Nuoret mielletään usein sosiaalisen median suurkuluttajiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he haluaisivat saada terveyteen liittyvää tietoa sosiaalisen median kautta.
Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirusinfektio raskausaikana lisää tehohoidon, ennenaikaisen synnytyksen ja jopa kuoleman riskiä muihin samanikäisiin synnyttäjiin nähden.
Ilmastonmuutos vaikuttaa useiden tautien leviämiseen. Erityisesti se koskettaa tauteja, joiden leviäminen on sidoksissa ympäristöön ja sen muutoksiin. Tällaisiin tauteihin kuuluu myös puutiaisten eli punkkien välityksellä leviävä puutiaisaivotulehdus eli TBE, jonka tapausmäärät ovat olleet jo pidempään tasaisessa kasvussa.
Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.
Viime aikoina on julkisuudessa taas käyty vilkasta keskustelua koronarokotusten tehosteannoksista – kenelle ja koska niitä pitäisi antaa ja mitä rokotuksilla haluttaan saavuttaa?
Uuden ohjeen mukaan HPV-rokotussarjan saa aloittaa nuorelle ennen 18 vuoden ikää lukuvuoden 2023 loppuun asti. Tällä rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan korona-ajan vuoksi saamatta.
Julkaisimme THL:ssä loppuvuodesta 2021 koronarokotusten vaikuttavuutta valottavan avoimen aineiston. Koronarokotusten vaikuttavuuden aineisto mahdollistaa koronaan liittyvien riskien tarkastelun eri väestöryhmissä. Aineiston perusteella voidaan arvioida rokotusten suojatehoa.
Laajojen hengitystieviruspaneelien käyttö infektioiden testauksessa olisi tarpeellinen askel paluussa pois pandemiasta. Influenssakauden alun havaitseminen ja siihen varautuminen edellyttävät toimivaa kansallista seurantajärjestelmää.
