Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on ratkaiseva rooli ihmisten, eläinten sekä luonnon hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa ja edistämisessä. Investoimalla kokonaisvaltaiseen, holistiseen lähestymistapaan voidaan saavuttaa ihmisille ja luonnolle terveemmät ja kestävämmät elinolot.
One Health (Yhteinen terveys) toimintatapa kuvaa ihmisten, eläinten sekä ympäristön hyvinvoinnin ja terveyden tiiviisti toisiinsa liittyvää kokonaisuutta. Käytännössä One Health -toimintatavan omaksuminen edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista puuttumalla terveyshaasteisiin ja edistämällä väestön sekä ekosysteemien hyvinvointia.
Kunnan ja hyvinvointialueen toiminnassa One Health periaatteet sisällytetään strategioihin, ohjelmiin ja käytännön...
Vaikka valtaosa nuorista saa riittävän tuen aikuistumiseen lähiyhteisöiltään ja peruspalveluista, on Suomessa tuhansia nuoria, jotka tarvitsevat erityistä aikuistumisen tukea julkisen puolen järjestämänä. Yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetut nuoret ja ilman huoltajaa Suomeen alaikäisenä tulleet aikuistuvat nuoret voivat saada aikuistumiseen tukea 25 ikävuoteen saakka.
Nuorille tarjottavaa tukea yhdistää ammattiryhmästä riippumatta sama lähtökohta – kaikki tekevät ihmisoikeustyötä, jonka perustana on vahvistaa nuorten oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista kohtelua. Tavoitteena on nuorten pärjäävyyden vahvistaminen ja kiinnittyminen osaksi yhteiskuntaa.
Osallisuus on sitä, että kokee kuuluvansa lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan. Osallisuuteen vaikuttaa tunne, että voi vaikuttaa omiin asioihinsa ja elämäänsä, saa käyttää palveluja ja pystyy vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat väyliä siihen, että voi kokea osallisuutta.
Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään toimivilla palveluilla ja rakenteilla. Niitä taas edistetään sisällyttämällä kaikkiin strategisiin päätöksiin lapsivaikutusten arviointi.
Palveluiden kehittäminen onnistuu ottamalla lapset ja nuoret mukaan. Osallisuuden edistäminen edellyttää lapsen ja nuoren aitoa kuulemista ja kohtaamista erilaisissa arjen ja...
Viime syksynä hinnat nousivat ennätystahtia ja Marinin hallituksessa mietittiin kuumeisesti, millä keinoilla isojen sähkölaskujen ja muiden kulujen aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja pienituloisten ahdinkoa voisi lievittää.
Yhdeksi keinoksi valikoitui etuuksien väliaikaiset korotukset, jotka kohdennettiin erityisesti lapsiperheisiin. Työttömyysturvan ja opintorahan lapsikorotuksia kasvatettiin. Lasten toimeentulotuen tasoa ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin. Samantyyppinen muutos oli myös joulukuussa maksettu ylimääräinen lapsilisä. Osana samaa pakettia myös lääkkeiden vuosiomavastuu jäädytettiin väliaikaisesti vuoden 2022 tasolle, tarkoituksenaan tukea sairastavien taloudellista tilannetta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä puhutaan paljon palvelujen saavutettavuudesta. Jotta saavutettavuutta voitaisiin parantaa, on katse käännettävä erityisesti niihin, joille palvelut ovat saavuttamattomia.
Kouluterveyskyselyn tulokset tuovat esiin eroja nuorten välillä kouluterveydenhuollon palveluiden saavutettavuudessa. Esimerkiksi eri vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret uskaltavat kertoa terveystarkastuksessa asioistaan rehellisesti pääosin harvemmin verrattuna kaikkiin nuoriin. Myös sukupuolten välillä on isoja eroja. Pojat uskaltavat kertoa asioistaan ammattilaiselle selvästi tyttöjä useammin.
8.–9. -luokkalainen uskaltaa kertoa terveystarkastuksessa asioistaan rehellisesti Kouluterveyskyselyssä 2021, %.
Kouluterveyskyselyn tulokset herättävät pohtimaan, kenen tarpeeseen nykyinen...
Ihmiskaupan vastaisessa työssä korostuu rikosten ilmitulon ja torjunnan edistäminen. Ihmiskaupan kohteeksi joutuneilla yksilöillä nähdään olevan tärkeä rooli tavoitteiden toteutumisessa.
Ihmiskaupan vastaisen työn kokonaisuudessa tuntuu ajoittain unohtuvan, että Suomen perustuslakiin perustuva oikeus saada apua koskee kaikkia. Avun saamisen kytkeminen muihin tavoitteisiin ei ole yksilöiden perusoikeuksien kannalta ongelmatonta, vaikka tavoitteet itsessään ajaisivatkin positiivista yhteiskunnallista kehitystä.
Sote-palvelujen saaminen on itseisarvo
THL osallistui edellisen hallituskauden aikana aktiivisesti suomalaisen ihmiskaupan vastaisen työn kehittämiseen. Työ aloitettiin toteuttamalla laajaan asiantuntija-aineistoon perustuva selvitys ihmiskaupan uhrien...
Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa on moninaisuuteen liittyen paikoin puutteita, jotka voivat olla esteenä esimerkiksi sateenkaarinuoren kohtaamiselle ja nuoren kokemuksen ymmärtämiselle. Suomessa ei ole luotu yleisiä linjauksia tai käytäntöjä yhdenvertaiseen kohtaamiseen, vaikka ammattilaiset pitävät tärkeänä, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus tulee huomioiduiksi eri palveluissa.
Usein ammattilaisilla ei myöskään ole riittävästi tietoa siitä, mikä merkitys seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisella voi nuoren elämän kannalta olla. Lisäksi luonteva puheeksi ottaminen voidaan kokea haastavaksi. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen...
Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen on teema, jota tuleva hallitus ei pysty tai edes halua ohittaa. Väestön ikääntyminen, työvoimapula ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät työ- ja toimintakykyyn panostamista ja olemassa olevan työvoimapotentiaalin mahdollisimman kattavaa käyttöönottoa. Osatyökykyisten työttömien työllistymisen on todettu tuottavan yhteiskunnallista nettohyötyä.
Työkykyohjelmassa kehitettiin palveluja, joilla osatyökykyisten työllistymistä voidaan edistää
Työkykyohjelman (2019–2023) tavoitteena oli purkaa osatyökykyisten työllistymisen esteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa kehitettiin ja otettiin käyttöön työkyvyn tuen palveluja sote-keskuksissa sekä laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta sosiaalihuollossa. Kohderyhmänä...
Asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista on tärkeää keskustella, koska ne ovat oleellinen osa hyvää elämää. Asumisen käsitteen voidaankin nähdä lähestyvän elämisen käsitettä. Toimiva asunto, asuinympäristö ja elämiseen liittyvät riittävät palvelut ovat myös vammaisille henkilöille hyvän elämisen edellytysten varmistamista.
Laitoksista kohti tavallista asumista
Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi ja laitosten purkamiseksi. Samanaikaisesti oli tarkoitus varmistaa myös muidenkin ryhmien asumispalvelujen tasoa ja laatua.
Toukokuussa 2023 julkaistu Vammaisuus 2022 -selvitys kuvaa vammaispalvelujen...
Haemme palveluintegraation ja uudistusten kautta toimivuutta palvelujärjestelmäämme. Tiedämme, että integraatioon liittyy mahdollisuuksien ohella myös haasteita, kuten tiedonkäsittely tai vaikkapa tarvittaviin palveluihin pääsyn erirytmisyys ja resurssipula. Vähemmän on kuitenkin noussut esiin se, kuinka ihmiset, jotka palveluita työssään järjestävät ja tarjoavat, saadaan integroitumaan yhteisen asian äärelle keskellä moninaisia ja tunteita herättäviä muutoksia.
Palveluintegraatio ei ole kasvotonta tai yksilöiden välisestä arkisesta työnteosta irrallista. Se ei tapahdu itsestään. Palveluintegraatio mahdollistuu suurimmalla potentiaalillaan ammattilaisten keskinäisessä tekemisessä ja vuorovaikutuksessa.
