Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä kansallinen ongelma – näin toteaa eduskunta mietinnössään. Kosteus- ja homevaurioista kärsivät monet ihmiset, perheet, työyhteisöt ja pienet koululaiset.
Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa. Jotta terveyshaitoilta vältyttäisiin, tulisi kosteus- ja homevauriot korjata mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat.
Miksi näin ei sitten tapahdu, miksi emme vain korjaa ja ennaltaehkäise kosteus- ja homevaurioita? Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kosteus- ja homevaurioiden korjausvelaksi 30–50 miljardia...
Keskustelu mediassa siitä mitä ovat ne elintavat joilla on merkitystä terveydelle käy usein kiivaana. Erityisesti ravitsemusasioissa tuodaan julki erilaisia mielipiteitä ruokien ja ravintoaineiden merkityksestä eri tahojen lausumina, niin että maallikon on vaikea tietää ketä tai mitä pitäisi uskoa.
Helsingin Sanomat puuttui tähän mielenkiintoisella artikkelilla “Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” (HS 23.11.2014). Artikkelissa toimittaja toteaa: “Suurista linjoista vallitsee ravitsemustieteilijöiden parissa melko selvät sävelet, mutta silti jatkuvasti tulee tutkimuksia, jotka tuntuvat kumoavan vanhaa tietoa.”
Mediassa käytävän keskustelun...
Elämme monin tavoin murrosvaihetta, kun sosiaalipalveluita järjestellään uudelleen ja niiden sisältö on muuttumassa. Muutoksessa painotetaan ennen kaikkea itsemääräämisoikeutta. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiprosessi on Suomessa edelleen kesken. Kun lainsäädäntöä uudistetaan, on tärkeää kiinnittää huomiota myös lakien käytönnön soveltamiseen.
Julkisen sektorin hallintokulttuuri edellyttää taloudellista tehokkuutta, julkisten hankintojen kilpailuttamista ja yhä useampien palveluntuottajien käyttämistä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yksittäiselle kansalaiselle. Samalla kun palveluiden käyttäjien osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta korostetaan, yksilöillä on entistä suurempi vastuu omien etujensa valvomisesta. Tällöin...
Masentunut nuori tarvitsee tukea. Yksi keskeinen kysymys on, miten nuorille suunnatut terveyspalvelut voisivat tukea nuorten opiskelua ja työelämään siirtymistä. Tätä kautta voitaisiin kaventaa jo nuoruudessa alkavia sosioekonomisia terveyseroja.
Nuoruuteen kuuluu koulutuksen hankkiminen ja työelämään siirtyminen. Nuorilla, jotka kärsivät mielenterveyden ongelmista, näiden tärkeiden ikävaiheeseen kuuluvien tehtävien läpikäyminen vaikeutuu entisestään.
Mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnys on kuitenkin nuorille usein korkea, monelle liiankin korkea. Mielenterveyspalveluita tuleekin tarjota siellä, missä nuoret ovat.
Kela kehitti ja toteutti vuosina 2011–2013 nuorille suunnatun mielenterveyskuntoutusmallin, joka mahdollisti...
Tein vastavalmistuneena lääkärinä 1990-luvulla väitöskirjaa Stakesin terveydenhuollon tutkimusyksikössä. Mieleen iskostui, että laadukas ja oikeudenmukainen terveydenhuolto ottaa huomioon potilaan näkemykset ja käyttää hoitomenetelmiä, jotka perustuvat tutkittuun näyttöön.
Cochrane ja Käypä hoito olivat uusia, lupaavia apuja. Rantauduin kliinikoksi lastenpsykiatrialle. Siellä käytettiin pehmeitä menetelmiä: kuunneltiin, ymmärrettiin ja toimittiin lapsen lähiympäristön kanssa, jotta se parhaiten tukisi lapsen kasvua.
Kovaa faktaa lasten mielenterveyden ongelmista
Pitkittäistutkimukset kertoivat karua kieltä. Lapsen varhain alkaneet käytöshäiriöt voivat johtaa monenlaiseen huono-osaisuuteen, jopa ennenaikaiseen kuolemaan.
Siispä näitä ilosilmäisiä päiväkoti-...
Jokapäiväinen liikunta on polarisoitunut nyky-Suomessa yhä selkeämmin tiettyihin väestöryhmiin. Osa meistä liikkuu riittävästi, osa aivan liian vähän tai ei lainkaan.
Ikä, sukupuoli, siviilisääty, etninen tausta, sosioekonominen asema ja asuinpaikka, kaikki nämä seikat vaikuttavat liikuntatottumuksiimme, tapaamme liikkua työssä ja vapaa-ajalla.
Suomessa koulutus, ammattiasema ja tulotaso näkyvät muita eurooppalaisia selvemmin, kuinka liikumme vapaa-ajalla, kuinka fyysisesti rasittaa työmme on, tai kuinka hyvin noudatamme terveysliikunnasta annettuja suosituksia.
Perheiden sosioekonomiset erot näkyvät myös lasten ja nuorten liikuntatottumuksissa.
Vähäisen liikunnan polarisoituminen tiettyihin väestöryhmiin voitaisiin...
Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena ottaen kohentunut 2000-luvulla, ovat sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Erot ovat jopa kasvaneet.
Eri sosiaaliryhmien kuolleisuudessa, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä, mielenterveydessä, sairauksien biologisissa riskitekijöissä ja terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on edelleen merkittäviä eroja.
Miesten ja naisten sekä siviilisäätyjen väliset erot terveydessä ovat huomattavia. Samoin alueiden välillä on huomattavia terveyseroja. Itä-, Pohjois- ja Kaakkois-Suomessa miesten elinajanodote on lähes 5 vuotta ja naisilla noin 2 vuotta lyhyempi kuin Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla asuvilla.
Terveyserot ovat...
Infektiotaudit ovat toisaalta armahtavia, toisaalta julmia siksi, että sairastumiseen tarvitaan aina tartunta. Jos et saa tartuntaa, olet täysin turvassa tartuntataudilta. Ikävintä infektiotaudeissa on, että tartunta ei ole juuri koskaan kenenkään oma yksityinen asia. Jokavuotinen influenssa-aalto ei synny tyhjästä. Virus kulkee ihmisestä ihmiseen.
Jos tartunnan saaneella on voimakkaat oireet, hän levittää virusta enemmän kuin vähäoireinen tai oireeton viruksen kantaja. Oireettomat kuitenkin liikkuvat ihmisten parissa sairastuneita enemmän.
Influenssatartunnan saaneista puolet, jopa kolme neljästä, on tutkimusten mukaan oireettomia. Oireettomien...
Kaikkihan sen jo tietävät. Että veressämme on kahdenlaista kolesterolia, ’hyvää’ ja ’pahaa’. Uusin tutkimus on kuitenkin muuttanut huomattavasti käsitystämme ’hyvästä’ ja ’pahasta’ kolesterolista eli LDL- ja HDL-hiukkasista. Kuva hiukkasten toiminnasta on tullut entistä monimuotoisemmaksi, kiitos erilaisten ihmisen perimää, molekyylien rakennetta ja aineenvaihduntaa tutkivien ”-omiikoiden” kuten genomiikan, transkriptomiikan, lipidomiikan ja proteomiikan.
Nyt esimerkiksi tiedämme, että pelkkä HDL-kolesterolin pitoisuuden mittaaminen verinäytteestä ei riitä kertomaan, ovatko kyseiset HDL-hiukkaset ’hyviä’ vai ’huonoja’.
Sen sijaan tiedetään varmasti, että elintavat kuten rasva-...
Suomalaiset miehet kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin kaksi kertaa yleisemmin kuin naiset. Tapaturman tai väkivallan uhrina suomalaismies kuolee kolme kertaa naista useammin. Myös syöpäkuolleisuus on suomalaismiehillä 50 prosenttia naisia korkeampi.
Miehillä on myös merkittävästi naisia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti. Ennen 65 vuoden ikää suomalaismies kuolee yli neljä kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin nainen.
Mies kuolee lähes neljä kertaa todennäköisemmin tapaturmaan tai väkivaltaan kuin samanikäinen nainen.
Suomalaisten miesten elinikä on Pohjoismaiden lyhin, vain Grönlannissa miesten odotettu elinikä on...
