Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluita valtavilla rahasummilla vuosittain. Ei ole yksin tekninen tai lainopillinen kysymys, millä perusteilla ja kriteereillä julkiset hankinnat tehdään. Julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa poliittisia tavoitteita, kuten työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia.
Työstä on tullut keskeinen aihe poliittisessa puheessa. Puolue toisensa jälkeen, nyt myös pääministeri Alexander Stubb, uskoo Suomen lähtevän uuteen nousuun työtä lisäämällä.
Työpaikkojen lisäämiseksi tarvitaan todellisia tekoja. Keinoja pitää hakea aiempaa laveammin.
Pointti 1: Sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla voidaan tukea työllistämistä, työoloja ja ihmisoikeuksia
Vähintään vuoden...
Väestön rapistuva fyysinen kunto ja riittämätön liikunta puhuttavat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 20–74-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä. Vain joka viides 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin päivässä, osoitti viime viikolla julkaistu tutkimus.
Fyysisestä passiivisuudesta terveyshaittojen aiheuttajana keskustellaan tilanteessa, jossa liikuntaa harrastetaan ohjatusti enemmän kuin aiemmin. Myös tarjolla olevat liikuntapalvelut ja olosuhteet ovat monipuolisempia kuin koskaan. Väestö kuluttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen enenevästi...
Eduskuntavaalien lähestyessä eri puolueet esittävät omia parannusehdotuksiaan valtiontalouden kuntoon saamisessa. “Leikkauslistat” ovat yksi keino, joita lähes jokainen puolue esittää tulevan hallituskauden tehtäviksi. Yhteiskunnan heikompiosaiset eivät säästy leikkauksilta, jos listat todentuvat. Esimerkiksi Kelan lääkekorvausten muutokset osuivat kuluneella vaalikaudella juuri vähätuloisiin ja sairaisiin vanhuksiin, joilla on suuret lääkemenot.
Toinen esitetty keino on “toimintojen tehostaminen”. Käytännössä palvelujen tehostamisella tarkoitetaan usein resurssien heikentämistä, kuten työvoimahallinnossa palvelujen siirtämistä verkkoon. Jälleen heikompiosaiset kärsivät: kaikilla ei ole vaadittavia pankkitunnuksia palvelujen käyttämiseen. Lisäksi...
Eduskuntavaalit lähestyvät. Talouden tila huolettaa, työllisyyden parantaminen on kaikkien eduskuntapuolueiden tärkeimpiä tavoitteita.
Keskusta ja Kristillisdemokraatit ovat asettaneet tavoitteekseen 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille. Keskustan ohjelmassa työpaikat luvataan kymmenessä vuodessa. Kristillisdemokraatit eivät kerro, miten nopeasti uudet työpaikat luotaisiin. Muilla puolueilla ei ole konkreettisia tavoitteita uusien työpaikkojen määrästä.
Miten todennäköiseltä uusien työpaikkojen syntyminen on nopeasti ikääntyvässä Suomessa, jossa työikäisten osuus vähenee? Työntekijöiden löytäminen 200 000 uuteen työpaikkaan ei ole välttämättä helppoa, jos väestönkehitys jatkuu nykyisellään. Millä tavoin puolueet haluavat vaikuttaa...
Vammaiset henkilöt ovat yksi suurista vähemmistöryhmistä, silti he jäävät helposti näkymättömäksi ja syrjään. Meillä ei ole riittävästi tietoa vammaisten henkilöiden asemasta, heidän tarpeistaan ja asemastaan yhteiskunnassa.
Eduskunnassa juuri hyväksytty vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus eli nk. vammaissopimus puuttuu tähän epäkohtaan. Se velvoittaa valtiot keräämään tietoa vammaisista henkilöistä ja kehittämään tämän tiedon pohjalta toimintatapoja, joilla heidän asemaansa ja oikeuksiaan voidaan vahvistaa.
Vammaissopimus ilmentää uudenlaista ajattelua vammaisuudesta. Sopimuksen lähtökohta on vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittaminen. Vammaiset henkilöt ovat ihmisoikeuksien haltijoita...
Vaikka nuorten syrjäytymistä voisi kutsua politiikan kestosuosikiksi, tällä hallituskaudella tämä politiikan lemmikki on halattu melkein hengiltä. On tilattu selvitys toisensa jälkeen, vuonna 2013 käynnistettiin nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa keinona tavoittaa nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella.
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa painotettiin eri sektorien yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinoimiseksi paremmin. Edelleen vuonna 2011 tuli mahdolliseksi – nuorten syrjäytymisen ehkäisyn nimissä – leikata kouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa tietyin ehdoin.
Hallinnon vastaus nuorten syrjäytymisen uhkaan on siis...
Olen virkakauteni aikana toistanut kahta asiaa. Ensinnäkin, suomalaisten terveys ja hyvinvointi ei ole koskaan aikaisemmin ollut niin hyvä kuin se tänä päivänä on. Eri mittarit puhuvat yhdenmukaisesti tämän puolesta. Toinen, valitettava asia on, että yhteiskunnassamme on merkittävä joukko niitä, jotka eivät pääse tästä hyvästä täysimääräisesti osalliseksi.
Kansanterveyden koheneminen on suurelta osin tulosta elintapojen parantumisesta, arkiympäristön ja työelämän muutoksista sekä sosiaaliturvan kehittämisestä. Lääketieteen teknologian nopea edistyminen on kuitenkin kiistatta vaikuttanut merkittävästi suomalaisten nykyiseen hyvään kansanterveyteen. Tarkempi...
Keskellä syvää lamaakin on hyvä kääntää katse aurinkoisempaan tulevaisuuteen. Yksi keskeinen kysymys on, kuinka huolehtia, että osaavaa työvoimaa riittää talouden rattaiden taas pyörähtäessä vauhtiin. Nykyisten YT-neuvottelujen kulta-aikana yritykset näyttävät luottavan, että yhteiskunta pystyy kyllä tuottamaan itse tai tuomaan ulkomailta uusia osaajia, kun heitä talouden elpyessä taas tarvitaan. Sosiaali- Ja terveydenhuollon vaativissa asiantuntijatehtävissä tilanne voi olla ongelmallinen.
Pula työvoimasta on alkanut joissakin terveydenhuollon osissa jo kauan ennen nykylamaa. Koska monissa terveydenhuollon tehtävissä tarvitaan suurta ammattitaitoa, voi...
Eduskunnassa tällä viikolla nähty ns. paperittomien terveyspalveluiden lain kaatuminen kalkkiviivoilla on tartuntatautien ehkäisyn kannalta huono asia. Argumentit, joilla lakia vastustettiin perustuvat väärinkäsityksiin.
Lain uskottiin houkuttelevan ”rajan takaa” hiviä tai tuberkuloosia sairastavia hakemaan ilmaista hoitoa Suomesta. Tämän pelättiin romahduttavan Suomen terveydenhuollon talouden. Pelolle ei ole perustetta. Kokemus ja tutkittu tieto osoittavat sen vääräksi.
Maasta toiseen ei kerta kaikkiaan muuteta terveyspalveluiden perässä, vaan lähes aina työn takia tai perhejäsenten mukana. Muuttajat ovat päinvastoin yleensä muuta väestöä terveempiä.
Terveydenhuollon perässä...
Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta.
Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, joiden kokonaismerkitys yksilötasolla selviää vasta pidemmän ajan kuluessa.
Medikalisaatiosta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää myös ”ehkäisyn paradoksiksi” kutsuttu ilmiö.
Ehkäisyn paradoksi
Mitä enemmän jollakin...
