Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta on syytä seurata ja tehostaa. Pätevää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittausta tehdään somaattisessa erikoissairaanhoidossa sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojen pohjalta sekä THL:n koordinoimassa Perfect-hankkeessa.
Palvelujärjestelmän vaikuttavuudesta, kyvystä lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia on tällä hetkellä niukasti tietoa, eikä sitä pystytä suhteuttamaan palvelujärjestelmässä syntyviin kustannuksiin. Näin ollen meillä ei ole tietoa kustannusvaikuttavuudesta, millä kustannuksilla kykenemme lisäämään ja ylläpitämään väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Puutteet tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurannassa ovat...
Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella.
Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö asiasta vielä puhua tai olla huolissaan? Vai pitäisikö meidän olla tyytyväisiä asioiden nykytilaan? Todetaanhan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassakin, että ”naiset ja...
THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä.
Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Suurin osa vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista voi hyvin. Aikuisuuteen soljutaan ilman suuria...
Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä.
Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai tuottavuuden laskua krapulapäivinä.
Tuon kaiken me veronmaksajat, ja yritykset, kustannamme. Voisi silla rahalla muutakin tehdä.
Tutkimustietoa tarkoitushakuisesti
Alkoholilainsäädännön muutoksiin liittyvä lobbaus on ollut...
Olen seurannut muutaman läheiseni odotetun kuoleman yhteydessä käsittämättömän monimutkaisia, jopa arvokasta kuolemaa halveksivia temppuja. On vaikea käsittää, miten arvokas kuolema riistetään lähettämällä kuoleva potilas kiertelemään ambulanssissa paikasta toiseen tai elvyttämällä lähes 100 vuoden iän saavuttanutta jo monisairasta henkilöä. Luonnollisen kuoleman lähestyessä ei pitäisi tehdä epäluonnollisia kuoleman estämispyrkimyksiä, vaan keskittyä arvokkaan kuoleman mahdollistamiseen.
Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 henkilöä, näistä valtaosa ikäluokissa 80–84-vuotiaat ja 85–89-vuotiaat. Kuolinpaikka on useimmiten terveydenhuollon toimintayksikkö, harvemmin sosiaalihuollon yksikkö tai yksityisasunto.
Suomalaiset...
Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta.
Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee kuin sieniä sateella.
Mutta minkälaista apua nuori itse toivoo? Tässä neljä huomionarvoista toivetta nuorilta itseltään:
1 Etsi minut
Syrjäytyminen ei ole on-off-ilmiö. Syrjäytyminen alkaa...
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittelyä sekä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Strategisen johtamisen yksi konkreettinen käytännön työkalu on alueellinen hyvinvointikertomus.
Ystäväni kertoi, että hänen unensa rikkoi läpi kesäyön kuulunut poikkeava ääni: ’’Auttakaa, auttakaa! Eikö kukaan kuule.’’
Huuto toistui tietyn väliajoin. Vähitellen ystäväni tunnisti naapurin vanhan herran äänen. Hän asteli parvekkeelle ja näki naapurinsa istuvan rollaattorinsa päällä ulko-ovensa edessä. Vanha herra ei tiennyt, miksi hän oli lähtenyt ulos. Ovi oli paukahtanut kiinni ja avaimet olivat sisällä. Kello oli puoli neljä aamulla. Ilma viileä, mutta onneksi ei satanut.
Ystäväni haki viltin kotoaan ja mietti, mitä tehdä. Apua todella...
Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Muutoksen on ennakoitu helpottavan monen ihmisen elämää, kun vähimmäisturva saadaan jatkossa yhdestä paikasta. On puhuttu asiakkaan ’luukuttamisen’ vähentämisestä. Tällä on perusteltu jo vuosikymmenien ajan nyt toteutuvaa siirtoa. Kela-siirron kokeiluista saatiin perustelua tukevia tuloksia 1990-luvulla.
Tosiasiallisesti vain niiden henkilöiden ’luukuttaminen’ vähenee, jotka joutuvat turvautumaan alhaisen perusturvan vuoksi toimeentulotukeen samalla kun he hakevat Kelalta työttömyysturvaa ja asumistukea.
Ongelman uuteen järjestelmään tuovat kasvukeskusten suuret asumiskustannukset. Kelan asumistuki ei riitä kattamaan asumiskustannuksia, eivätkä niitä kata...
Osallistuin kissojen yönä Korkeasaaren katulavatansseihin, joissa eivät päteneet sen koommin kadun kuin lavatanssienkaan säännöt. Rikoimme näkymättömien tilojen muureja. Tanssillamme oli pieni, mutta välitön vaikutus ihmisiin. Kehollisuus ja kujeilu liittivät tanssijat ja satunnaiset katsojat yhteen aivan toisella tapaa kuin julkisessa tilassa tavallisesti.
Ihmiset voivat ilmaista itseään julkisissa tiloissa hyvin monella tavalla. Sosiologi Richard Sennett väittää, että ihmiset rakentavat kaupunkinsa juuri silloin, kun heidän katseensa, äänensä, kehonsa ja tunteensa vaikuttavat toisiinsa. Silloin anonyymiys ja yhteisöllisyys toteutuvat yhtä...
