Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Seksuaalinen hyvinvointi on kaikkien oikeus

Seksuaalinen hyvinvointi on osa ihmisen hyvinvointia. Tavoittava ja yhdenvertainen keino lisätä seksuaaliterveyttä ja seksuaalista hyvinvointia on koulujen seksuaalikasvatus. Maailman seksuaaliterveyden päivän teema on tänä vuonna: Seksuaaliterveyttä oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia.
Seksuaalikasvatuksessa lapset ja nuoret hankkivat tiedot, taidot ja positiiviset arvot, joita he tarvitsevat ymmärtääkseen omaa seksuaalisuuttaan ja nauttiakseen siitä, luodakseen turvallisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita ja ottaakseen vastuuta omasta ja muiden seksuaaliterveydestä ja hyvinvoinnista. Eri sukupuolten ja monenlaisten seksuaalisuuksien huomiointi opetuksessa on erottamaton osa terveyden...

Lue lisää Seksuaalinen hyvinvointi on kaikkien oikeus

Vasta itsensä arvokkaaksi ja pystyväksi kokeva huolehtii terveydestään

Lukuaika3 min

Köyhät kuolevat hyvätuloisia nuorempina. Terveyseroja ei sanottavammin ole onnistuttu kaventamaan. Jos tuloksia ei synny, on vaihdettava toimenpiteet.
Ensinnäkin on olennaista tunnistaa, mitkä ovat suurimpia terveysongelmia. Toisekseen on hyvä tietää, mistä ne johtuvat. Kolmannekseen pitää olla ymmärrys siitä, miten ihmismieli toimii.
Suurimmat terveysongelmat jo tiedetään ja ongelmien syntymisestä sekä ihmismielen toimimisesta on vähintään suuntaa antavaa tietoa. Kun terveyseroja kavennetaan, vastaukset näihin kolmeen pitäisi osata yhdistää.
Kun ongelmana on voimattomuus, ratkaisu ei ole moralisointi
Jos murhetta ja stressiä parantaa syömällä,...

Lue lisää Vasta itsensä arvokkaaksi ja pystyväksi kokeva huolehtii terveydestään

EU:n yhdenmukaistuva tietosuoja voi haitata terveystutkimusta

EU:n tietosuojadirektiivi (95/46) aiotaan korvata asetuksella. Asetus on jäsenmaita suoraan velvoittava toisin kuin nykyinen direktiivi, joka on toimeenpantu kansallisella lainsäädännöllä.
Eri maat ovatkin tehneet erilaisia tulkintoja tietosuojakysymyksistä, erityisesti terveysrekistereistä ja jo kerättyjen tietojen hyödyntämisessä tutkimuksessa. Pohjoismaissa terveysrekisterit kerätään kansallisen lainsäädännön nojalla ja rekistereiden käyttöä tutkimuksessa pyritään edistämään. Joissakin EU-maissa arkaluonteisten terveystietojen tiedonkeruuseen vaaditaan aina henkilön suostumus, ja joissain tapauksissa on pyydettävä uusi suostumus jokaiseen tutkimushankkeeseen.
Parlamentti korostaa yksilön tietosuojaa
Komission alkuperäinen ehdotus asetukseksi olisi antanut mahdollisuuden jatkaa rekistereihin perustuvan...

Lue lisää EU:n yhdenmukaistuva tietosuoja voi haitata terveystutkimusta

Kuntia tulee palkita hyvin tehdystä työstä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamista pohtineen selvityshenkilöryhmän raportti sai ansaittua näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Silti yksi selvityksen keskeisistä havainnoista, tarve uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä, on jäänyt lähes täysin ilman mediahuomiota.
Valtio maksaa kunnille palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvaa laskennallista peruspalvelujen valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät enää järjestä tai tuota sosiaalihuollon eivätkä terveydenhuollon palveluja, joten myös valtionosuusjärjestelmän muuttaminen on tässä yhteydessä välttämätöntä.
Kuntalaisten terveyden edistäminen on kunnan keskeinen...

Lue lisää Kuntia tulee palkita hyvin tehdystä työstä

Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski

Lukuaika8 min

Arvostettu British Medical Journal, BMJ, julkaisi keskustelua herättäneen artikkelin tyydyttyneen rasvan terveysvaikutuksista (1), jonka myös suomalainen media huomioi. Artikkelissa ei havaittu yhteyttä tyydyttyneen rasvan saannin ja sydäntautisairastuvuuden välillä.
BMJ:n artikkeli pohjautuu ns. meta-analyysiin, joka yhdistää usean eri tutkimuksen aineistoja ja tuloksia. Meta-analyysillä voidaan lisätä näytön voimaa ja tarkkuutta, jos jostain ilmiöstä on tehty useita hyviä, mutta pieniä tutkimuksia. Näin saadaan parempi arvio, kuinka vahva tieteellinen näyttö on jostakin asiasta.
Meta-analyysejä tehdään erityisesti satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista. Ne ovat vahvin tapa osoittaa...

Lue lisää Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski

Suunta kohden ekososiaalista kuntapolitiikkaa

Lukuaika3 min

Arkielämän sujuvuudessa kunnalliset palvelut ovat tärkeitä: ilman jätehuoltoa, päiväkoteja, kouluja, terveysasemia, kirjastoja ja liikuntapaikkoja elämä kaupungissa olisi huomattavan hankalaa ja ankeaa. Kunta saatetaan nykyisin kuitenkin ymmärtää liian kapeasti vain palveluntuottajaksi.
Se on paljon enemmän: kuntatasolla voidaan rakentaa yhdyskuntia, joissa ihminen voi hyvin. Ihmisen hyvinvointi edellyttää, että luonto tai oikeastaan ekosysteemi voi hyvin. Hyvinvoinnista ei voida puhua, jos hengitetään pahasti saastunutta ilmaa, eletään betoniviidakossa vailla kosketusta vihreään, puhumattakaan elämän edellytyksistä ilman puhdasta vettä.
Ihmisen riippuvuus luonnosta on...

Lue lisää Suunta kohden ekososiaalista kuntapolitiikkaa

MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa – joka vuosi

Lukuaika3 min

Uuden hallitusohjelman keskeinen tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen eli suomeksi sanottuna kulujen vähentäminen heikon talouskasvun tuomia tuloja vastaavaksi. Varsinkin terveydenhuollossa paine kustannusten kasvun hillintään on väestön ikääntyessä huomattava. Hyvät keinot olisivat siis nyt jos koskaan kullanarvoiset.
Tuuli Karppisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tekemä tutkimus osoittaa, että sairauksien ennaltaehkäisyllä on huomattava vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokotus alkoi neuvoloissa vuonna 1982. Rokote hävitti käytännössä kokonaan tuhkarokon (Morbilli), sikotaudin (Parotitis) ja vihurirokon (Rubella) kotimaiset tartunnat 1990-luvun puoliväliin...

Lue lisää MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa – joka vuosi

Ei tarvitse sattua, vaikka tapahtuu

Lukuaika2 min

Valtaosa tapaturmista sattuu kotona, kesämökillä ja vapaa-ajan puuhasteluissa, siis muualla kuin työpaikalla tai liikenteessä. Erityisesti työikäisten loukkaantumisista suuri osa tapahtuu tavallisten arkiaskareiden yhteydessä: miehillä kodin remonttipuuhissa, naisilla sisätiloissa arkiaskareissa.
Syksyn lähestyessä käynnistyvät pihojen syyskunnostukset, työmatkapyöräily lisääntyy ja kohta jo puhdistetaan talojen rännejä ja vesikouruja puiden pudottamista lehdistä. Loppukesä ja syksy ovat monelle myös kotien sisäremonttien ja sisustamisen aikaa.
Kuolemaan johtavat, kotona ja vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana, mutta sairaalahoitoa vaativissa tapaturmissa muutos...

Lue lisää Ei tarvitse sattua, vaikka tapahtuu

Vanhalla on valttikortteja – kelpaisivatko ne verkkopeliksikin?

Lukuaika3 min

Ikääntyvä, yksin asuva isäni voi 85-vuotiaana hyvin. Mieli on virkeä, talous on turvallisessa tilassa ja voimia riittää puuhata omilla mailla luonnon kauneudesta nauttien. Hän kertoo mielissään, miten on kohdannut hyvää palvelua ja fantastisia ihmisiä.
Yksin oleminen kyllä mietityttää. Ei se katastrofi ole, päivät tuntuvat enimmäkseen ihan hyviltä. Toki lasten perheiden (sopivan lyhyet) käynnit ovat erityisiä ilon aiheita. Isän mielestä yhteiskunnastamme puuttuu kuitenkin tapoja vanhojen ihmisten tehdä asioita keskenään, ainakin, kun kotoa kylille lähteminen vaikeutuu.
Hänen pohdintansa...

Lue lisää Vanhalla on valttikortteja – kelpaisivatko ne verkkopeliksikin?

Perusturvan vahvistuminen 2010-luvun alussa uhkaa jäädä väliaikaiseksi

Lukuaika2 min

Suomessa säädettiin vuonna 2010 kansainvälisestikin ainutlaatuinen laki. Sen mukaan perusturvan riittävyys ja pienituloisten tulojen kehitys on arvioitava jokaisen vaalikauden päätteeksi.
Julkaisimme tätä tehtävää varten asetetun työryhmän kanssa viime helmikuussa arvion Kataisen-Stubbin hallituskauden vaikutuksista perusturvaan. Arvion mukaan hallituskauden aikana, vuosina 2011–2015 tehdyt verotuksen ja etuuksien uudistukset paransivat pienituloisten reaalituloja ja pienensivät tuloeroja.
Perusturvan taso korjattiin oikeastaan vasta 2010-luvulla reaalisesti samalle tasolle, millä se oli ollut ennen 1990-luvun laman leikkauksia. Vuosina 2011 ja 2012 toteutettiin eläkeläisten ja työttömien perusturvan sekä...

Lue lisää Perusturvan vahvistuminen 2010-luvun alussa uhkaa jäädä väliaikaiseksi