Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Masennus on mahdollista ehkäistä. Arviolta yksi 15 suomalaisesta sairastuu masennukseen joka vuosi. Uusien masennustapausten ilmaantuminen on mahdollista saada vähentymään Suomessa parissa vuodessa 20‒25 prosenttia nykyisestä. Tästä on saatu selvä näyttö maailmalta etenkin niistä tutkimuksista, joissa vasta lievästi oireileville ihmisille on annettu lääkkeetöntä hoitoa.
Lievästi oireilevien hoito vaikuttaa myös masennustilan jälkivaikutuksiin ja vähentää niitä selvästi nykyisestä. Masennushan aiheuttaa työkyvyn menetystä, fyysisten sairauksien kasautumista ja pahimmillaan itsemurhan. Hoitamalla ajoissa lievästi oireilevia lääkkeettömin keinoin voimme mahdollisesti estää masennuksesta...

Olimme jännittävää aikaa marraskuun alun viikonloppuna vuonna 2013. Laskettu aika oli käsillä ja viimeisiä hetkiä odotettiin tyynesti. Syntyisikö se ajoissa ja terveenä? Ammattitaitoiset kätilöt olivat seuranneet etenemistä tarkasti. Testien ja käyrien perusteella kaikki vaikutti olevan valmista h-hetkeä varten.
Aika tuli ja syntyminen varmistui. Sitä vierihoidettiin tarkasti, tarkkailtiin, kuunneltiin ja mitattiin. Kaikki meni hyvin. Suomeen oli syntynyt ensimmäinen potilastietojärjestelmä, jolla liittyi ihan oikeasti valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Kun synnytys ja lapsivuodeaika olivat menneet hyvin, seurantaa jatkettiin vielä...

Miten eriarvoisuus näkyy nuorten maailmassa? Nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta haastatteli viime vuonna 1012 helsinkiläistä nuorta heidän arkipäivästään (Nuha-raportti). Nuo haastattelut ja mm. Nuorten hyvinvointikertomukseen kerätyt tilastoaineistot osoittavat, että Helsinkiin mahtuu monta normaalia.
Yleinen kertomus Helsingistä on myönteinen. Ei ole liioiteltua sanoa, että noin 80–85 prosenttia nuorista voi koko ajan paremmin. Ongelmallista on, että välimatka hyvinvoivan enemmistön ja sinnittelevän vähemmistön välillä tuntuu vain kasvavan. Kehitystä pahentaa, että sekä huono- että hyväosaisuus kasautuu alueittain kaupungin sisällä.
Eriarvoisuudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin...

Nykyisessä kireässä taloustilanteessa ei pidä toistaa 1990-laman aikana tehtyä virhettä: lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen ei saa antaa rapautua säästöpaineissa. Säästöt tulivat lopulta tosi kalliiksi ja säästöpäätösten jälkiä on jouduttu korjaamaan tähän päivään saakka.
Vasta viime vuosina sosiaali- ja perhepalvelut on saatu eri puolilla maata tasalaatuisiksi lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen, valvonnan ja seurannan sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla.
Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisaasti ja laittaa kasvamaan korkoa. Kanadalainen taloustieteilijä, Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut,...

Kansainvälisissä tilastokokouksissa kuulee usein kaskun, jonka mukaan parhaimmat terveystiedot saadaan kuolemansyistä. Eikä näidenkään vertailukelpoisuus maiden välillä ole kovin hyvä.
Vitsi pitää valitettavasti melkein paikkaansa. Kansainvälisesti parhaimmat tiedot saadaan sairauksista, joilla on erilliset seurantajärjestelmät, kuten syövistä ja tartuntataudeista. Euroopassa näiden sairauksien tiedonkeruusta ja -jakelusta vastaa Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja EU:n yhteinen tutkimuskeskus JRC.
Entä mitä tietoja saadaan muista taudeista? Erot maiden välissä luvuissa johtuvat enemmän erilaisista terveydenhuolto- ja sosiaalivakuutusjärjestelmistä kuin itse sairastavuudesta.
Hyvä esimerkki on tiedot diabeetikkojen määristä Suomessa. Luvut uusien...

Monen suomalaisen mielestä olisi mukavaa, jos lähikaupasta saisi ostaa pullon hyvää viiniä. Mutta jos viinit tulisivat myyntiin ruokakauppoihin, ei maailma välttämättä muuttuisi sillä tavalla kuin nämä suomalaiset toivoivat.
Meille suomalaisille esitetään kyselytutkimuksissa väittämä: ”mietoja viinejä pitäisi saada ostaa myös ruokakaupoista”. Tähän EU:n kilpailulainsäädäntö lisäisi, että jos aiotte myydä päivittäistavarakaupoissa 15-prosenttisia mietoja viinejä, siellä on sallittava myydä myös korkeintaan 15 prosenttista olutta, siidereitä, väkevöityjä viinejä ja erilaisia etyylialkoholipohjaisia juomasekoituksia.
Julkijuomisen sallimista haluttiin, jotta kuohuviinin juominen picknicillä olisi...

Läheiseni äiti kuoli pääsiäissunnuntain aamuna aluesairaalassa, yksin sairaalahuoneessaan.
Kaaduttuaan kotona tämä 90-vuotias nainen joutui terveyskeskuksen vuodeosastolle ja sieltä sitten hoivakotiin. Hyvästä hoivasta huolimatta asukkaan tilanne kuitenkin huononi ja toimintakyky heikkeni. Kun hän sairastui keuhkokuumeeseen, oli pitkäperjantain ilta ja hänet kuljetettiin aluesairaalan päivystysosastolle ja sairaalan potilashuoneessa hän sitten pääsiäissunnuntain aamuna kuoli.
Vanhat ihmiset toivovat yleisesti kuolevansa kotona, ja välttyvänsä sairaalalta ja elämää keinotekoisesti pitkittävistä, turhista hoidoista. Ja moni toivoo, ettei tarvitsi olla yksin kuoleman hetkellä. Enemmistö kuitenkin...

Ihminen on mielenkiintoinen ja erityinen laji, koska se tuntuu olevan kiinnostunut lähes kaikesta ympärillään olevasta ja tapahtuvasta. Sen näkee esimerkiksi siitä, mitä kaikkea ihmiset kysyvät vaikkapa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla Kirstiltä tai Torstilta. Niinpä nyt tiedän esimerkiksi sen, kannattaako sieniä syödä toukkineen ja miten monta eduskuntataloa voisi täyttää maailman ydinjätteellä.
Tästä ihmiskunnan mukavasta ominaisuudesta nauttivana minun onkin välillä vaikea käsittää, miksi joistakin tärkeistä asioista tiedämme vielä niin vähän. Yksi tämänkaltainen asia tuntuu Suomessa olevan sosiaali- ja...

Hallitus kaavailee vuorotyötä tekevien palkansaajien sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaamista pakottavalla lainsäädännöllä. THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan sunnuntailisien leikkausten toteutuminen kaventaisi joka neljännen lapsiperheen toimeentuloa. Äitien palkkapussia leikattaisiin useammin kuin isien.
Jo nyt kahdella viidestä lapsiperheestä on toimeentulo-ongelmia. Vuorotyötä tekevillä vanhemmilla toimeentulo-ongelmia on useammin kuin päivätyössä olevilla.
Äidit tekevät vuorotyötä useammin kuin isät
Joka neljännessä lapsiperheessä jompikumpi tai kumpikin vanhemmista tekee muuta kuin säännöllistä päivätyötä. Lapsiperhekyselyyn syksyllä 2012 vastanneista äideistä vuorotyössä oli vajaa viidennes ja lisäksi pieni...

EU-maihin on saapunut viime kuukausina ja viikkoina poikkeuksellisen paljon kriisi- ja konfliktialueilta liikkeelle lähteneitä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Turvallisuuden lisäksi näiden ihmisten terveys voi olla vakavasti uhattuna.
Konfliktialueilla terveydenhuolto ei yleensä toimi, rokotukset jäävät saamatta ja ilman hoitoa monet tartuntataudit leviävät tehokkaasti. Syyrian ja Ukrainan poliotapaukset ovat tästä valitettavia esimerkkejä.
Berliinissä rokottamattomasta henkilöstä alkunsa saaneessa tuhkarokkoepidemiassa on tähän mennessä sairastunut jo yli 1700, sairaalahoidossa ollut satoja ja ainakin yksi lapsi on kuollut. Epidemia olisi voitu välttää rokotteella,...