Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Osallisuuden kokemuksella näyttää olevansa keskeinen rooli eriarvoistumisen mekanismeissa.
Osallisuuden kokemuksen on havaittu heijastavan ihmisen osallisuutta yhteiskunnassa. Se on yhteydessä hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja esimerkiksi häneen kohdistuviin ennakkoluuloihin.
Heikko osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuuden kokemusta mittaavan osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä muun muassa koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, köyhyyteen, koulutusasteeseen ja työmarkkina-asemaan.
Osallisuutta edistävät toimet onkin kohdistettava erityisesti niihin ryhmiin, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä:
Sään ääri-ilmiöt, luonnonjärjestelmien järkkyminen ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat maailman talousfoorumin uusimman riskiraportin listaamat pahimmat - ja todennäköisimmät - kansainväliset riskit kymmenen vuoden sisään.
Ilmaston ja luonnon hyvinvoinnin heikkeneminen vaikuttaa väestön terveyteen ja koko yhteiskunnan toimivuuteen, turvallisuuteen ja talouteen. Tarvitsemme nopeita toimia ja pitkän tähtäimen sitoumuksia ihmisen ja muun luonnon terveydestä huolehtimiseen.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi on lähestymistapa, joka tunnistaa ihmisen ja muun luonnon välisen yhteyden. Ilman maapallon hyvinvointia ei voi olla ihmisen terveyttä...
Miksi peräänkuulutamme myös radikaaleja innovaatioita? Koska ne ovat perustavanlaatuisia, jopa vallankumouksellisia muutoksia olemassa olevista tavoista tuottaa palveluja.
Lastensuojelun uudistaminen tarvitsee tehostamiseen tähtäävien ja tehtäväkeskeisten innovaatioiden rinnalle myös radikaaleja innovaatioita, jotta uudistaminen ei jäisi kiinni esimerkiksi lainsäädännöllisistä tai rakenteellisista tekijöistä. Uudelleenorganisoituminen voi vaatia isoja tekoja, mutta siihen on nyt loistava tilaisuus haastamalla jopa perusasioita ja totuttuja toimintatapoja.
Olemme löytäneet innovaatiokirjallisuudesta esimerkkejä siitä, miten palvelujärjestelmää uudistavien radikaalien innovaatioiden syntyä voidaan edistää monimutkaisuuden ja epävarmuuden maailmassa. Ensinnäkin ESR+ kauden...
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta asiakastilanteissa on puhuttu jo pitkään. Mahdollisiin väkivaltatilanteisiin on varauduttu esimerkiksi muokkaamalla työympäristöä turvallisemmaksi. Mutta miten ammattilainen osaa varautua väkivaltaan omassa kodissaan läheisen satuttaessa? Mistä hän voi hakea apua lähisuhdeväkivaltaan? Asia voi tuntua liian arkaluontoiselta tai häpeälliseltä oman ammatin vuoksi, kun auttaja päätyykin autettavan rooliin.
Lähisuhdeväkivalta on sitkeästi juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja se on vakava ongelma maassamme. Silti, hieman ristiriitaisesti, se on yleisyydestään huolimatta edelleen vaiettu asia. Häpeän ja syyllisyyden...
Terveyden ja ympäristön kannalta ruoantuotantoa ja ruokavaliota on välttämätöntä muuttaa kasvipainotteisempaan suuntaan. Mutta voiko siirtyminen kasvipainotteisempaan ruokavalioon uhata riittävää proteiinin ja aminohappojen saantia?
Eläinperäiset ruoat sisältävät runsaasti proteiinia ja välttämättömiä aminohappoja. Myös kasviperäiset ruoat sisältävät proteiinia, mutta vähemmän kuin eläinperäiset ruoat. Kasviproteiinin sulavuus ja aminohappokoostumus eivät ole aivan eläinproteiinin veroisia.
Välttämättömien aminohappojen saannin voi turvata ruokavaliossaan paitsi käyttämällä kohtuudella eläinperäisiä proteiininlähteitä myös yhdistelemällä erilaisia kasviproteiinin lähteitä. Esimerkiksi palkokasvien ja viljojen aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan.
Harvinaissairauksien uusi kansallinen strategia 2024–2028 on julkaistu.
Harvinaissairaudet muodostavat merkittävän, yli 7000 erilaisen sairauden ryhmän. Sairaudesta riippumatta haasteet diagnostiikan, hoidon sekä arjessa selviytymisen osalta ovat usein samankaltaisia.
Suomessa on laadittu aiemmin kaksi kansallista harvinaisten sairauksien ohjelmaa, vuosille 2014–1017 ja 2019–2023. Näiden ohjelmien keskeisiä tavoitteita ovat olleet tiedon ja osaamisen lisääminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, potilaiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen, palvelujärjestelmän kehittäminen, tutkimuksen edistäminen sekä toimintojen koordinaatio.
Kahden kansallisen ohjelman jälkeen monet asetetut tavoitteet ovat yhä saavuttamatta. Tietoisuus...
Hyvinvointialueet ovat täyttäneet juuri vuoden. Osa kävelee vakaasti eteenpäin, osa tarvitsee tukea ja osa konttaa tukevasti. Yhteistä kaikille on vahva halu edetä.
Yhteistyön ja osallisuuden näkökulman teemaa soisi nyt nostettavan esille yhä vahvemmin niin, että se ymmärrettäisiin hyvinvointialueiden sekä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä.
Palvelurakenneuudistus on ollut valtaisa muutos, ja se ei ulotu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan sektoreihin, vaan sen vaikutus on tärkeää nostaa kaikille yhteiskunnan tasoille. Käydäänkö tästä näkökulmasta riittävästi keskustelua?...
Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy ja toiseksi yleisin syy joutua hoitoon erikoissairaanhoidossa. Ne kuormittavat terveyspalveluja ja heikentävät tapaturmassa loukkaantuneen selviytymistä arjessa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että tapaturmia voidaan ehkäistä.
Vuosi sitten toteutetun Terve Suomi -tutkimuksemme mukaan 19 prosentille miehistä ja 15 prosentille naisista on tapahtunut viimeisen vuoden aikana jokin hoitoa vaatinut tapaturma. Tämä vastaa väestötasolla noin 746 000 suomalaista.
Työikäisillä tapaturmat tapahtuvat tyypillisimmin työssä tai työmatkalla sekä liikuntaharrastuksen parissa. Ikääntyneiden tapaturmat...
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että “ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua pitkäjänteisesti”.
Sama tavoite on ollut aiemmillakin hallituksilla. Samoin sote-uudistuksen tavoitteena, jossa tavoitellaan kustannusten hillintää, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja painopisteen siirtämistä raskaista korjaavista palveluista keveisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Alueet etsivät nyt kuumeisesti uusia ja tehokkaita tapoja toimia. Taloudellisen niukkuuden edessä leikataan helposti sieltä missä on osoittaa vähiten kustannusvaikuttavuutta. Hyvistä tavoitteista huolimatta useat hyvinvointialueet aikovat...
Syyskuussa lähes 400 järjestöjen ja neljännen sektorin toimijaa sai kutsun vastata verkkokyselyymme, jolla kartoitettiin näkemyksiä suomalaisten hyvinvoinnin ja sen kansallisen seurannan kannalta keskeisimmistä muutoksen osoittimista eli indikaattoreista.
Kyselyssä esitetyt 41 indikaattorivaihtoehtoa koostettiin teemoista, jotka toistuvat hyvinvointilähtöistä politiikkaa jo toteuttavien verrokkimaiden hyvinvointimittaristoissa ja jotka kattavat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Kansainvälisesti yleisiä ekologisen kestävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus sekä vesistöjen ja ilman laatu. Toistuvia sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita ovat esimerkiksi elinajanodote, luottamus sekä koettu yksinäisyys....
