Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle.
Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Kuinka tämä on mahdollista?
Alkoholista ei todennäköisesti ole haittaa terveydelle, jos keskimääräinen käyttö ei ylitä kymmentä grammaa puhdasta...

Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoituksemme apteekkimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle on herättänyt keskustelua. Vastaamme tässä kirjoituksessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenHannes Enlundin ja Apteekkariliiton Erkki Kostiaisen Helsingin Sanomissa esittämiin väitteisiin kirjoituksemme sisällöstä.
Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä lääkekustannusten kasvun syistä. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti lääkehoitojen kehittymisestä ja ikääntyvän väestön lisääntyvästä lääkkeiden käytöstä.
Mielestämme terveydenhuoltojärjestelmää kannattaa kuitenkin kehittää siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkehoito kustannuspaineista huolimatta. Tällöin yksi tärkeimmistä kysymyksistä on apteekkitoimialan markkinarakenne ja lääkkeiden vähittäismyyntihinta.
Suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään yli 20 prosenttia enemmän kuin...

Terveysaseman vaihtaminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Väestöstä vain pari-kolme prosenttia on vaihtanut terveysasemaa, kertoi THL maaliskuussa. Pientä lukua selittää osin, että suuri osa työikäisestä väestöstä ei käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa, jota valinnanvapaus ei koske.
Yksinomaan terveyskeskusten asiakkaista laskettuna (viikon aikana terveysasemalla käyneistä) vaihtajia olikin jo noin 8 prosenttia.
Keitä terveysaseman vaihtajat sitten ovat? Ensinnäkin he ovat palveluiden aktiivisia käyttäjiä, jotka eivät vaihda terveysasemaa ’varmuuden vuoksi’, vaikkeivät käyttäisikään sitä. Kyselymme mukaan he ovat keskimääräistä useammin pitkäaikaissairaita ja käyttävät...

Hallitus julkaisi sukupuolten tasa-arvo-ohjelmansa äitienpäivän alla 4.5., lähes yhdeksän kuukauden valmistelun jälkeen, ilman aiemmin tavanomaista kuulemis- tai lausuntokierrosta.
Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä.
Nyt siis katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien.
Perhevapaiden epätasainen käyttö ei hallitukselle ongelma
Uuden ohjelman mukaan ”Tasa-arvon kannalta suurimpia ongelmakohtia Suomessa ovat palkkaerot, sukupuolen mukaan eriytyneet alat ja ammatit, lähisuhdeväkivalta...

Työkeskeisyyden, ylityökulttuurin ja työn vaativuuden lisääntymisen pelätään vievän työssäkäyvät vanhemmat mukanaan. Uhkakuvana nähdään, että työ tunkeutuu perheen yhteiseen aikaan. Lisääntyvän teknologian – älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden –  pelätään siirtävän työtä perheelle varattuun aikaan.
2010-luvulla työntekijät joutuvat entistä enemmän vartioimaan arkeaan – eli käyttämään entistä enemmän aikaa ja energiaa eri elämänalueiden välisten rajojen ja näiden rajojen läpäisevyyden määrittelyyn.
Työstä, perheestä ja muusta elämästä puhutaan julkisuudessa ja tutkimuksissa toisistaan erillisinä elämän osa-alueina. Puhutaan, että ’työ läikkyy yli...

Liian harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Iso osa päivittäisistä matkoista kuljetaan autolla, vain pieni osa suomalaisista kävelee tai pyöräilee. Huolestuttavaa sekä terveyden että ympäristön kannalta on, että suurin meistä osa kulkee alle viiden kilometrin matkat autolla, vaikka ne voisi helposti kävellä tai pyöräillä.
Jo puoli tuntia päivässä kävelyä tai pyöräilyä työhön, kouluun, harrastuksiin tai kauppaan kattaa suositellun määrän päivittäistä kestävyysliikuntaa.
Ympäristön kannalta nykytilanne on kestämätön. Noin neljännes suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy autoilusta ja muusta henkilöliikenteestä. Kävelyn ja...

Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai kuinka todellinen palvelujen tarve on ollut.
Synnyttäjät ovat tästä poikkeus. Suomessa lähes kaikki naiset synnyttävät sairaalassa. Tiedot matkasynnytyksistä sekä sairaalan ulkopuolella...

Yksi syrjäytynyt ihmiselämä maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 miljoonaa euroa. Silti yhä useampi nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi, koska ennaltaehkäisevään työhön ei nyt ole varaa.  Yhteiskunnan piiristä pois pudonneita nuoria on autettava monella tapaa ja pitkäkestoisesti, jotta he voivat palata kouluun tai työhön. Uudenmaan Martat auttavat nuoria hankkeissaan, joista yksi on Elämä alkaa arjesta.
”Hei ja kiitos. Kurssi on ollut minulle todella hyödyllinen jo ihan vain sen suhteen, että en ole pystynyt ruokailemaan seurassa (ja käyttämään...

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat vastasivat tammi-helmikuussa Sosiaalibarometrinkysymyksiin, mitä tekijöitä he pitivät sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksinä. Vastauksissa mainittiin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys, hyvän johtamisen ohella.
Jos sote-johtajia on uskominen, vaarantaa hallituksen huhtikuun alun päätös uudistuksen, sillä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jyrkkä erottaminen toisistaan eri oikeushenkilöille sekä valinnanvapauden piirissä olevien peruspalveluiden yhtiöittäminen haittaavat palvelujen integraatiota ja tekevät palvelujärjestelmän hallinnan vaikeaksi.
Asiakkaiden ja kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että...

Alkoholipolitiikan normitalkoot vaarantavat kansanterveyden.
Meneillään olevalla alkoholilainsäädännön uudistuksella vaikutetaan siihen, suurenevatko vai pienenevätkö alkoholihaittojen inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista tukee alkoholipolitiikkaa, joka vähentää haittoja ja hyvinvointiyhteiskunnan kuormitusta. Uudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa on kuitenkin pohdittu lähinnä, kuinka paljon alkoholiin liittyvää sääntelyä puretaan – pohtimatta hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä ja suomalaisten terveyttä.
Suomessa ongelmana ei ole alkoholin saatavuus vaan alkoholinkäytöstä yhteiskunnalle koituvat miljardien eurojen kustannukset. Alkoholihaitat pitäisi saada pysymään nykyisellä lasku-uralla.
Alkoholi kuormittaa suomalaisten terveyttä ja terveydenhuoltoa. Viikonloppuisin...