Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Kuten useimmat keski-ikäiset miehet, en käytä omia hiustenhoitotuotteita vaan varastan shampooni vaimoltani. Ongelmaksi muodostuu suihkussa säännöllisesti sama asia. Kauniin näköisten purnukoiden joukossa yhdessäkään ei lue selkeästi, että tässä on shampoota, tukanpesuainetta. Ei. Paitsi, että aineen nimi on piilotettu lukuisten ranskankielisten sanojen (Professionnel Série Paris Vital Color Vive Expert Silver shampoo) sekaan, ovat sekä hoitoaine- että shampoopurkit keskenään sekaannuttavan samankaltaisia.
Palveluviidakon tiheiköt
Sosiaali- ja terveyspalveluissa etsintätyö valitettavasti on vielä vaikeampaa. Palvelut on usein piilotettu viidakkomaisen hallintokielen, toimintojen...

Ihmisen kohtalo on kuolla. Pitkällä aikavälillä kuolleisuus on 100 prosenttia; kaikki kuolevat. Terveystutkimuksessa kuolleisuutta mitataan kuitenkin lyhemmällä aikavälillä. Terveystilastointi perustuu yleensä vain vuoden seurantaan, jolloin vuoden aikana kuolleiden määrä suhteutetaan keskiväkilukuun. Tällöin erikokoisten alueiden, väestöryhmien tai vaikkapa naisten ja miesten kuolleisuutta voidaan verrata keskenään.

Kuolleisuusluvut ovat yleensä niin pieniä, ettei osuuksia mitata prosenteissa eikä promilleissa, vaan 100 000 asukasta kohti.

Tilastokeskus julkaisi vuoden 2014 kuolemansyytilastot joulukuun 2015 lopussa. Kuolleita oli vuonna 2014 yhteensä 52 409. Heistä kolme viidestä kuoli...

Sosiaalisessa mediassa kiertää viesti, jossa kerrotaan kuinka laajimmalle levittäytynyt mediayhtiö ei tuota mitään sisältöä itse (Facebook), kuinka maailman suurin taksiyhtiö ei omista yhtään ajoneuvoa (Uber), merkittävin majoituspalveluja tarjoava yritys ei omista yhtään hotellia (AirBnB), tai maailman arvokkain verkkokauppa ei pidä mitään varastossa (Alibaba).
Näiden yritysten menestyksen pohjalla on datan keräämiseen ja analysointiin tukeutuva liiketoimintamalli.
Sanotaankin, että data on uusi öljy – sen hallinta tuo valtaa ja luo vaurautta. Data voitelee liiketoiminnan koneistot pyörimään vinhemmin ja vähentää...

Kuluneiden syksyn ja talven aikana monia suomalaisia on pelottanut vieraista kulttuureista sotia paenneet turvapaikanhakijat. Naisiin kohdistuva ahdistelu ja väkivalta ovat sen seurauksena nousseet laajamittaiseen keskusteluun. On maalailtu uhkakuvia ja perustettu katupartioita.

Demokraatin pilapiirtäjä Ville Ranta visualisoi ilmiön kaksinaismoralismin piirroksessaan ”Älä pelkää neito, minä suojelen sinua!” (21.1.2016). Kovaa ääntä naisten oikeuksien puolesta pitävät mörököllit onnistuvat vain vaivoin peittämään todelliset rasistiset vaikuttimensa.

Jos tunnistamme väkivallan vain ns. toisissa, muualta muuttaneissa, kuinka pystymme vaikuttamaan supisuomalaiseen väkivaltakulttuuriin? Pilottitakkiset ahdistelijoiden etsintäpartiot pikemminkin lisäävät...

Olen itkenyt sossun luona monet itkut. On kohdeltu ihmisenä, ollut kuukauden ainoa ihmiskontakti tilanteessa jossa ei ole ollut läheisiä. Voiko sille sitten asettaa jotain mittaria ja tuottavuustaulukoita? Sellaista ei rahassa mitattavaa, se on pois julkisesta terveydenhuollosta.” Näin kertoi haastattelussaan aikuissosiaalityön asiakas.

Kela tulee jakamaan perustoimeentulotuen vuoden 2017 alusta. Sosiaalityötä toteutetaan edelleen kunnissa. Löytävätkö ihmiset aikuissosiaalityön asiakkaan kuvaaman tuen ja avun myös uudistuksen jälkeen?

Miten käy heille, jotka eivät hae apua, jos perustoimeentulotuki ei riitä, tukea alennetaan tai päätös...

Suomessa joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä. Se on riski ja vastoin suomalaisten enemmistön arvoja. Meillä on syytä olla huolissamme lasten ja lapsiperheiden eriarvoistumisesta, nuorten syrjäytymisestä ja vähäosaisuuden juurtumisesta ylisukupolviseksi.
Tällainen kehitys uhkaa johtaa myös hyvin ja huonosti toimeentulevien sosiaaliseen etäisyyteen ja elämänpiirien eriytymiseen. Kun yhteiset kokemukset vähenevät, hyvinvointiyhteiskunnan perustana oleva luottamus uhkaa rapautua. Helsingin Sanomien köyhyyskyselyn tuoreet tulokset antavat tästä jo viitteitä.
Hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkot sekä erityisesti perheiden elinolojen tukeminen ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa torjuttaessa vähäosaisuuden ylisukupolvista kasautumista.
Nobel-palkitun...

Tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeinen kysymys. Tehtävä ei ole helppo, koska maakunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin maantieteellisesti kuin väestöltään. Kuka voisi väittää, että olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla, tai että itäsuomalaiset ovat samanlaisia kuin länsisuomalaiset?

Ei olekaan yllättävää, että maakuntien välillä on merkittäviä eroja sekä sosiaali- terveyspalveluiden menoissa että palvelujen tarpeessa. Näin ollen myös sote-rahoituksen eri allokointimenetelmät tuottavat varsin erilaisia lopputuloksia. Jos itsehallintoalueiden rahoitus järjestetään nykyisten menojen pohjalta, on...

Suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. Osa lapsista elää kuitenkin – jääkiekkotermein ilmaistuna – liukkaalla jäällä ja tarvitsee erityistä tukea. Lapsen pahoinvointi voi näkyä jo varhaiskasvatus- ja alakouluiässä. Lukuisista tutkimuksista tiedämme, että lapsuusiän ongelmat, kuten ylivilkkaus, käytös- sekä tunne-elämän häiriöt ennakoivat usein vaikeuksia myöhemmin elämässä.

Tiedämme myös, että lapsen kasvua ja kehitystä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja varhain tarjottu tuki voivat auttaa lasta selviytymään.  Mutta kuka ottaa kopin tällaisesta lapsesta?
Pitkäkestoista tukea joukkueurheilun keinoin
Icehearts on pitkäkestoinen, varhaisen...

Moni yli 65-vuotias pohtii parhaillaan, ottaako influenssarokotteen lisäksi myös pneumokokkirokotteen. Mainosten mukaan rokote voisi suojata keuhkokuumeelta. Toisin kuin rokotusohjelman ilmainen influenssarokote, pneumokokkirokote pitää kuitenkin maksaa itse, ja 40–85 euroa voi monesta tuntua varsin kalliilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan perusterveen aikuisen riski sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamaan vakavaan tautiin kuten aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen on pieni. Sen sijaan keuhkokuumeeseen sairastuu yli 65-vuotiaista jo noin yksi sadasta vuosittain, ja riski kasvaa vähitellen iän myötä.

Keuhkokuumetta aiheuttaa moni eri virus ja...

Jouluun kuuluvat, tai kuuluivat ainakin Pukin varhaisemmassa keski-iässä, riisipuuro ja sekahedelmä-, tuttavallisemmin sekametelisoppa. Sotessa vai pitäisikö sanoa tetessä onkin Pukin näkemyksen mukaan keitelty toistaiseksi aika laihaa soppaa, eikä tahdo manteliakaan puurosta löytyä. Sekameteliä on sitten ollut senkin edestä.
Mahdollisesti tuo laihuus onkin ollut Kansallisen lihavuusohjelman kannalta hyvä signaali, ja hyvän hallituksen säästötavoitteiden mukainen. Pukkikin on sivumennen sanoen lievästi painoindeksien rajoilla, jos nyt joku ei ole sattunut huomaamaan. Sen se Muorin puuro ja etenkin sekametelisoppa saavat aikaiseksi!
Paljon on...