Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Jokapäiväinen liikunta on polarisoitunut nyky-Suomessa yhä selkeämmin tiettyihin väestöryhmiin. Osa meistä liikkuu riittävästi, osa aivan liian vähän tai ei lainkaan.
Ikä, sukupuoli, siviilisääty, etninen tausta, sosioekonominen asema ja asuinpaikka, kaikki nämä seikat vaikuttavat liikuntatottumuksiimme, tapaamme liikkua työssä ja vapaa-ajalla.
Suomessa koulutus, ammattiasema ja tulotaso näkyvät muita eurooppalaisia selvemmin, kuinka liikumme vapaa-ajalla, kuinka fyysisesti rasittaa työmme on, tai kuinka hyvin noudatamme terveysliikunnasta annettuja suosituksia.
Perheiden sosioekonomiset erot näkyvät myös lasten ja nuorten liikuntatottumuksissa.
Vähäisen liikunnan polarisoituminen tiettyihin väestöryhmiin voitaisiin...

Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena ottaen kohentunut 2000-luvulla, ovat sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Erot ovat jopa kasvaneet.
Eri sosiaaliryhmien kuolleisuudessa, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä, mielenterveydessä, sairauksien biologisissa riskitekijöissä ja terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on edelleen merkittäviä eroja.
Miesten ja naisten sekä siviilisäätyjen väliset erot terveydessä ovat huomattavia. Samoin alueiden välillä on huomattavia terveyseroja. Itä-, Pohjois- ja Kaakkois-Suomessa miesten elinajanodote on lähes 5 vuotta ja naisilla noin 2 vuotta lyhyempi kuin Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla asuvilla.
Terveyserot ovat...

Infektiotaudit ovat toisaalta armahtavia, toisaalta julmia siksi, että sairastumiseen tarvitaan aina tartunta. Jos et saa tartuntaa, olet täysin turvassa tartuntataudilta. Ikävintä infektiotaudeissa on, että tartunta ei ole juuri koskaan kenenkään oma yksityinen asia. Jokavuotinen influenssa-aalto ei synny tyhjästä. Virus kulkee ihmisestä ihmiseen.
Jos tartunnan saaneella on voimakkaat oireet, hän levittää virusta enemmän kuin vähäoireinen tai oireeton viruksen kantaja. Oireettomat kuitenkin liikkuvat ihmisten parissa sairastuneita enemmän.
Influenssatartunnan saaneista puolet, jopa kolme neljästä, on tutkimusten mukaan oireettomia. Oireettomien...

Kaikkihan sen jo tietävät. Että veressämme on kahdenlaista kolesterolia, ’hyvää’ ja ’pahaa’. Uusin tutkimus on kuitenkin muuttanut huomattavasti käsitystämme ’hyvästä’ ja ’pahasta’ kolesterolista eli LDL- ja HDL-hiukkasista. Kuva hiukkasten toiminnasta on tullut entistä monimuotoisemmaksi, kiitos erilaisten ihmisen perimää, molekyylien rakennetta ja aineenvaihduntaa tutkivien ”-omiikoiden” kuten genomiikan, transkriptomiikan, lipidomiikan ja proteomiikan.
Nyt esimerkiksi tiedämme, että pelkkä HDL-kolesterolin pitoisuuden mittaaminen verinäytteestä ei riitä kertomaan, ovatko kyseiset HDL-hiukkaset ’hyviä’ vai ’huonoja’.
Sen sijaan tiedetään varmasti, että elintavat kuten rasva-...

Suomalaiset miehet kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin kaksi kertaa yleisemmin kuin naiset. Tapaturman tai väkivallan uhrina suomalaismies kuolee kolme kertaa naista useammin. Myös syöpäkuolleisuus on suomalaismiehillä 50 prosenttia naisia korkeampi.
Miehillä on myös merkittävästi naisia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti. Ennen 65 vuoden ikää suomalaismies kuolee yli neljä kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin nainen.
Mies kuolee lähes neljä kertaa todennäköisemmin tapaturmaan tai väkivaltaan kuin samanikäinen nainen.
Suomalaisten miesten elinikä on Pohjoismaiden lyhin, vain Grönlannissa miesten odotettu elinikä on...

Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle, että kansainvälisessä alkoholipolitiikassa on tapahtunut suunnanmuutos.
Maailman terveysjärjestön, WHO:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2010 kaikkien aikojen ensimmäisen globaalin strategian alkoholihaittojen vähentämiseksi. Globaalia strategiaa tukemaan on sittemmin laadittu alueelliset ohjelma-asiakirjat. Euroopan toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2011.
Poliittisesti ehkä vieläkin merkittävämpi on YK:n huippukokouksen vuonna 2011 antama julistus. Siinä valtionpäämiehet ja hallitusten edustajat sitoutuivat edistämään kustannustehokkaita tapoja vähentää sydänsairauksien, syöpien, kroonisten keuhkosairauksien ja diabeteksen kaltaisia kansantauteja.
Kansantautien ehkäisy on tehokkainta, kun toimenpiteet kohdistetaan niiden yhteisiin riskitekijöihin:...

Yhdysvaltain kansanterveysvirasto CDC julkisti aiemmin tänä vuonna tutkimuksensa, jonka mukaan autismi ja siihen liittyvät häiriöt, kuten Aspergerin syndrooma, ovat yleistyneet. Joka 68. lapsi on autistinen ja lasten määrä on kasvanut parissa vuodessa 30 prosentilla.
Hiljattain julkaistu kansainvälinen tutkimus osoitti autististen lasten määrän lisääntyneen myös Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vuosina 1999–2001 syntyneillä suomalaislapsilla on kymmenenvuotiaana lähes kaksinkertainen määrä lapsuuden autismia tai siihen liittyviä häiriöitä kuin kymmenen vuotta nuoremmilla, vuosina 1990–1992 syntyneillä.
Ruotsissa ja Tanskassa autismi on yleistynyt...

Suomessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimus. Joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta.
Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään Suomessa psyykkisin perustein.
Hyvää mielenterveyttä tarvittaisiin siis työpaikoille lisää ja paljon. Työn luonne on muuttumassa ja henkiset haasteet kasvavat. Talouselämä vaatii työntekijöiltä yhä enemmän tietoa ja taitoa.
Monilla töiden jatkuminen on epävarmaa. Se tekee työntekijöistä haavoittuvia ja altistaa mielenterveysongelmille.
Kuitenkin työ on...

Hyviä uutisia suomalaisten kasvisten syönnistä saatiin tuoreesta (!) Finravinto 2012 -tutkimuksesta: kasvisten kulutus on lisääntynyt ja niiden osuus kuidun saannista on noussut. Mutta osa suomalaisista ei edelleenkään syö kasviksia juuri lainkaan. 
Kasvisten käyttö saattaa tuntua hankalalta, ja siksi niiden hyötyjä on syytä taas kerran mainostaa, sillä kasvisten ja juuresten käyttö on sekä terveysteko että ekoteko. Kasviksilla ja juureksilla ruokaan saadaan makua vähemmällä suolalla ja rasvalla.  Samalla tulee pienennettyä hiilijalanjälkeä ja suosittua lähiruokaa, usein huomaamattaan. 
Kasvikset terveystekona
Ravintoarvoltaan...

Vuodenvaihde, pääjohtajan vaihdoksesta puhumattakaan, tarjoaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hyvän etapin arvioida asemaansa ja tehdä tarvittavia tarkistuksia toimintaansa ja kulkusuuntaansa.
Samalla, kun katsomme menneeseen, mitä THL on viisivuotisen olemassa olonsa aikana saanut aikaan, on syytä katsoa eteenpäin, suomalaiseen yhteiskuntaan, millaista asiantuntijalaitosta nyky-Suomi nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee.
Laki asettaa laitokselle isot velvoitteet. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välittömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja turvattava oikeus terveelliseen...