Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Nyt viikonloppuna Suomessa järjestetään Euroopan suurin hackathon ja THL on mukana tapahtumassa omien avoimien datojensa kanssa.  Hieno homma ja kuulostaapa futuristiselta! Mutta mitä tämä tarkoittaa? Menenpä kyselemään THL:n avoimen datan ryhmän vetäjältä Antti Tuomi-Nikulalta ja ravitsemustietopankki Finelista vastaavalta erikoissuunnittelijalta Heikki Pakkalalta.
Fineli onkin jo monelle tuttu: yksittäiset ravintoainetta tai elintarviketta koskevat tiedot ovat olleet asiantuntijoiden ja ravitsemusintoilijoiden käytössä verkossa jo vuodesta 1999. Finelistä löytyy vaikka tieto siitä, kuinka paljon proteiiinia tai kuitua hernekeitto sisältää.
Avoin data...

Vaikka pakolaiskriisi koskettaa eniten kehittyviä maita, pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat lisääntyneet poikkeuksellisen nopeasti myös Euroopassa. Ensisijaisesti on pyrittävä poistamaan pakolaisuuden syyt, kuten sota tai väestöryhmien kohtaama vaino, mutta pitkittyneet kriisipesäkkeet ympäri maailmaa osoittavat, ettei tämä ole aina mahdollista.
Niinpä jopa tänne Pohjolan perukoille on tullut viime aikoina ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. He hakevat kansainvälistä suojelua vedoten vainoon tai muuhun vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.
Osa heistä saa pakolaisstatuksen eli turvapaikan Suomesta. Heille kuuluvat kaikki kunnan asukkaan oikeudet...

Ensimmäisen kerran jouduin kuoleman kanssa tekemisiin ollessani seitsemän vanha, kun kissani kuoli.  Seuraavan kerran kuolema tuli eteen nuorena lääkärinä, kun ensimmäinen potilaani valmistautui kuolemaansa. Molemmat opettivat elämästä jotain perustavan oleellista. Edellinen opetti mustan ahdistuksen ja jälkimmäinen puhumaan siitä.
Kyseinen henkilö makasi sairaalassa sairastaen loppuvaiheen syöpää – sairautta, jonka vakavuuden hän oli onnistunut itseltään kieltämään ja torjumaan viimeisiin hetkiin asti. Ahdistuksen tuska purkautui milloin leikkaamattomiin varpaankynsiin milloin niskassa olevaan näppyyn ja toiveeseen yhä uusista tutkimuksista. Lääkärinkierrot...

Hallituksen ilmoitus poistaa nykyinen makeisvero herättää ihmetystä niissä, jotka kantavat huolta erityisesti lasten ja nuorten terveydestä. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Suomessa olisi kova kiire poistaa nykyinen vero, vaikka EU:sta ei asiasta ole minkäänlaista päätöstä lähetetty.
Olisi tärkeää, että näin merkittäväsi kansanterveyteen vaikuttavien päätösten taustat tulisi saattaa julkiseen keskusteluun.
Suomen elintarviketeollisuus on tehnyt kantelun nykyisen veron kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Onkin totta, että nykyisin esimerkiksi keksihyllystä löytyy tuotteita, jotka ennen olivat karkkihyllyssä. Samoin kivennäisvesien verottamiselle ei ole...

Masennus on mahdollista ehkäistä. Arviolta yksi 15 suomalaisesta sairastuu masennukseen joka vuosi. Uusien masennustapausten ilmaantuminen on mahdollista saada vähentymään Suomessa parissa vuodessa 20‒25 prosenttia nykyisestä. Tästä on saatu selvä näyttö maailmalta etenkin niistä tutkimuksista, joissa vasta lievästi oireileville ihmisille on annettu lääkkeetöntä hoitoa.
Lievästi oireilevien hoito vaikuttaa myös masennustilan jälkivaikutuksiin ja vähentää niitä selvästi nykyisestä. Masennushan aiheuttaa työkyvyn menetystä, fyysisten sairauksien kasautumista ja pahimmillaan itsemurhan. Hoitamalla ajoissa lievästi oireilevia lääkkeettömin keinoin voimme mahdollisesti estää masennuksesta...

Olimme jännittävää aikaa marraskuun alun viikonloppuna vuonna 2013. Laskettu aika oli käsillä ja viimeisiä hetkiä odotettiin tyynesti. Syntyisikö se ajoissa ja terveenä? Ammattitaitoiset kätilöt olivat seuranneet etenemistä tarkasti. Testien ja käyrien perusteella kaikki vaikutti olevan valmista h-hetkeä varten.
Aika tuli ja syntyminen varmistui. Sitä vierihoidettiin tarkasti, tarkkailtiin, kuunneltiin ja mitattiin. Kaikki meni hyvin. Suomeen oli syntynyt ensimmäinen potilastietojärjestelmä, jolla liittyi ihan oikeasti valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Kun synnytys ja lapsivuodeaika olivat menneet hyvin, seurantaa jatkettiin vielä...

Miten eriarvoisuus näkyy nuorten maailmassa? Nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta haastatteli viime vuonna 1012 helsinkiläistä nuorta heidän arkipäivästään (Nuha-raportti). Nuo haastattelut ja mm. Nuorten hyvinvointikertomukseen kerätyt tilastoaineistot osoittavat, että Helsinkiin mahtuu monta normaalia.
Yleinen kertomus Helsingistä on myönteinen. Ei ole liioiteltua sanoa, että noin 80–85 prosenttia nuorista voi koko ajan paremmin. Ongelmallista on, että välimatka hyvinvoivan enemmistön ja sinnittelevän vähemmistön välillä tuntuu vain kasvavan. Kehitystä pahentaa, että sekä huono- että hyväosaisuus kasautuu alueittain kaupungin sisällä.
Eriarvoisuudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin...

Nykyisessä kireässä taloustilanteessa ei pidä toistaa 1990-laman aikana tehtyä virhettä: lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen ei saa antaa rapautua säästöpaineissa. Säästöt tulivat lopulta tosi kalliiksi ja säästöpäätösten jälkiä on jouduttu korjaamaan tähän päivään saakka.
Vasta viime vuosina sosiaali- ja perhepalvelut on saatu eri puolilla maata tasalaatuisiksi lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen, valvonnan ja seurannan sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla.
Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisaasti ja laittaa kasvamaan korkoa. Kanadalainen taloustieteilijä, Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut,...

Kansainvälisissä tilastokokouksissa kuulee usein kaskun, jonka mukaan parhaimmat terveystiedot saadaan kuolemansyistä. Eikä näidenkään vertailukelpoisuus maiden välillä ole kovin hyvä.
Vitsi pitää valitettavasti melkein paikkaansa. Kansainvälisesti parhaimmat tiedot saadaan sairauksista, joilla on erilliset seurantajärjestelmät, kuten syövistä ja tartuntataudeista. Euroopassa näiden sairauksien tiedonkeruusta ja -jakelusta vastaa Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja EU:n yhteinen tutkimuskeskus JRC.
Entä mitä tietoja saadaan muista taudeista? Erot maiden välissä luvuissa johtuvat enemmän erilaisista terveydenhuolto- ja sosiaalivakuutusjärjestelmistä kuin itse sairastavuudesta.
Hyvä esimerkki on tiedot diabeetikkojen määristä Suomessa. Luvut uusien...

Monen suomalaisen mielestä olisi mukavaa, jos lähikaupasta saisi ostaa pullon hyvää viiniä. Mutta jos viinit tulisivat myyntiin ruokakauppoihin, ei maailma välttämättä muuttuisi sillä tavalla kuin nämä suomalaiset toivoivat.
Meille suomalaisille esitetään kyselytutkimuksissa väittämä: ”mietoja viinejä pitäisi saada ostaa myös ruokakaupoista”. Tähän EU:n kilpailulainsäädäntö lisäisi, että jos aiotte myydä päivittäistavarakaupoissa 15-prosenttisia mietoja viinejä, siellä on sallittava myydä myös korkeintaan 15 prosenttista olutta, siidereitä, väkevöityjä viinejä ja erilaisia etyylialkoholipohjaisia juomasekoituksia.
Julkijuomisen sallimista haluttiin, jotta kuohuviinin juominen picknicillä olisi...