Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Suomessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimus. Joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta.
Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään Suomessa psyykkisin perustein.
Hyvää mielenterveyttä tarvittaisiin siis työpaikoille lisää ja paljon. Työn luonne on muuttumassa ja henkiset haasteet kasvavat. Talouselämä vaatii työntekijöiltä yhä enemmän tietoa ja taitoa.
Monilla töiden jatkuminen on epävarmaa. Se tekee työntekijöistä haavoittuvia ja altistaa mielenterveysongelmille.
Kuitenkin työ on...

Hyviä uutisia suomalaisten kasvisten syönnistä saatiin tuoreesta (!) Finravinto 2012 -tutkimuksesta: kasvisten kulutus on lisääntynyt ja niiden osuus kuidun saannista on noussut. Mutta osa suomalaisista ei edelleenkään syö kasviksia juuri lainkaan. 
Kasvisten käyttö saattaa tuntua hankalalta, ja siksi niiden hyötyjä on syytä taas kerran mainostaa, sillä kasvisten ja juuresten käyttö on sekä terveysteko että ekoteko. Kasviksilla ja juureksilla ruokaan saadaan makua vähemmällä suolalla ja rasvalla.  Samalla tulee pienennettyä hiilijalanjälkeä ja suosittua lähiruokaa, usein huomaamattaan. 
Kasvikset terveystekona
Ravintoarvoltaan...

Vuodenvaihde, pääjohtajan vaihdoksesta puhumattakaan, tarjoaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hyvän etapin arvioida asemaansa ja tehdä tarvittavia tarkistuksia toimintaansa ja kulkusuuntaansa.
Samalla, kun katsomme menneeseen, mitä THL on viisivuotisen olemassa olonsa aikana saanut aikaan, on syytä katsoa eteenpäin, suomalaiseen yhteiskuntaan, millaista asiantuntijalaitosta nyky-Suomi nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee.
Laki asettaa laitokselle isot velvoitteet. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välittömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja turvattava oikeus terveelliseen...

Polio on tänä syksynä palannut Syyriaan aiheuttaen pikkulasten halvaantumisia. Hollannissa riehuva tuhkarokkoepidemia on levinnyt Kanadaan asti. Kumpikin epidemia olisi ollut torjuttavissa rokotuksilla. Syyriassa lapset ovat jääneet rokottamatta sisällissodan romahdutettua kansallisen rokotusohjelman. Hollannissa syynä on rokotusten vastustaminen. Oli syy rokottamattomuuteen mikä tahansa, sen seuraukset ovat samat: sairautta, vammautumista ja kuolemaa. Onko tässä meidänkin tulevaisuutemme?
Olen hämmentyneenä seurannut kuinka vaikeaa on enää puhua rokotuksista hyvänä asiana ja kuinka herkästi niiden ehkäisemät vakavat taudit näyttävät unohtuvan. Keskustelu rokotteista,...

Kellot siirtyvät sunnuntaina jälleen kerran tunnilla taaksepäin, kun kesäaika vaihtuu normaaliksi talviajaksi. Aamut muuttuvat aavistuksen valoisammiksi, mutta illat yhä pimeämmiksi, jos ajankäyttömme kellonlyömät eivät samalla muutu.
Palaaminen kesäajasta normaaliaikaan vasta myöhään syksyllä ei helpota suomalaisten heräämistä lyhenevään päivään. Aamuisin töihin ja kouluihin kiirehtivät suomalaiset heräävät pimeässä ennen auringon nousua yhtä lailla ennen kellojen siirtoa kuin sen jälkeenkin.
Syynä pitkälle syksyyn yltävään kesäaikaan on, että suuret, eteläiset unionimaat eivät ole halunneet muuttaa maaliskuusta lokakuuhun käytössä ollutta kesäaikaansa....

Kosteus- ja homevauriot koskettavat monia ihmisiä, perheitä, työyhteisöjä, pieniä koululaisia. Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteusvaurioituneessa rakennuksessa.
Paras neuvo, jonka talonomistajalle voi antaa, on korjata kosteus- ja homevauriot mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat.  Huonepölyn toksisuuden eli myrkyllisyyden mittaamista ja terveysriskin arviointia sen perusteella ei taas valittavasti voi vielä suositella.
Huonepölyn toksisuutta tutkimalla ei pystytä erottelemaan kosteusvaurioasuntoja, joissa asukkaat saavat runsaasti oireita, niistä asunnoista, joissa ei ole kosteusvaurioita eivätkä...

Monet eri tekijät vaikuttavat yksilön terveyteen. Mekanismit ovat monimutkaisia. Keitoksessa ovat aineksina perimä, biologiset ja sosiaaliset tekijät, ikä, koulutustaso, työmarkkina-asema, elin- ja työympäristö ja elintavat.
Myös sukupuoli vaikuttaa.
Osa sairauksista koskee yksinomaan naisia ja osa yksinomaan miehiä. Näitä ovat esimerkiksi naisten yleisin syöpä eli rintasyöpä ja miesten yleisin syöpä eli eturauhassyöpä.
Monien pitkäaikaissairauksien esiintyvyys on miehillä ja naisilla erilainen. Muun muassa kohonnut verenpaine ja diabetes kuuluvat sairauksiin, jotka ovat yleisempiä miehillä.
Masennus ja työuupumus ovat esimerkkejä terveysongelmista, jotka...

Vaikka on talvi ja pakkasta, moni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tekee työtä Kasteessa. Siis mitä? Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2012–2015 ja sen toimeenpanosta vastuu kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, strateginen johto sosiaali- ja terveysministeriölle.
Yksi Kasteen tärkeitä tavoitteita on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Mietin, miten hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät ikäihmisten elämässä. Ikäihmisten terveys ja toimintakyky säilyvät nykyään hyvinä pitkään, mutta ikäihmiset eivät ole suinkaan yhtenäinen ryhmä. Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta puhuu ”toimintakyky-arpajaisista” joissa...

Tämä vuosi on ollut eurooppalainen aktiivisen ikääntymisen teemavuosi. Aktiivinen ikääntyminen merkitsee pidempiä työuria, eläkkeellä olevien aktiivisuuden lisäämistä ja terveen elämän ja turvallisen elinympäristön luomista. Aktiivisuusteoria onkin ollut suosittu hyvän vanhenemisen havainnollistaja jo pitkään. Elinikä on pidentynyt vauhdikkaasti ja aktiivisuuden näkökulma on yksi vastaus ristiriitaisiinkin havaintoihin ja odotuksiin, joita meillä on iäkkäiden ihmisten paikan ja roolin suhteen. Vanhenemista ei haluta tulkita vain luopumisena vaan ikäihmisenkin terveys ja autonomia ovat yhteydessä toimeliaisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Nykyisin kun...

Harva enää kiistää sen, että rakennusten kosteus- ja homevauriot aiheuttavat terveyshaittoja. Näyttö kosteusvaurioiden ja ihmisten oireiden yhteydestä on pystytty osoittamaan luotettavasti, vaikka oireisiin syyllisiä altisteita ei ole vielä kyetty nimeämään.
Rikossarjoissa aihetodisteet saattavat joskus riittää syyllisyyden osoittamiseen, mutta silti jokainen rikostutkija haluaisi mieluiten saada täysin varmat todisteet rikoksentekijän syyllisyydestä. Myös kosteusvauriotalojen tutkimisessa tämä on  tärkeää, koska jostain syystä pahoja terveyshaittoja esiintyy vain osassa kosteusvaurioituneita rakennuksia. Haastavaksi asian tekee se, että kosteusvauriotaloissa piileksii varsin lukuisa joukko...