Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palveluohjaus voi olla hyvinkin monivaiheinen tehtävä, jossa asiakasta koskevan tiedon saatavuus ja hallinta ratkaisevat onnistumisen. Ilman ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa sote-ammattilaisten työ vaikeutuu, palveluketjut katkeilevat ja asiakkaat jäävät vaille tarvitsemaansa tukea. Tiedonhallinta on vaikuttavan palveluohjauksen kova ydin, eikä se ole vain "tekniikkaa".

Tiedon pirstaleisuus ja järjestelmien toimimattomuus estävät vaikuttavan ohjauksen

Tiedonhallinnan puutteet ovat merkittävä este laadukkaalle ja vaikuttavalle ohjaukselle. Tiedon pirstaleisuus, järjestelmien toimimattomuus ja byrokraattiset esteet haittaavat työtä, joka pohjimmiltaan...

Sosiaalihuolto on aiemmin jäänyt varjoon yhteiskunnallisissa ja sotea koskevissa keskusteluissa. Johtuuko tämä siitä, että tietoa sosiaalihuollosta on ollut vähän?

Meillä on nyt hyviä uutisia: tietopohja kehittyy vauhdikkaasti, sillä tietopohjan vahvistuminen on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Tilanne on muuttumassa radikaalisti, koska meillä on käytettävissä täysin uutta tietoa sosiaalihuollosta. Lähivuosina datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Kaikki tietävät, että laadukas ja kattava data on erittäin tärkeää. Se ei kuitenkaan riitä - lisäksi meidän pitää ymmärtää, soveltaa ja hyödyntää dataa. Tiedosta pitää jalostaa...

Yhteiskehittäminen on enemmän kuin pelkkää yhteistyötä – se on tapa rakentaa merkityksellisiä ja vaikuttavia – jopa uusia ja yllättäviäkin ratkaisuja yhdessä moninäkökulmaisesti. Se yhdistää ihmiset, organisaatiot, verkostot ja yhteisöt yhteisen tavoitteen äärelle, luoden uutta tai uudistaen vanhaa. Ilman dialogisuutta tämä prosessi jää kuitenkin pintapuoliseksi, ja tulokset voivat olla kaukana tavoitellusta.

Dialogisuus ei ole pelkkää kommunikaatiota tai vuorovaikutuksen syvällisempää muotoa. Se on maailmankuva ja ihmiskäsitys, joka korostaa jokaisen osallistujan ainutlaatuista näkökulmaa ja asiantuntemusta. Dialogisuus rikastuttaa ajattelua...

Hei sinä tuleva kuntapäättäjä, onko kuntalaisen hyvinvoinnista huolehtiminen asukkaan, kunnan vai valtion vastuulla? Usein vastuu sysätään asukkaalle: jokaisen tulisi itse huolehtia terveellisistä elämäntavoista, liikunnasta ja omasta jaksamisestaan.  

Mutta onko hyvinvointi lopulta yksilön valinta? Jokainen voi tehdä arjessaan päätöksiä, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia, mutta nämä valinnat eivät tapahdu tyhjiössä. Sosioekonominen asema, koulutus, asuinalue ja muut rakenteelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisen mahdollisuuksiin pitää huolta itsestään. Erityisesti heikossa asemassa oleville, kuten pienituloisille, pitkäaikaissairaille tai työelämän ulkopuolella oleville,...

Tsiȟko internationaalo romanengo diives! Hyvää kansainvälistä romanipäivää!

Tänään 8.4. vietämme kansainvälistä romanipäivää. Lontoossa järjestettiin 8.4.1971 ensimmäinen romanikongressi, ja kansainvälistä romanipäivää on vietetty sen kunniaksi 1990-luvulta lähtien.

Romanien eriarvoisuus on tunnistettu sekä Suomessa että laajemmin Euroopan tasolla. Romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tuetaan esimerkiksi Euroopan unionin ohjaamalla romanipoliittisella strategialla ja Suomen romanipoliittisella ohjelmalla (Rompo3). Euroopan unionin komission romanistrategian painopisteitä ovat koulutus, työllisyys, terveys ja asuminen. Suomen romanipoliittisen ohjelman tavoite on puolestaan parantaa romaniväestön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä osallistumista omaa...

Nuorten mielenterveysongelmat, koulupudokkuus, nuorisorikollisuus, jengiytymiskehitys, syrjäytyminen, lastensuojelun kriisi, nuorisotyöttömyys, ja lista jatkuu… Tunnistamme paljon ongelmia, joihin on syytä löytää ratkaisuja. Isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden merkitys ihmisen elämään, yksilön elämän kehitykseen ja tulevaisuuden uskoon on merkittävä. Ongelmien kasaantuminen samoille alueille ja segregaatiokehitys laajemminkin, tekee asiasta vielä monimutkaisemman. Mutta…Olemme lähteneet niin vahvasti erikoistumaan, että emme näe enää metsää puilta. Kun joku aikaisemmin mainituista ilmiöistä alkaa nostaa päätään, alamme äkkiä kasata hankkeita, jotka kaikki pyrkivät ratkaisemaan samaa...

Toukokuussa 2025 tulee voimaan lasten ja nuorten määrämittaisten lyhytinterventioiden käyttöä varmistava uusi nk. terapiatakuulaki.

Vuonna 2024 lukuisat toimijat ilmaisivat lausunnoissaan lakiesityksestä huolensa, ettei lain toteutumista yhdenvertaisesti voi tällä aikataululla varmistaa. Eduskunta edellyttikin kansallisten rakenteiden vahvistamista.

Hyvinvointialueilla on viime vuosina otettu käyttöön psykososiaalisia menetelmiä, joiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä. Samalla on opittu paljon käyttöönoton eli implementoinnin sudenkuopista ja onnistumisen edellytyksistä. Nyt on avainhetki suunnitella, miten voisimme varmistaa, että terapiatakuu todella vahvistaisi lasten ja nuorten...

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa uuden lain mukaisiksi.

Verkostoituvat vammaispalvelut -tilaisuudessamme nousi esiin huoli siitä, ehditäänkö siirtymäajalla tehdä uuden vammaispalvelulain mukaiset palvelupäätökset kaikille vammaisille henkilöille. Työmäärä on suuri, sillä vammaispalvelujen asiakkaita on noin 135 000. Yhdellä ammattilaisella voi olla useita satoja asiakkaita.

Työn aikatauluttaminen edellyttää hyvinvointialuekohtaista suunnittelua. Suunnittelussa on otettava huomioon, että siirtymäkauden aikana asiakkaan vanhat päätökset voidaan muuttaa uuden lain mukaisiksi...

Tuoreimmat tilastot osoittavat, että vuonna 2023 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 185 henkilöä. Huumeisiin kuolleiden määrä oli samana vuonna 310 henkilöä.

Tieliikenneturvallisuustyötä ohjaa kunnianhimoinen nollavisio, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tieliikenneonnettomuuksien ehkäisyyn on panostettu pitkään ja onnettomuuksien ja kuolonuhrien määrä onkin saatu vähenemään.

Turvavyöt, hidasteet, katuvalot ja nopeusrajoitukset nopeusvalvontakameroineen ovat esimerkkejä strategioista, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään tieliikenneonnettomuuksia. Rajoitustoimien lisäksi myös hyväkuntoiset renkaat, turvatyynyt, autojen määräaikaishuollot ja katsastukset ovat keskeisiä keinoja tieliikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä.

Myönteisestä kehityksestä...

Vuosi sitten toimeentulotukea uudistava työryhmä oli juuri aloittanut työnsä, kun kirjoitin THL-blogissa, miten toimeentulotuen perusosa ei riitä kaikilla perhetyypeillä kattamaan tavaroita ja palveluita, joita sen pitäisi lain mukaan kattaa. Tutkimme riittävyyttä Kelan erikoistutkija Lauri Mäkisen kanssa muodostamalla perusosan kattamille menoille hinnat ns. viitebudjetin perusteella.

Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen summa, jonka olisi katettava jokapäiväisen elämän välttämättömiä menoja. Näitä ovat esimerkiksi ruoka- ja vaatemenot sekä tietoliikenteen käytöstä, paikallisliikenteestä ja harrastustoiminnasta aiheutuvat menot. Tänä vuonna toimeentulotuen perusosan määrä...