Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä.
Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen.
Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot.
”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.”
Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän aineellisia mahdollisuuksia, kykyä ja voimavaroja sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Sen lisäksi köyhemmät ihmiset voivat myös olla alttiimpia infektioille. He eivät ehkä pysty eristäytymään etätöihin. He...
Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat vanhempien ja lasten riittävä yhteinen aika, sujuva arki ja riittävä toimeentulo sekä vanhempien hyvä suhde ja keskinäinen tuki. Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä, siksi lapsen saaminen luo uusia haasteita: miten jakaa lisääntynyt palkaton hoiva- ja kotityö?
Suomalaiset naiset kokevat miehiä useammin kantavansa kaksoistaakkaa eli päävastuuta kotitöistä kokopäiväisen ansiotyön ohella. Epätasainen työnjako kotona lisää riitelyä ja kasvattaa pikkulapsivaiheen eroriskiä. Jos eron sattuessa tulee riitaa lapsen asumisesta...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä valtavia muutoksia. Tavoitteena on, että sote-palvelut olisivat tulevaisuudessa aiempaa vaikuttavampia ja asiointi sujuvampaa.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi työtapojen, myös tiedonkulun, tietojen kirjaamisen ja tiedolla ohjaamisen uudistamista.
Viime viikkojen koronatilanne on lisäksi osoittanut, että mitä suurempi paine järjestelmään kohdistuu, sitä sujuvampaa tiedon kulkua ja tiedolla ohjaamista tarvitaan.
Asiakkaita koskevaan tietoon ja tietorakenteisiin liittyvät uudistukset on aloitettu. Hallituksen esitys uudeksi asiakastietolaiksi vastaa tähän tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaikki oleellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto kerääntyy yhteen paikkaan...
Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi.
Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen.
Koronaepidemia vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja palveluihin. Varautuminen ja suunnitelmien tekeminen kriisitilanteeseen on välttämätöntä juuri nyt.
Perustasolla varautuminen tarkoittaa koronavastaanottojen perustamisen lisäksi sitä, että varmistetaan peruspalvelujen...
Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasismi on alkuperään, ihonväriin, kulttuuriin, uskontoon tai äidinkieleen liittyvää syrjintää. Eurobarometrin 2019 mukaan etninen alkuperä, romanitausta ja ihonväri arvioidaan yleisimmiksi syrjinnän syiksi Suomessa.
Alkuperään liittyvä syrjintä näkyy selkeästi myös THL:n tutkimuksissa. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan mukaan Suomen romaneista lähes joka toinen oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua tuntemattomilta ihmisiltä yleisellä paikalla kuluneen vuoden aikana. Tuoreen FinMonik-tutkimuksen mukaan reilusti yli kolmannes Suomeen muuttaneista oli kokenut syrjintää tutkimusta edeltävän vuoden aikana –...
EU:n uuden juomavesidirektiivin tarkoituksena on turvata meille laadukasta talousvettä ja lämmintä käyttövettä myös jatkossa. Direktiivin sisällöstä on nyt saavutettu yhteisymmärrys ja direktiivi tullee voimaan ensi syksynä. Sen jälkeen jäsenmaat ottavat sen lainsäädäntöönsä.
Direktiivin myötä otetaan käyttöön kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarviointi sekä muutetaan veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun seurantaa riskiperusteiseksi. Tarkoituksena on parantaa veden turvallisuutta ja ehkäistä terveyshaittoja.
Legionellabakteerien vuoksi riskinarviointi tehtävä monille kiinteistöille
Legionellabakteerit on otettu mukaan direktiiviin, koska ne aiheuttavat runsaasti sairastumisia veden välityksellä. Legionelloihin liittyvä riskinarviointi...
Mielenterveys on saanut ansaitsemansa paikan suomalaisessa terveyspolitiikassa, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 11.2. Suomen ensimmäisen kansallisen mielenterveysstrategian. Strategian mukaan mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin, ja siksi siihen on sijoitettava.
Mitä mielenterveys on?
Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, selviää normaaleista elämään kuuluvista paineista, pystyy työskentelemään tuotteliaasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on siis ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.
Monille sanasta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen mielenterveyden häiriöt, kuten...
Kävelen päivittäin pitkin siltaa, joka oli vain hetken aikaa hohtavan uusi. Meillä päin kaikki pinnat täyttyvät nopeasti tägeistä ja spraymaalista. Nuo tägit ovat jääneet askarruttamaan mieltäni ja olen miettinyt, miten paljon niiden poistamiseen käytetään rahaa ja mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä. Vähemmän olen pohtinut, kenen kädenjälki niissä näkyy.
Eräänlaisen vastauksen löysin THL:ssä pidetyssä Ymmärrettävän kielen päivässä, jossa tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola avasi osallisuuden käsitettä Ville Nordströmin lainauksella ”Graffitilla voi ilmaista itseään ja tuoda sen oman...
Päätä särkee, ajatus ei kulje, keskittyminen herpaantuu tämän tästä ja väsyttääkin armottomasti; varmasti tuttu tunne jokaiselle ainakin silloin tällöin. Syy voi löytyä päivän aikaisesta ruokailusta: onko aamiainen jäänyt väliin tai lounas kuitattu naposteltavilla tai jopa makeisilla?
Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite jokaiselle koululle ja oppilaitokselle. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat suositukset Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (2017) ja Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – toisen asteen opiskelijaruokailusuositus (2019) antavat...
Voisin kuvitella olevani yksi niistä opiskelijoista, joka maaliskuussa ihmettelee sähköpostiin lävähtänyttä viestiä. Viestissä pyydetään vastaamaan Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen.
Sähköposti paljastaa, että Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) lähetetään 10 000 opiskelijalle. Viesti kertoo myös, että THL ja Kela toteuttavat tutkimuksen.
Hetkinen – miksi THL ja Kela kyselevät yksityiskohtia henkilökohtaisista asioistani? Miten minun syömiseni ja opiskelumotivaationi niille kuuluvat?
Mieleen piirtyy kauhukuvia siitä, kuinka kyselyyn vastaamisen jälkeen postiluukusta kolahtaa Kelan päätös opintotuen lakkauttamisesta. Seuraavaksi THL säntää oven taakse heristämään...
