Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset perusteet ovat pysyneet jo useamman hallituksen osalta samoina: väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja, palvelut ovat hajallaan, ihmisiä hoidetaan osin väärässä paikassa ja väärään aikaan.
Yleisesti tiedossa on, että kuntien rahat eivät riitä nykyisellä mallilla. Siksi tarvitaan sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen.
Hallitusohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista. Peruspalveluiden vahvistetaan muun muassa Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman avulla.
Tavoitteena on niin ikään siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu...
Joulu ja uusi vuosi ovat toiveiden ja suurten odotusten aikaa. Toivomme juhlapyhiltä hyviä asioita, kuten herkullista ruokaa, perinteitä, yhdessäoloa ja iloa. Uudelta vuodelta toivomme ainakin terveyttä, hyvinvointia ja vaurautta.
Toiveet ja odotukset kuvastavat arvojamme ja ihanteitamme myös laajemmin, joten niiden toteutumista kannattaa välillä miettiä. Joulun ja vuodenvaihteen pyhät ovat hyvää aikaa pohtia arvoja ja elämän suuria kysymyksiä, jos vain otamme sille aikaa.
Tieto ratkaisuiksi ja rutiineiksi
Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja arvomme muuttuvat sen myötä. Esimerkiksi kestävyyteen...
Ikärajojen on tarkoitus suojella alaikäistä alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen aiheuttamilta haitoilta. Moni nuori kokee silti saavansa näitä tuotteita kohtuullisen helposti.
Tuoreen eurooppalaisen ESPAD-tutkimuksen (2019) perusteella kaksi kolmesta 16-vuotiaista nuorista koki, että alkoholijuomien hankinta on melko tai erittäin helppoa. Välittäjänä alaikäiselle toimii yleensä kaveri tai tuttu. Joskus elämänsä aikana juoneista pojista ja tytöistä noin puolet oli saanut alkoholijuomia kavereilta viimeisimmällä käyttökerralla. Vanhemmat ostavat nuorille alkoholia aikaisempaa harvemmin.
Haasteen taklaamiseen tarvitaan yhteisö
Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota siihen,...
Dengue on hyttysen piston välityksellä leviävä kuumetauti, jonka Maailman terveysjärjestö WHO nosti tänä vuonna yhdeksi suurimmista terveysuhista. Taudin esiintyvyys onkin kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti.
Osa kasvusta selittyy sillä, että tauti tunnetaan paremmin ja sen diagnostiikka on parantunut. Samaan aikaan myös matkailu on lisääntynyt, jolloin yhä useammalla matkailijalla on riski saada tartunta. Pro gradu -tutkielmassani pääsin pureutumaan tarkemmin suomalaisten matkailijoiden denguetartuntoihin.
Kaakkois-Aasian lomakohteet korostuvat
Dengue eroaa esimerkiksi malariasta siten, että tautia levittävä hyttynen on aktiivinen myös päivällä, viihtyy...
Joulukuun 2019 alussa Yle esitti ohjelman Kuinka katosin Narkkimaahan – äidin ja pojan helvetti maan päällä, jossa toimittaja Maarit Tastulan haastateltavana oli ohjelman otsikon mukaisesti äiti ja poika, huumehelvetistä selvinneinä. Ohjelmassa äiti kertoi, että hän ei milloinkaan luovuttanut. Ei senkään jälkeen, kun hän ymmärsi, ettei ehkä pystyisi pelastamaan lastaan.
Lapset ja nuoret tarvitsevat luovuttamatonta rinnalla oloa.
Jokainen lapsi tarvitsee vähintään yhden luotettavan ja kannattelevan ihmissuhteen, jotta voi varttua turvallisesti kohti tasapainoista aikuisuutta. Tämä tosiasia on lähes...
The authorities’ attitudes towards and understanding of domestic abuse need to be sharpened. Domestic abuse is a gender-based phenomena which is typically cyclical and long-term and gradually becomes more violent over time if no intervention is made. This continues to be often forgotten both by professionals engaging with victims of violence and also more broadly in discussions on domestic abuse within our society.
Without a systematic risk analysis of domestic abuse, social welfare and healthcare...
Viranomaisten asenteet ja ymmärrys lähisuhdeväkivallasta kaipaavat terästämistä. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä sukupuolittunutta, tyypillisesti syklistä, pitkään jatkuvaa ja ajan kuluessa raaistuvaa, jos siihen ei puututa. Tämä unohtuu edelleen usein sekä väkivallan uhreja kohtaavilta ammattilaisilta että laajemmin yhteiskunnassamme lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa.
Ilman lähisuhdeväkivallan systemaattista riskinarviointia sote-ammattilainen tai poliisi voivat virheellisesti arvioida väkivallanteon yksittäistapaukseksi, humalapäissään tehdyiksi huitaisuiksi tai pariskunnan riitelyksi, joka tulee lähinnä naapurisovun vuoksi katkaista.
Vuonna 2018 poliisi sai 26 000 kotihälytystä perheväkivaltatehtäville, mutta samana vuonna tehtiin vain 5 500 rikosilmoitusta perheväkivallasta....
Rikoksentekijöiden vaarallisuuden arviointi on noussut jälleen kriminaalipoliittiseen keskusteluun ja herättää ristiriitaisia mielipiteitä.
Oikeuspsykiatreille vaarallisuuden arviointi on ollut kiperä kysymys aina. Siinä joudutaan asettamaan vastakkain yksilön oikeudet ja yhteiskunnan turvallisuus – siksi on varmistettava, että arviointi on mahdollisimman oikeudenmukaista, laadukasta ja pohjautuu vankkaan tietoon.
Lain tarkoittaman vaarallisuuden arvioinnin tarkoitus on tuomion sisällön ja maksimipituuden langettamiseksi erotella rikoksentekijöistä ne, jotka on katsottava erittäin vaarallisiksi ja jotka on turvallisuuden takaamiseksi eristettävä pitemmäksi aikaa yhteiskunnasta.
Asenteet ovat koventuneet – oikeudenmukaisuuden on...
Marraskuussa Philadelphiassa pidetyssä vuosittaisessa Amerikan kansanterveysyhdistyksen (APHA) konferenssissa Suomi mainittiin yhdessä pääpuheessa esimerkkinä onnistuneesta kansanterveystyöstä.
Kun vielä vuonna 1970 vastasyntyneen elinajan odote Yhdysvalloissa oli Suomea korkeampi, elävät suomalaiset viimeisten tilastojen mukaan yli kolme vuotta pidempään (81,7 vuotta) kuin yhdysvaltalaiset (78,6 vuotta).
Lähes 13 000 ammattilaisen konferenssi kokosi yhteen niin tieteentekijät, kansanterveyden parissa työskentelevät kuin aktivistitkin.
Konferenssin poliittisuus näkyi erityisesti pääpuheissa, jossa korostettiin tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja mainittiinkin Suomen kansainvälisen terveyspolitiikan lippulaiva: terveys kaikissa poliitikoissa (Health in All Policies).
Yhdysvalloissa...
Planetary Health means that the health and welfare of humans and the nature around them are interdependent and inseparable. If the state of the natural environment and the climate could be substantially enhanced, this would also have significant effects on human health.
To mark the end of Finland’s EU Presidency, the sector’s leading scientists, experts and decision-makers from around the world will arrive in Helsinki this December. They will discuss concrete methods for how the...
