Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Sukupuolineutraalius on illuusio – sukupuolella on monia merkityksiä!

Lukuaika3 min

Sukupuolelle annetaan yhteiskunnassa monia merkityksiä. Sukupuolen monista merkityksistä kertovat hyvin viimeaikaiset keskustelut muun muassa tasa-arvoisesta avioliittolaista, Anttilan lelukuvastosta tai Perussuomalaisten Nuorten #tyttö_poika-kampanjasta.
Selväksi on tullut, että monet tahot haluavat edelleen puolustaa tarkkaa ja selvärajaista sukupuolieroa naisten ja miesten välillä.
Tämä on mielenkiintoista, sillä sukupuoliero ei ole lainkaan tarkka ja selvärajainen. Se on pikemminkin täynnä monimuotoisuutta myös silloin kun katsotaan biologiaa, anatomiaa tai kromosomeja.
Sukupuolen moninaisuus ympärillämme on totta ja erityisen totta se on kaikille niille, joiden kokemus...

Lue lisää Sukupuolineutraalius on illuusio – sukupuolella on monia merkityksiä!

Sisäinen devalvaatio nakertaa hyvinvointivaltiota

Lukuaika6 min

Sakari esittelee kirjoituksensa, video 3’57”
Nyt ollaan solmimassa historiallinen yhteiskuntasopimus! Näin väitetään. Mutta mikä on sellainen yhteiskuntasopimus, jonka myötä ottaisimme ennemminkin askeleen sivilisaation tilasta luonnontilaan kuin päinvastoin. Nythän kaikkein heikoimmat pannaan toden teolla kilpailemaan keskenään ikään kuin olisi käynnissä kaikkien sota kaikkia vastaan.
Toki sopimuksen tekijät sanovat, että sen tavoitteena on nimenomaan mahdollisimman monen työllistyminen. Mutta onko sen pyrkimys, tai seuraus, vain luoda ja laajentaa Suomessa matalapalkka-aloja, jotta työllisyysaste saataisiin nousuun ja julkisen sektorin velkataakka laskuun.
Tältä...

Lue lisää Sisäinen devalvaatio nakertaa hyvinvointivaltiota

Kuntalaisten hyvinvointia etsimässä

Lukuaika4 min

Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, hyvinvointi on enemmän kuin terveys tai sen puuttuminen. Hyvinvointi syntyy monien tekijöiden summana ihmisen omien tarpeiden täyttymisen seurauksena. Hyvinvoinnin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ihmiset itse, heidän läheisensä, lähiympäristö sekä yhteiskuntapolitiikka. Tarvitaan myös uudenlaista välittämistä, ihmisten välistä yhteisöllisyyttä, toinen toisensa tukemista, auttamista ja hyvän jakamista.
Vastuuta omasta hyvinvoinnista ei voi kuitenkaan ulkoistaa kenellekään. Kuten kuntakaan ei voi ulkoistaa vastuutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen mahdollistamisesta. Kunnan tehtävänä on...

Lue lisää Kuntalaisten hyvinvointia etsimässä

Kansalaisaloitteella kesäajasta luopumiseksi on painavat terveydelliset perusteet

Lukuaika4 min

Timo esittelee kirjoituksensa, video 1’08”
Uusi suomalainen tutkimus kertoo, että sairaalahoidot sydäninfarktin takia 2000-luvun alussa olivat odotettua harvinaisempia normaaliaikaan palaamisen jälkeisenä päivänä. Tällöin aamu sarastaa varhemmin.
Aiemmin tiedossa on ollut se, että veren hyytyminen on huipussaan aamun tunteina. Äkkiherätys lisää tällöin sydämen rasitusta, mikä voi osin selittää sydäntapahtumien kertymistä aamupäivälle. Silmien kautta tuleva valo voi kuitenkin herättäessä suojata sydäntä.
Tuore sveitsiläinen tutkimus nimittäin kertoi, että sarastusvalo pehmensi herätyksen sydäntä rasittavaa vaikutusta terveillä mutta univelkaisilla nuorilla miehillä talviaamuun...

Lue lisää Kansalaisaloitteella kesäajasta luopumiseksi on painavat terveydelliset perusteet

OECD Suomen perhevapaiden kimpussa

Lukuaika10 min

Teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti tammikuun lopussa raporttinsa Suomen talouden kehityksestä. Suosituksissaan työllisyyden kohentamiseksi OECD toteaa ensimmäiseksi, että ”Äitiys-, isyys ja vanhempainvapaan sekä kotihoidon tuen kokonaiskestoa tulee lyhentää. Tämä kannustaa naisia osallistumaan aktiivisemmin työmarkkinoille.”
OECD:n suosituksessa vanhaa ja uutta
OECD:n aloitteellisuus Suomen perhevapaiden suhteen ei ole uutta. Jo vuonna 2005 järjestö julkaisi työn ja perheen yhteensovittamista eri maissa arvioivan katsauksen Babies and Bosses. Suomelle suositeltiin kotihoidon tukikauden lyhentämistä tai tuen tason alentamista. Tuolloin ehdotus sivuutettiin, mutta se...

Lue lisää OECD Suomen perhevapaiden kimpussa

Soten rahoitus on alueiden lukumäärää kiperämpi kysymys

Lukuaika4 min

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa olisi luontevaa antaa vastuu palveluiden järjestämisestä 12 maakunnalle, joissa kussakin olisi ympärivuorokautinen laajan päivystyksen sairaala.
Tosin tusinassakin maakuntia on ihanne-soten kannalta jokunen liikaa, mutta sillä uudistus saataisiin turvallisesti liikkeelle. Tusinalla maakuntia olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti riittävän uskottavat edellytykset järjestää sote-palvelut maakuntansa väestölle.
Kestävyysvajettakin saataisiin kurottua paremmin umpeen kuin levittämällä järjestämisvastuu 15–18 alueen hartioille.
Järjestämisvastuuta kiperämpi kysymys on kuitenkin soten rahoitus.
Jos järjestäjä ei rahoita palveluita..
Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle ja järjestäminen...

Lue lisää Soten rahoitus on alueiden lukumäärää kiperämpi kysymys

’Vanhoja’ ensisynnyttäjiä aikaisempaa enemmän

Lukuaika3 min

Synnyttäjien keski-ikä nousee, kun lapsenhankintaa lykätään ja hedelmöityshoidot lisääntyvät ja onnistuvat yhä useammin. 45 vuotta täyttäneitä synnyttäjiä oli 1980-luvun lopulla noin 50–60 vuodessa. Vuonna 2014 heitä oli jo 144. Kun syntymärekisterin toiminnan viitenä ensimmäisenä vuonna 1987–1991 oli vain yksi 50 vuotta täyttänyt synnyttäjä, oli heitä vuonna 2014 jo kuusi kappaletta.
Aivan uusi ilmiö ’vanhat synnyttäjät’ ei ole. Esimerkiksi vuonna 1921 synnytti 1 133 naista, jotka olivat täyttäneet 45 vuotta. 50 vuotta täyttäneitäkin oli 27.
Mikä sitten...

Lue lisää ’Vanhoja’ ensisynnyttäjiä aikaisempaa enemmän

Kenen koti – kenen työpaikka?

Lukuaika4 min

Erilaisissa laitoksissa asuu tällä hetkellä noin 1200 kehitysvammaista ihmistä. Lisäksi tuhansia vammaisia henkilöitä asuu ympärivuorokautisten palvelujen piirissä asumisyksiköissä tai tavallisissa yksityisasunnoissa.
Ihminen, joka on ympärivuorokautisten palvelujen piirissä, tarvitsee paljon apua. Joku saattaa tarvita apua kaikissa jokapäiväisissä toimissaan, kuten sängystä nousemisessa, pukeutumisessa, ruuanlaitossa, syömisessä, henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. Toinen kenties tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja muistuttamista.
Elämäntilanteesta riippuen apua voidaan tarvita opiskelemaan, päivätoimintaan tai töihin lähtemisessä, lasten hoitamisessa tai koiran ulkoiluttamisessa.
Apu on välttämättömyys ja turva. Kun avun tarve on...

Lue lisää Kenen koti – kenen työpaikka?

Terveyden edistäminen tulee huomioida palvelujärjestelmän uudistuksessa

Hyvän terveyden edellytyksistä suurin osa syntyy terveyspalvelujen ulkopuolella.
Terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta tuottaa monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: järjestää varhaiskasvatuksen ja opetuksen, tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylläpitää niihin liittyvää infrastruktuuria, vastaa kaavoituksesta, katuverkostosta, vedestä ja viemäröinnistä, jätehuollosta, julkisesta liikenteestä, jne.
Kunnan tehtävä on myös seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia.
SOTE jakaa vastuu terveydestä
Kunnan terveyden edistämisessä sektorien välinen yhteistyö on avainsana. Terveysvaikutukset tulee ottaa huomioon kunnan muiden sektorien päätöksenteossa.
Kunta vastaa myös...

Lue lisää Terveyden edistäminen tulee huomioida palvelujärjestelmän uudistuksessa

Uusi lapsiperheiden ruokasuositus: äidinmaito on lapsen parasta ravintoa ensimmäiset puoli vuotta

Lukuaika3 min

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatima uusi Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille julkaistiin tammikuussa 2016. Suositus on herättänyt laajaa keskustelua.
Toisin kuin on saatettu tulkita, uusissa suosituksissa suositellaan edelleen täysimetystä vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden 4-6 kuukauden ikään. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäiset puoli vuotta. Imetystä suositellaan jatkettavaksi muun ruoan ohella ainakin siihen asti kunnes lapsi täyttää vuoden ja perheen niin halutessa myös tätä pidempään.
Uuden suosituksen mukaan lapsi tutustutetaan kiinteisiin ruokiin...

Lue lisää Uusi lapsiperheiden ruokasuositus: äidinmaito on lapsen parasta ravintoa ensimmäiset puoli vuotta