Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan.
Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja.
Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy sanoa, yllätys.
Tärkeä terveyspolitiikan tavoite
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa pitkään tärkeä terveyspolitiikan tavoite. Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti...

Synnyttämiseen liittyy suuria tunteita, poliittista taistelua ja ristiriitaisia käsityksiä. Kotona synnyttäminen on toisille naisen ja perheen hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden tae, toisille tarpeetonta naisen ja syntyvän lapsen terveyden vaarantamista.
Suomessa kotisynnytykset ovat harvinaisia: vuonna 2013 THL:n syntyneiden lasten rekisteriin ilmoitettiin 23 kotisynnytystä eli 0,02 % kaikista synnytyksistä. Myös muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat suhteellisen harvinaisia: Ruotsissa kotisynnytysten osuus on 0,1 % kaikista synnytyksistä, Norjassa 0,2 % Tanskassa 0,9 % ja Islannissa 1,8 %.
Muualla Euroopassa niiden osuus voi...

Ensimmäinen signaali lapsen tai nuoren pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi olla hyvin heikko. Toisinaan jopa niin heikko, että se ei ylitä viranomaisten toiminnan kynnystä. Jos viranomaisten prosessit kuitenkin käynnistyvät, ne saattavat olla lapselle ja perheelle hämmentäviä, jopa pelottavia.
Kun esitutkinta, tarvittavat tutkimukset ja hoidot, lastensuojelun toimenpiteet ja oikeusprosessi käynnistyvät, kukaan ei niiden aikana välttämättä kanna huolta lapsen hyvinvoinnista kokonaisuutena.
Lapsen näkemys ja kokemus jäävät näkymättömiksi.
Lapsi tarvitsee tukea
Lapsen ja nuoren etu olisi, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä ja...

Alkoholijuomien verotuksesta keskusteltaessa on toistuvasti esitetty, että jos matkustajien Suomeen tuomat alkoholijuomat ostettaisiin Viron ja muiden halvan alkoholin maiden sijaan Suomesta, saisi Suomi 300 miljoonaa euroa enemmän alkoholiverotuloja kuin nykyisin.
Näin väitti viimeksi Panimoliitto tammikuun 9. päivän tiedotteessaan ja esitti samalla Suomeen Viroon nähden kilpailukykyistä alkoholiverotusta. Väite on kuitenkin virheellinen ja harhaanjohtava.
Noin 300 miljoonan euron verotulot saadaan seuraavalla laskutavalla:

Suomalaiset matkustajat toivat vuonna 2013 Suomeen alkoholijuomia kaiken kaikkiaan 8,9 miljoonaa litraa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Jos tämä...

Todennäköisyyttä joutua tapaturmaan on onnistuttu vähentämään monin tavoin muuttamalla työ-, vapaa-ajan-, asuin- tai liikenneympäristöä. Rakennustelineet, kevyen liikenteen väylät, liikenneympyrät, automaattisilla sammutuslaitteilla varustetut julkiset tilat, joustavat jääkiekkokaukaloiden reunamateriaalit tai lumien putoamisesteet katoilla ovat kaikki esimerkkejä fyysisessä ympäristössä tehdyistä muutoksista, joilla on voitu vähentää tapaturmavaaraa.
Tapaturman todennäköisyys vaihtelee suuresti eri väestöryhmien välillä. Globaalit erot kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä ovat suuret. Alueelliset erot Euroopassa ja Suomessa ovat myös hyvin tiedossa, samoin sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot.
Kokonaiskuva tapaturmista...

Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan.
Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse tietää lainkaan, mikä on ravitsemustieteellinen konsensus missäkin asiassa, vaan tarvitsee vain tietää, mikä on hyväksi itselle.” Sillä: ”Ruuan terveellisyys ei...

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen tavoite on, että riski sairastua vesijohtovedestä aiheutuvaan infektioon olisi Suomessa korkeintaan 1 sairaustapaus /10 000 asukasta vuodessa. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Suomalaisia sairastuu vesivälitteiseen epidemiaan yli neljä kertaa tavoitearvoa enemmän.
Huolestuttavinta on, että tavoitteen saavuttaminen näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Eniten vesivälitteisiä epidemioita on aiheuttanut Suomessa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden likaantuminen. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävin vesiturvallisuuden uhka tulevaisuudessa. Huolestuttavinta on, mitä tapahtuu talousveden jakeluverkostolle.
Putkistoihin sidottu miljardien eurojen omaisuus heikkenee vähitellen...

Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä kansallinen ongelma – näin toteaa eduskunta mietinnössään. Kosteus- ja homevaurioista kärsivät monet ihmiset, perheet, työyhteisöt ja pienet koululaiset.
Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa. Jotta terveyshaitoilta vältyttäisiin, tulisi kosteus- ja homevauriot korjata mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat.
Miksi näin ei sitten tapahdu, miksi emme vain korjaa ja ennaltaehkäise kosteus- ja homevaurioita? Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kosteus- ja homevaurioiden korjausvelaksi 30–50 miljardia...

Keskustelu mediassa siitä mitä ovat ne elintavat joilla on merkitystä terveydelle käy usein kiivaana. Erityisesti ravitsemusasioissa tuodaan julki erilaisia mielipiteitä ruokien ja ravintoaineiden merkityksestä eri tahojen lausumina, niin että maallikon on vaikea tietää ketä tai mitä pitäisi uskoa.
Helsingin Sanomat puuttui tähän mielenkiintoisella artikkelilla “Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” (HS 23.11.2014). Artikkelissa toimittaja toteaa: “Suurista linjoista vallitsee ravitsemustieteilijöiden parissa melko selvät sävelet, mutta silti jatkuvasti tulee tutkimuksia, jotka tuntuvat kumoavan vanhaa tietoa.”
Mediassa käytävän keskustelun...

Elämme monin tavoin murrosvaihetta, kun sosiaalipalveluita järjestellään uudelleen ja niiden sisältö on muuttumassa. Muutoksessa painotetaan ennen kaikkea itsemääräämisoikeutta. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiprosessi on Suomessa edelleen kesken. Kun lainsäädäntöä uudistetaan, on tärkeää kiinnittää huomiota myös lakien käytönnön soveltamiseen.
Julkisen sektorin hallintokulttuuri edellyttää taloudellista tehokkuutta, julkisten hankintojen kilpailuttamista ja yhä useampien palveluntuottajien käyttämistä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yksittäiselle kansalaiselle. Samalla kun palveluiden käyttäjien osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta korostetaan, yksilöillä on entistä suurempi vastuu omien etujensa valvomisesta. Tällöin...