Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Yksi syrjäytynyt ihmiselämä maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 miljoonaa euroa. Silti yhä useampi nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi, koska ennaltaehkäisevään työhön ei nyt ole varaa. Yhteiskunnan piiristä pois pudonneita nuoria on autettava monella tapaa ja pitkäkestoisesti, jotta he voivat palata kouluun tai työhön. Uudenmaan Martat auttavat nuoria hankkeissaan, joista yksi on Elämä alkaa arjesta.
”Hei ja kiitos. Kurssi on ollut minulle todella hyödyllinen jo ihan vain sen suhteen, että en ole pystynyt ruokailemaan seurassa (ja käyttämään...
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat vastasivat tammi-helmikuussa Sosiaalibarometrinkysymyksiin, mitä tekijöitä he pitivät sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksinä. Vastauksissa mainittiin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys, hyvän johtamisen ohella.
Jos sote-johtajia on uskominen, vaarantaa hallituksen huhtikuun alun päätös uudistuksen, sillä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jyrkkä erottaminen toisistaan eri oikeushenkilöille sekä valinnanvapauden piirissä olevien peruspalveluiden yhtiöittäminen haittaavat palvelujen integraatiota ja tekevät palvelujärjestelmän hallinnan vaikeaksi.
Asiakkaiden ja kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että...
Alkoholipolitiikan normitalkoot vaarantavat kansanterveyden.
Meneillään olevalla alkoholilainsäädännön uudistuksella vaikutetaan siihen, suurenevatko vai pienenevätkö alkoholihaittojen inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista tukee alkoholipolitiikkaa, joka vähentää haittoja ja hyvinvointiyhteiskunnan kuormitusta. Uudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa on kuitenkin pohdittu lähinnä, kuinka paljon alkoholiin liittyvää sääntelyä puretaan – pohtimatta hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä ja suomalaisten terveyttä.
Suomessa ongelmana ei ole alkoholin saatavuus vaan alkoholinkäytöstä yhteiskunnalle koituvat miljardien eurojen kustannukset. Alkoholihaitat pitäisi saada pysymään nykyisellä lasku-uralla.
Alkoholi kuormittaa suomalaisten terveyttä ja terveydenhuoltoa. Viikonloppuisin...
Unohdat tuskin koskaan Anita Ekbergin vaaleita kutreja Trevin suihkulähteessä tai Marilynin taivaisiin kurkottavaa hameenhelmaa Kesälesken klassikkokohtauksessa. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka Anita ja Marilyn menestyisivät tavallisessa palkkatyössä nykyisessä työelämässä? Onko vartalon muodolla vaikutusta palkkaan nyky-Suomessa? Onko heleästä ihosta hyötyä, jos jäät työttömäksi?
Useat tutkimukset osoittavat, että hoikat ja kauniiksi arvioidut ihmiset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin ylipainoiset, vähemmän viehättävät kollegansa. Naisilla painon ja kasvonpiirteiden yhteys työllistymiseen ja palkkaan on usein voimakkaampi kuin miehillä, vaikka päinvastaisia tuloksiakin on julkaistu.
Todennäköisin selitys näille osin...
Huhtikuun 26. päivänä 1986 yksi Tshernobylin ydinvoimalan neljästä reaktorista räjähti, koska voimalan henkilökunta yritti täyttää kahdesta ministeriöstä tulleet keskenään ristiriitaiset määräykset. Toisaalta piti kokeilla viikonlopun aikana kuinka kauan voimalaitoksen turbiinit tuottavat riittävästi sähköä voimalan omiin tarpeisiin reaktorin pysäyttämisen jälkeen, ja toisaalta tuottaa sähköä täydellä teholla heti maanantaiaamuna.
Yritys oli mahdollinen vain sulkemalla automaattisäädöt ja turvajärjestelyt pois päältä, minkä seurauksena reaktori tuli epävakaaksi ja räjähti.
Epävakaaksi tiedetty reaktori käytössä sotilaallisista syistä
Kyseessä oli grafiittihidasteinen reaktori, joka tiedettiin vaaralliseksi...
Hallitus sopi viimeisimmässä sote-linjauksessaan huhtikuun alussa, että nykyisin kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan yhtiöittämään. Uudet itsenäiset yhtiöt tulevat kilpailemaan samoilla markkinoilla nykyisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluja myyvien firmojen kanssa.
Avoinna on kysymys, millaisia yhtiöitä maakunnat tulevaisuudessa omistavat: tavallisia osakeyhtiöitä, osuuskuntiako vaiko ehkä uusia yhteiskunnallisia yrityksiä tai edellisten risteytyksiä?
Kysymys yhtiömuodosta ei ole akateeminen. Yhtiömuoto tulee vaikuttamaan ratkaisevasti siihen, millä tavoin sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat tulevat Suomessa toimimaan. Saadaanko palveluiden ’markkinoistamisesta’ ne kustannus- ja tehokkuushyödyt,...
Hallitus sai huhtikuun alussa aikaan merkittävän neuvottelutuloksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon tulevaisuudesta Suomessa. Päätös vauhdittaa ja radikalisoi alkujaankin ainutlaatuisen laajaa sote-reformia.
Hallituksen neuvottelutulos on selvä irtiotto aiemmasta asiantuntijavalmistelusta, vaikka se noudattaa aiempia päälinjauksia. Tämä on poliittisen päätöksentekijän oikeus.
Silti on toivottavaa, että kiireessä ei oteta kerralla liian pitkää loikkaa. Etenkin hallituksen päätös palvelutuotannon laajamittaisesta yhtiöittämisestä, ”palveluiden integraatiosta” voi johtaa siihen, että palveluista tulee vaikeasti hallittavia.
Palveluden järjestämisen ja tuottamisen hallitus päätti erottaa toisistaan radikaalimmin kuin asiantuntijavalmistelussa...
Suorasukainen kysymys suolen toiminnasta on Aasian reppumatkaajien tapa huolehtia toistensa hyvinvoinnista. Vatsan tila eittämättä onkin tärkeä asia fyysisen hyvinvoinnin kannalta.
Yhteiskuntien hyvinvointia ei mitata arvioimalla suoliston kuntoa, mutta yhtä indikaattoria siihenkin tavataan käyttää. BKT, bruttokansantuote, on perinteinen tapa kuvata valtioiden kehittyneisyyttä siitä huolimatta, että edes taloustieteilijät eivät sitä suosittele tähän tarkoitukseen.
BKT mittaa vain taloudellista toimeliaisuutta
Mittarissa on lukuisia tunnettuja ongelmia. Se ei esimerkiksi erottele taloudellisen toiminnan lajeja toisistaan. Niinpä sellainenkin toiminta, joka aiheuttaa vahinkoa, kerryttää BKT:tä laskennallisesti....
Iäkkäiden palvelut muuttuvat, mutta maan johtajat ovat kärsimättömiä. Halutaan nähdä vielä suurempia ja nopeampia muutoksia.
Halu on ymmärrettävä: ikääntyvä väestömme ei mahdu menneen maailman palvelurakenteeseen. Hienotkin alueelliset kehittämishankkeet jäävät tilastoissa jähmeästi muuttuvan valtakunnallisen keskiarvon varjoon. Kustannukset kertyvät rakenteista, eikä rakenteiden takana olevaa toimintaa ole helppoa tehdä näkyväksi. Yksittäisten palveluiden seuranta ei kerro juuri mitään siitä, miten hyvin iäkkään väestön tarpeisiin on vastattu.
Käynnissä oleva sosiaali- ja terveysministeriön kotihoidon, omaishoidon ja perhehoidon kärkihanke hakee muutosta syvältä palvelurakenteen...
Perhe on kaikille tärkeä elämän lähiyhteisö, emotionaalisen turvallisuuden perusta ja lapsen kasvuympäristö, perhemuodosta riippumatta. Suomalaisten perheet ovat parin viime vuosikymmenen aikana monimuotoistuneet nopeasti: kahden huoltajan ydinperheiden määrä on vähentynyt samalla kun yksinhuoltajaperheiden, uusperheiden ja yhteishuoltajaperheiden määrät ovat kasvaneet.
Kirjoa lisäävät myös esimerkiksi adoptio- ja sijaisperheet, sateenkaariperheet sekä monikulttuuriset ja maahanmuuttajaperheet.
Monimuotoisia perheitä on toki aiemminkin ollut. Tilastot ja virallinen puhe eivät vain ole niitä tunnistaneet.
Omien lasteni ollessa pieniä suosituissa pelikorteissa perheiden erilaisuus viittasi vain isien ammatteihin...
