Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (nk. Istanbulin sopimus) on maailman johtava kansainvälinen standardi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisessa.
Yleissopimuksen tavoitteena on suojella naisia kaikilta väkivallan muodoilta, ehkäistä ja poistaa väkivaltaa, saattaa väkivallantekijät rikosvastuuseen sekä toteuttaa nämä toimet koordinoidusti ja laajassa yhteistyössä.
Sopimus määrittelee naisiin kohdistuvan väkivallan rakenteelliseksi syrjinnäksi ja velvoittaa osapuolet edistämään sukupuolten tasa-arvoa sekä turvaamaan väkivallan uhrien oikeudet. Se on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2015 alkaen ja sitä toimeenpannaan...
Hyvinvointialueiden tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen ovat kaikkien hyvinvointialueiden keinovalikoimassa, kun toiminnan vaikuttavuutta kehitetään. THL haluaa olla tukena vahvalla sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointitiedon tietopohjalla ja tietotuotteilla. Lähdimme tutustumaan hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen polttaviin kysymyksiin, jotta voisimme paremmin vastata tarpeisiin ja ratkoa ongelmia. Kysyimme, miten voisimme auttaa, kun suuntasimme kohtaamaan hyvinvointialueiden johtohenkilöitä.
Olemme nyt käyneet kymmenellä hyvinvointialueella, ja olemme iloisia, että meidän on otettu niin hyvin vastaan. Hyvinvointialueet ovat hyvin sitoutuneita parantamaan tiedon laatua, joka on...
Positive mental health, mental wellbeing, psychological wellbeing, what do they all mean? Without going into detail, they all refer to positive aspects of mental health that is, things that help us feel good and function well.
Measuring mental wellbeing is possible by rating questions such as “I've been feeling good about myself” or “I’ve been dealing with problems well” as in the Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (WEMWBS).
Being able to measure mental wellbeing is informative in...
Palvelujen digitalisoinnista puhutaan paljon ja niihin ladataan runsaasti odotuksia. Orpon hallitusohjelmassa digitalisaatioon viitataan useissa kohdissa, myös terveystarkastusten osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatimassa paraikaa uutta digitalisaatio- ja tiedonhallintastrategiaa tulevalle vuosikymmenelle. Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.” Tämä on hyvä lähtökohta, erityisesti kun puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joihin myös työttömiä lasketaan mukaan.
Työttömät on tunnetusti varsin heterogeeninen joukko ihmisiä. Osalla digitaidot...
Vammaisen lapsen tulee saada elää oman perheensä ja yhteisönsä kanssa kuten muutkin lapset elävät. Lapsuusvaiheessa luodaan pysyviä ihmissuhteita ja perusta kasvulle sekä kehitykselle. Vammainen lapsi on aina ensisijaisesti lapsi.
Suomessa asuu kuitenkin edelleen vammaisia lapsia laitoksissa. Vuonna 2022 kehitysvammalaitoksissa oli pitkäaikaisesti 127 lasta. Lisäksi laitoksissa asuvat lapset siirtyvät aikuisten tilastoihin heidän täytettyään 18 vuotta, joten laitoksiin siirtyy edelleen uusia lapsia vuosittain. Esimerkiksi 0–7-vuotiaiden määrä kasvoi kahdella lapsella vuoteen 2021 verrattuna.
Ensimmäistä kertaa toteutettu lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden ESR+-haku tuotti huimat 51 hankehakemusta. Hankehakemukset muodostavat yhdessä 28 eri hankekokonaisuutta ja hankkeiden toiminta kohdentuu lähes koko maahan. Rahoitusta jaetaan tässä haussa maksissaan 10 miljoonaa euroa.
Kuluvan syksyn aikana saapuneet hankehakemukset arvioidaan ja jatkoon valitut hankeideat käyvät vielä rahoitusneuvottelut toteutustavoista- ja kustannuksista yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lopulliset päätökset hankkeista tehdään alkuvuodesta 2024.
Sosiaalisten innovaatioiden rahoituksella on tarkoitus edistää lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällöllistä ja rakenteellista uudistamista syventämällä eri toimijoiden välistä...
Syyskuun alkupuolella olin kutsuttuna puhujana Bagdadissa, Irakissa kertomassa siitä, miten Suomessa ja Euroopassa ennaltaehkäistään ja torjutaan ekstremismiä. Kaksipäiväinen seminaari oli aiheeltaan "Naiset väkivaltaisissa ääriliikkeissä: osallistumisen syistä tehokkaaseen irtautumiseen”. Sen järjesti EU:n neuvoa-antava operaatio Irakissa (EUAM-Iraq.eu) yhdessä tutkimuslaitos Al-Nahrain Centerin (ANCSS) ja Irakin kansallisen turvallisuusneuvonantajan toimiston kanssa.
Irakilaisten poliittisten päättäjien ohella seminaarin osallistujat edustivat eri hallituksen sidosryhmiä, terrorismin torjunnan kansallisia komiteoita, sekä irakilaisia tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä.
Kautta koko vierailun Suomeen ja esittelemiini toimintamalleihin kohdistui erittäin suurta kiinnostusta....
Ihminen vastaa puhelimeensa, josta kuuluu ensin suomeksi ”Hei, nimeni on Anna, soitan THL:stä.” Ja sitten sama puolaksi ”Cześć, mam na imię Anna, dzwonię z THL”.
Näin puolankielinen tutkimusassistenttimme Anna saattoi aloittaa puhelun, kun hän tavoitteli vastaajia ulkomailla syntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluiden käyttöä selvittävään MoniSuomi-tutkimukseen.
Vastaajien tavoittamiseksi ja vastaajamäärän kasvattamiseksi tutkimuksen aineistonkeruuvaiheeseen palkattiin monikielisiä tutkimusassistentteja. Heidän kielitaitonsa ansiosta myös ne vastaajat, jotka eivät puhu suomea tai joille väestötiedonkeruiden perinne ei ole tuttu, pystyivät saamaan lisätietoa tutkimuksesta...
Kuvittele, että joutuisit yllättäen vakavaan onnettomuuteen, etkä pystyisi itse päättämään hoitoosi liittyvistä kysymyksistä. Tietäisivätkö läheisesi, miten haluaisit siinä tilanteessa itseäsi hoidettavan? Mitä haluaisit ammattilaisten tietävän sinusta ja toiveistasi?
Ihmisen oma näkemys ja toiveet ovat hyvän hoidon perusta.
Sinulla on lakiin perustuva oikeus osallistua hoitoasi koskevaan päätöksentekoon, tehdä valintoja ja myös kieltäytyä hoidosta. Tätä kutsutaan itsemääräämisoikeudeksi.
Toistaiseksi vain harva meistä on kirjannut oman hoitotahtonsa, vaikka se auttaisi läheisiä ja ammattilaisia ymmärtämään ja kunnioittamaan laatijan arvomaailmaa ja hoitoon...
Vuoden 2023 alusta työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla on jo takanaan - ja vielä edessään valtavasti töitä. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on taata palvelujen jatkuvuus, ja siihen tarvitaan yhdenmukaisia tietoja sekä sosiaali- että terveyspalveluista. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on edennyt hyvinvointialueilla eri tahtiin (Paananen et al. 2023).
Toistaiseksi tiedonkeruilla sosiaalihuollosta on saatu vain pintapuolinen kuva. Kivipelto & Elovainio (2023) ovat syystäkin huolissaan sosiaalihuollon tietopohjasta. He painottavat, että tarvitsemme systemaattisempaa seurantaa ja rekisteritutkimuksia, kun haluamme...
