Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Alkoholijuomien verotuksesta keskusteltaessa on toistuvasti esitetty, että jos matkustajien Suomeen tuomat alkoholijuomat ostettaisiin Viron ja muiden halvan alkoholin maiden sijaan Suomesta, saisi Suomi 300 miljoonaa euroa enemmän alkoholiverotuloja kuin nykyisin.
Näin väitti viimeksi Panimoliitto tammikuun 9. päivän tiedotteessaan ja esitti samalla Suomeen Viroon nähden kilpailukykyistä alkoholiverotusta. Väite on kuitenkin virheellinen ja harhaanjohtava.
Noin 300 miljoonan euron verotulot saadaan seuraavalla laskutavalla:
Suomalaiset matkustajat toivat vuonna 2013 Suomeen alkoholijuomia kaiken kaikkiaan 8,9 miljoonaa litraa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Jos tämä...
Todennäköisyyttä joutua tapaturmaan on onnistuttu vähentämään monin tavoin muuttamalla työ-, vapaa-ajan-, asuin- tai liikenneympäristöä. Rakennustelineet, kevyen liikenteen väylät, liikenneympyrät, automaattisilla sammutuslaitteilla varustetut julkiset tilat, joustavat jääkiekkokaukaloiden reunamateriaalit tai lumien putoamisesteet katoilla ovat kaikki esimerkkejä fyysisessä ympäristössä tehdyistä muutoksista, joilla on voitu vähentää tapaturmavaaraa.
Tapaturman todennäköisyys vaihtelee suuresti eri väestöryhmien välillä. Globaalit erot kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä ovat suuret. Alueelliset erot Euroopassa ja Suomessa ovat myös hyvin tiedossa, samoin sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot.
Kokonaiskuva tapaturmista...
Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan.
Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse tietää lainkaan, mikä on ravitsemustieteellinen konsensus missäkin asiassa, vaan tarvitsee vain tietää, mikä on hyväksi itselle.” Sillä: ”Ruuan terveellisyys ei...
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen tavoite on, että riski sairastua vesijohtovedestä aiheutuvaan infektioon olisi Suomessa korkeintaan 1 sairaustapaus /10 000 asukasta vuodessa. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Suomalaisia sairastuu vesivälitteiseen epidemiaan yli neljä kertaa tavoitearvoa enemmän.
Huolestuttavinta on, että tavoitteen saavuttaminen näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Eniten vesivälitteisiä epidemioita on aiheuttanut Suomessa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden likaantuminen. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävin vesiturvallisuuden uhka tulevaisuudessa. Huolestuttavinta on, mitä tapahtuu talousveden jakeluverkostolle.
Putkistoihin sidottu miljardien eurojen omaisuus heikkenee vähitellen...
Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä kansallinen ongelma – näin toteaa eduskunta mietinnössään. Kosteus- ja homevaurioista kärsivät monet ihmiset, perheet, työyhteisöt ja pienet koululaiset.
Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa. Jotta terveyshaitoilta vältyttäisiin, tulisi kosteus- ja homevauriot korjata mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat.
Miksi näin ei sitten tapahdu, miksi emme vain korjaa ja ennaltaehkäise kosteus- ja homevaurioita? Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kosteus- ja homevaurioiden korjausvelaksi 30–50 miljardia...
Keskustelu mediassa siitä mitä ovat ne elintavat joilla on merkitystä terveydelle käy usein kiivaana. Erityisesti ravitsemusasioissa tuodaan julki erilaisia mielipiteitä ruokien ja ravintoaineiden merkityksestä eri tahojen lausumina, niin että maallikon on vaikea tietää ketä tai mitä pitäisi uskoa.
Helsingin Sanomat puuttui tähän mielenkiintoisella artikkelilla “Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” (HS 23.11.2014). Artikkelissa toimittaja toteaa: “Suurista linjoista vallitsee ravitsemustieteilijöiden parissa melko selvät sävelet, mutta silti jatkuvasti tulee tutkimuksia, jotka tuntuvat kumoavan vanhaa tietoa.”
Mediassa käytävän keskustelun...
Elämme monin tavoin murrosvaihetta, kun sosiaalipalveluita järjestellään uudelleen ja niiden sisältö on muuttumassa. Muutoksessa painotetaan ennen kaikkea itsemääräämisoikeutta. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiprosessi on Suomessa edelleen kesken. Kun lainsäädäntöä uudistetaan, on tärkeää kiinnittää huomiota myös lakien käytönnön soveltamiseen.
Julkisen sektorin hallintokulttuuri edellyttää taloudellista tehokkuutta, julkisten hankintojen kilpailuttamista ja yhä useampien palveluntuottajien käyttämistä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yksittäiselle kansalaiselle. Samalla kun palveluiden käyttäjien osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta korostetaan, yksilöillä on entistä suurempi vastuu omien etujensa valvomisesta. Tällöin...
Masentunut nuori tarvitsee tukea. Yksi keskeinen kysymys on, miten nuorille suunnatut terveyspalvelut voisivat tukea nuorten opiskelua ja työelämään siirtymistä. Tätä kautta voitaisiin kaventaa jo nuoruudessa alkavia sosioekonomisia terveyseroja.
Nuoruuteen kuuluu koulutuksen hankkiminen ja työelämään siirtyminen. Nuorilla, jotka kärsivät mielenterveyden ongelmista, näiden tärkeiden ikävaiheeseen kuuluvien tehtävien läpikäyminen vaikeutuu entisestään.
Mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnys on kuitenkin nuorille usein korkea, monelle liiankin korkea. Mielenterveyspalveluita tuleekin tarjota siellä, missä nuoret ovat.
Kela kehitti ja toteutti vuosina 2011–2013 nuorille suunnatun mielenterveyskuntoutusmallin, joka mahdollisti...
Tein vastavalmistuneena lääkärinä 1990-luvulla väitöskirjaa Stakesin terveydenhuollon tutkimusyksikössä. Mieleen iskostui, että laadukas ja oikeudenmukainen terveydenhuolto ottaa huomioon potilaan näkemykset ja käyttää hoitomenetelmiä, jotka perustuvat tutkittuun näyttöön.
Cochrane ja Käypä hoito olivat uusia, lupaavia apuja. Rantauduin kliinikoksi lastenpsykiatrialle. Siellä käytettiin pehmeitä menetelmiä: kuunneltiin, ymmärrettiin ja toimittiin lapsen lähiympäristön kanssa, jotta se parhaiten tukisi lapsen kasvua.
Kovaa faktaa lasten mielenterveyden ongelmista
Pitkittäistutkimukset kertoivat karua kieltä. Lapsen varhain alkaneet käytöshäiriöt voivat johtaa monenlaiseen huono-osaisuuteen, jopa ennenaikaiseen kuolemaan.
Siispä näitä ilosilmäisiä päiväkoti-...
Jokapäiväinen liikunta on polarisoitunut nyky-Suomessa yhä selkeämmin tiettyihin väestöryhmiin. Osa meistä liikkuu riittävästi, osa aivan liian vähän tai ei lainkaan.
Ikä, sukupuoli, siviilisääty, etninen tausta, sosioekonominen asema ja asuinpaikka, kaikki nämä seikat vaikuttavat liikuntatottumuksiimme, tapaamme liikkua työssä ja vapaa-ajalla.
Suomessa koulutus, ammattiasema ja tulotaso näkyvät muita eurooppalaisia selvemmin, kuinka liikumme vapaa-ajalla, kuinka fyysisesti rasittaa työmme on, tai kuinka hyvin noudatamme terveysliikunnasta annettuja suosituksia.
Perheiden sosioekonomiset erot näkyvät myös lasten ja nuorten liikuntatottumuksissa.
Vähäisen liikunnan polarisoituminen tiettyihin väestöryhmiin voitaisiin...
