Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä ollaan usein kompleksisten asioiden äärellä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan useiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lasten suojelemiseen linkittyykin lukuisia eri tahoja ja toimijoita, jotka tukevat lasten hyvinvointia ja kehitystä sekä edistävät lasten oikeuksien toteutumista. Nämä toimijat muodostavat yhdessä lasten suojelemisen ekosysteemin. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi toimijoiden välille tarvitaan siltoja ja yhteistyörakenteita.
Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani lasten suojelemisen ekosysteemissä tapahtuvaa yhteistyötä lastensuojelun ja perhesosiaalityön näkökulmasta. Yhteistyötä tehdään paljon, mutta sen rakenteiden kehittämiselle on tarvetta.
Vammaissosiaalityön asiakkaan on tärkeä voida luottaa siihen, että hänen kanssaan toimitaan suunnitelmallisten ja laadukkaiden sosiaalityön toimintatapojen mukaan, ja että ammattilainen tekee päätöksiä asiakkaan edun mukaisesti.
Päätöksenteon lainmukaisuudesta vastaa hyvinvointialue. Ennen päätöksentekoa asiakkaan yksilöllinen tilanne ja palvelutarve selvitetään asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattilaisen yhteistyöllä. Tarvittaessa tähän selvitystyöhön voi osallistua myös terveydenhuollon ammattilaisia.
Helmikuussa nostimme Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjassamme esille vammaispalvelujen työntekijöille muodostuvaa eettistä kuormaa tilanteessa, jossa työntekijä on sidottu tiimin tekemään päätökseen. Kyseisen blogitekstin julkaisun jälkeen saimme useita palautteita...
Saamme säännöllisesti lukea työelämän epäkohdista, jotka kuormittavat niin työntekijän kuin johtajankin arkea. Työntekijöitä kuormittavat esimerkiksi multitaskaus, liian iso työmäärä aikaan nähden ja toimenkuvan epäselvyys. Esihenkilöiden aika taas menee poissaolojen paikkaamiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseen.
Sekä esihenkilöiltä että työntekijöiltä odotetaan usein jonkinlaista taikasauvaa ratkaisemaan näitä ongelmia. Jotain sellaista etsimmekin tässä blogissa.
Vanhat mallit eivät toimi
Epäkohtien poistamiseen on enimmäkseen käytetty vanhoja, hyväksi koettuja lähestymistapoja, mutta ne eivät enää sovellu nykypäivän ihmisen ajatusmalleihin.
Keppi-porkkana -malli on esimerkki tästä. Aiemminkin malli...
Lainsäädäntö turvaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallisen oppimisympäristön. Koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan. Lisäksi heidän tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta sekä epäillyn että kohteena olevan oppilaan huoltajalle.
Lainsäädäntövelvoitteesta huolimatta moni oppilas kokee fyysistä uhkaa ja väkivaltaa sekä osallistuu ikätoverinsa pahoinpitelyyn.
Kouluissa tehdään jo paljon hyvää työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja oppilaat kokevat koulut pääosin turvallisiksi. Lasten ja nuorten palveluiden ammattilaisilta edellytetään kuitenkin myös uudenlaista osaamista ja...
”Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita.”*
”Sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemeillä tarkoitetaan niiden toimijoiden joukkoa, jotka eri rooleissa kehittävät sosiaalisia innovaatioita, tukevat niiden kehittämistä tai ohjaavat niiden kehittämistä esimerkiksi rahoituksen kautta.”**
EU panostaa ekosysteemeihin
Horisontti Eurooppa -ohjelma 2021–2027 on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa uutta luovia innovaatiota sekä eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia innovaatioekosysteemejä eri toimijoineen.
Suomessa ohjelma tukee Sosiaalisten innovaatioiden Suomi -osalla erityisesti lastensuojelun piirissä olevien hyvinvointia rahoittamalla...
Vuoden alusta lähtien Niuvanniemen sairaalan yhteydessä on toiminut valtakunnallinen poliklinikka. Poliklinikka tarjoaa palveluja, jotka sijoittuvat valtion mielisairaalan tarjoaman vaativan psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja hyvinvointialueiden sekä turvallisuusviranomaisten, kuten vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamuslaitosten, palveluiden välille.
Poliklinikka tukee väliinputoajia ja tarjoaa konsultatiivista palvelua
Poliklinikan keskeisenä tavoitteena on tukea väliinputoajiksi jääneitä tai riskissä olevia henkilöitä heidän sopeutumisessaan ja kiinnittymisessään yhteiskuntaan. Palvelut on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat pitkäkestoisen ja vakauttavan siirtymävaiheen intensiivisestä laitosmuotoisesta hoidosta tai vankilan koevapaudesta yhteiskuntaan.
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on epätasa-arvoisista lähtökohdista kumpuavaa sukupuolistunutta väkivaltaa, minkä takia sen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa ei tule soveltaa sukupuolia tasapäistävää ajattelutapaa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kunniaan liittyvä kompleksinen ilmiö, jossa sukupuoli, valta ja kontrolli ovat kietoutuneet yhteen. Silpomiseen liittyvä sosiaalisten normien muutos vaatii sensitiivistä miestyötä ja kulttuurilähtöistä voimaannuttamista.
Muutosta vauhdittaaksemme järjestimme THL:ssä miehille suunnatun tilaisuuden, jonka aiheena oli miesten rooli tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyssä. Tilaisuudessamme miehet pohtivat omaa...
Pulaa tarvittavista sote-palveluista ja ammattilaisista sekä vaikeus houkutella uusia työntekijöitä alueelle? Joidenkin väestöryhmien haasteet palveluihin pääsyssä sekä pitkät odotusajat ja etäisyydet palvelujen saannin esteinä? Nämä ovat merkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon katvealueista (engl. medical deserts), jotka ovat terveydenhuoltoon ja alan työvoimaan liittyvä Euroopan laajuinen haaste. Ilmiölle ei ole vielä vakiintunutta suomenkielistä nimeä, mutta on puhuttu katvealueista tai sote-erämaista [1].
Sosiaali- ja terveydenhuollossa huolta aiheuttavat väestön kasvava palvelutarve, pula henkilöstöstä sekä heikentyvä taloustilanne ja sen myötä palveluverkon...
”Parisuhteessa tapahtuva väkivalta voi olla hirveän vaikea kokijalle hahmottaa – mikä on väkivaltaa ja mikä ei oo väkivaltaa. On olemassa tasan yksi kysymys millä oikeesti on merkitystä ja se on se, että pelkäätkö sä sun kotona”, kertoi lähisuhdeväkivaltaa kokenut Turvapolku-hankkeen tutkimushaastattelussamme.
Väkivaltaan ja auttaviin palveluihin liittyvä tiedon tarve on tullut toistuvasti esiin tutkimustemme tiedonkeruissa. Tietoa kaipaavat niin lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kuin sitä käyttäneet.
Tieto väkivallasta auttaa ymmärtämään omaa elämäntilannetta ja hakemaan apua
Suomessa sukupuolten tasa-arvoa on pitkään tavoiteltu hankkeilla. Vaikuttavat kehittämishankkeet tarjoavat tasa-arvotyölle uutta virtaa, leveämmät hartiat ja yhteyksiä yli sektorirajojen.
Toisaalta harva lienee välttynyt hankehumppa-kuittailulta: isoja tavoitteita kiritään kiinni lyhyessä ajassa, hallinnointi vie mehut ja tuotokset katoavat pian päätösseminaarin jälkeen. ”Kun laitat jotain nettiin, se pysyy siellä ikuisesti” ei kokemukseni mukaan päde tasa-arvohankkeisiin. Samaa työtä saatetaan toisista tietämättä tehdä peräkkäisissä ja päällekkäisissä hankkeissa.
Taloudellisen epävarmuuden keskellä hankekehittämisen merkitys korostuu. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta rahoitetaan hankkeita 602 miljoonalla...
