Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Eduskuntavaalien alla käynnistyy keskustelu myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Aina ei kuitenkaan pysähdytä miettimään sitä, mihin kaikkeen sukupuolten tasa-arvo vaaleissa liittyy. Tässä tarkoituksessa on hyvä pohtia sekä äänestäjiä, ehdokkaita että vaaliteemoja.
Keitä äänestetään?
Suomalaisilla naisilla ja miehillä on ollut täydet poliittiset oikeudet jo vuodesta 1906. Äänestysaktiivisuudessa naiset ohittivat miehet vuoden 1987 eduskuntavaaleissa ja tällä hetkellä lähes kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että naisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan on tarpeen poliittisen asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Suurin osa on myös sitä...
Helsingin Sanomissa haastateltu lääkäri Iris Pasternack nosti esiin, miten normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään liian usein sairauksiksi. Pasternack kiinnitti myös huomiota siihen, että potilaille pitäisi suoremmin sanoa, kuinka todennäköisesti hoito auttaa. Dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa samansisältöisesti, miten ”terveen ja sairaan raja liukuu alaspäin”, ja että ”entistä harvempi hyötyy” hoidoista (Kaleva 30.1.2015).
Kirjoitukset ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun. Haluan kuitenkin laajentaa niiden valitettavan kapeaa näkökulmaa hoitojen hyödyistä ja haitoista.
HS:n jutussa Pasternack sanoo: ”Kaikilla lääkkeillä on optimialue, jolla ne toimivat...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa mittavat kustannussäästöt tarjoamalla asiakkaille ja potilaille uusia vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita.
Jos edes kymmenesosa perusterveydenhuollon palvelutapahtumista korvattaisiin vuosittain sähköisellä palvelulla, olisi sähköisiä palvelutapahtumia yli 6 miljoonaa vuodessa. Sähköisen asioinnin arvioidaan säästävän jopa 1,4 käyntiä tai soittoa asiakasta kohti vuodessa, joka vastaa jopa 200 miljoonan euron vuosisäästöä.
Sähköinen käynti voi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa, jos palveluntuottajan asiointiprosessit on uudistettu hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia. Tällöin sähköiset palvelut voivat lunastaa lupauksen...
Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan.
Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja.
Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy sanoa, yllätys.
Tärkeä terveyspolitiikan tavoite
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa pitkään tärkeä terveyspolitiikan tavoite. Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti...
Synnyttämiseen liittyy suuria tunteita, poliittista taistelua ja ristiriitaisia käsityksiä. Kotona synnyttäminen on toisille naisen ja perheen hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden tae, toisille tarpeetonta naisen ja syntyvän lapsen terveyden vaarantamista.
Suomessa kotisynnytykset ovat harvinaisia: vuonna 2013 THL:n syntyneiden lasten rekisteriin ilmoitettiin 23 kotisynnytystä eli 0,02 % kaikista synnytyksistä. Myös muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat suhteellisen harvinaisia: Ruotsissa kotisynnytysten osuus on 0,1 % kaikista synnytyksistä, Norjassa 0,2 % Tanskassa 0,9 % ja Islannissa 1,8 %.
Muualla Euroopassa niiden osuus voi...
Ensimmäinen signaali lapsen tai nuoren pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi olla hyvin heikko. Toisinaan jopa niin heikko, että se ei ylitä viranomaisten toiminnan kynnystä. Jos viranomaisten prosessit kuitenkin käynnistyvät, ne saattavat olla lapselle ja perheelle hämmentäviä, jopa pelottavia.
Kun esitutkinta, tarvittavat tutkimukset ja hoidot, lastensuojelun toimenpiteet ja oikeusprosessi käynnistyvät, kukaan ei niiden aikana välttämättä kanna huolta lapsen hyvinvoinnista kokonaisuutena.
Lapsen näkemys ja kokemus jäävät näkymättömiksi.
Lapsi tarvitsee tukea
Lapsen ja nuoren etu olisi, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä ja...
Alkoholijuomien verotuksesta keskusteltaessa on toistuvasti esitetty, että jos matkustajien Suomeen tuomat alkoholijuomat ostettaisiin Viron ja muiden halvan alkoholin maiden sijaan Suomesta, saisi Suomi 300 miljoonaa euroa enemmän alkoholiverotuloja kuin nykyisin.
Näin väitti viimeksi Panimoliitto tammikuun 9. päivän tiedotteessaan ja esitti samalla Suomeen Viroon nähden kilpailukykyistä alkoholiverotusta. Väite on kuitenkin virheellinen ja harhaanjohtava.
Noin 300 miljoonan euron verotulot saadaan seuraavalla laskutavalla:
Suomalaiset matkustajat toivat vuonna 2013 Suomeen alkoholijuomia kaiken kaikkiaan 8,9 miljoonaa litraa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Jos tämä...
Todennäköisyyttä joutua tapaturmaan on onnistuttu vähentämään monin tavoin muuttamalla työ-, vapaa-ajan-, asuin- tai liikenneympäristöä. Rakennustelineet, kevyen liikenteen väylät, liikenneympyrät, automaattisilla sammutuslaitteilla varustetut julkiset tilat, joustavat jääkiekkokaukaloiden reunamateriaalit tai lumien putoamisesteet katoilla ovat kaikki esimerkkejä fyysisessä ympäristössä tehdyistä muutoksista, joilla on voitu vähentää tapaturmavaaraa.
Tapaturman todennäköisyys vaihtelee suuresti eri väestöryhmien välillä. Globaalit erot kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä ovat suuret. Alueelliset erot Euroopassa ja Suomessa ovat myös hyvin tiedossa, samoin sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot.
Kokonaiskuva tapaturmista...
Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan.
Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse tietää lainkaan, mikä on ravitsemustieteellinen konsensus missäkin asiassa, vaan tarvitsee vain tietää, mikä on hyväksi itselle.” Sillä: ”Ruuan terveellisyys ei...
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen tavoite on, että riski sairastua vesijohtovedestä aiheutuvaan infektioon olisi Suomessa korkeintaan 1 sairaustapaus /10 000 asukasta vuodessa. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Suomalaisia sairastuu vesivälitteiseen epidemiaan yli neljä kertaa tavoitearvoa enemmän.
Huolestuttavinta on, että tavoitteen saavuttaminen näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Eniten vesivälitteisiä epidemioita on aiheuttanut Suomessa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden likaantuminen. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävin vesiturvallisuuden uhka tulevaisuudessa. Huolestuttavinta on, mitä tapahtuu talousveden jakeluverkostolle.
Putkistoihin sidottu miljardien eurojen omaisuus heikkenee vähitellen...
