Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Jokainen tuo parisuhteeseen oman historiansa – myös kesälomalla. Tavassa, jolla olemme aikuisena parisuhteessamme sisältää myös sen, mitä lapsena parisuhteista opimme.
Jo aivan vauvana meille alkaa muodostua käsitys siitä, voimmeko luottaa toisiin ihmisiin, olemmeko turvassa. Parisuhteessa lapsuuden tunnemuistot nostavat päätään ja reagoimme asioihin kuten olemme kodissamme oppineet riippumatta siitä, onko reaktio parisuhdetta tukeva vai haastava. Tapaamme kiintyä toiseen voimme kuitenkin vaikuttaa, kun tiedostamme omat haasteelliset kohtamme.
Parisuhteessa ajattelemme myös saavamme kaikkea sitä, mistä olemme jääneet paitsi ja...
Ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Pridea juhlitaan ympäri Suomen. Helsingissä Pridea juhlitaan ensimmäistä kertaa koko kesäkuun ajan ja juhlinta huipentuu 27.6.–3.7. Helsinki Pride -viikkoon. Tämän vuoden Kohtaamisia -teemalla halutaan tuoda esiin tapahtuman perustehtävää ja arvoa: kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista.
Organisaatioilla on merkittävä rooli kasvattaa tietoisuutta ja luoda puitteet yhteisöllisyyden rakentamiseen. Monet organisaatiot osallistuvat Pride-viikkoon eri keinoin, mutta ovat myös kohdanneet kritiikkiä osallistumisen näennäisyydestä.
Miten organisaatiot tai yritykset voisivat aidosti mahdollistaa kohtaamisia ja siten yhteisöllisyyden tukemista?
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta luo hyvin toteutettuna aikaisempaa parempia edellytyksiä kehittää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhteentoimivuutta sekä ohjata palvelutoimintaa, kun järjestäjiä on huomattavasti aiempaa vähemmän.
Rakenneuudistus ei kuitenkaan automaattisesti paranna palveluja tai taita kustannuskasvua. Palvelut voivat jopa huonontua. Hyvinvointialueiden alkuvuosina voidaan olla tyytyväisiä, jos palvelut toimivat kuten ennenkin. Alkutaipaleella on odotettavissa hämmennystä, erinäisiä epäselvyyksiä ja huomion kohdistamista siihen, mistä on välttämätöntä selviytyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Smiling office workers in a bright office space. Beautiful, young, able-bodied, and often white people wearing suits. There are plenty of work life themed stock photos, which are also used by media in their imagery. Often these photos from different fields and professions portray women and men stereotypically. The problem with model stock photos is that they do not look real, and they do not necessarily represent the reality.
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai kun lapsi vammautuu, perhe joutuu ratkaisemaan sosiaaliseen ympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyviä uusia sekä osittain ennakoimattomia käytännön haasteita. Palvelu- ja tukijärjestelmää on kehitetty vuosien varrella ja se toimii monen perheen kohdalla hyvin, mutta siitä löytyy edelleen haasteellisia ja ratkaistavia kohtia. Esimerkiksi palvelujärjestelmän tuen riittävyys ja perheen taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa uuteen tilanteeseen sopeutumiseen jopa enemmän kuin lapsen vamman laatu.
Vammaisella lapsella on oikeus ensisijaisesti olla lapsi, jolla on ikätovereittensa kanssa...
Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivien asiakkaiden tulisi tietää olevansa tervetulleita palveluihin juuri sellaisina kuin ovat – vailla tarvetta salata osaa identiteetistään syrjinnän pelossa.
Valitettavasti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin kirjattu yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite toteutuu sote-palveluissa aivan liian harvoin, vaikka siirtymäkausi lakien soveltamisessa päättyi jo 2017. Nyt hyvinvointialueiden perustamisen myötä kannattaa laittaa myös nämä lakisääteiset velvoitteet ajan tasalle.
Ammattilaisen ja palvelun tuottajan tulisi kohdata palvelun käyttäjä aina sensitiivisesti ilman, että asiakkaan tarvitsee pelätä epäasiallista kohtelua sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, ihmissuhdemuodon tai...
Suomessa käydään nyt aktiivista keskustelua siitä, miten saataisiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden puutteet korjattua. Aiheesta on tehty parikin kansalaisaloitetta: terapiatakuu ja toisaalta psykoterapeuttien kouluttaminen maksutta. Aloitteen tekijät ovat pettyneitä, kun terapiatakuu-kansalaisaloite ei johtanut siihen, että enimmäisaika terapiaan pääsyyn olisi kirjattu hoitotakuuseen.
Asia koskettaa. Kun mielenterveys- tai päihdehäiriö on meistä joka viidennellä, on lopuilla varmasti joku läheinen, joka tarvitsisi apua.
Aihe on myös yhteiskunnallisesti tärkeä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden palvelutarve on lisääntynyt huomattavasti jo ennen pandemiaa. Pandemia lisäsi ennestään...
Sosiaalipalvelujen kehittäminen ja palvelujen laatu ovat erittäin riippuvaisia asiakastiedoista. Tiedon rakenteisuus tukee sen hyödynnettävyyttä, joten tietoon kohdistuu paljon eri toimijoiden odotuksia. Voiko asiakastietojärjestelmän rakentaa niin, että tieto palvelisi paremmin ammattilaista? Voiko tiedolla tukea johtajaa palvelujen järjestämisessä? Voiko asiakaskin hyötyä rakenteisesta tiedosta?
Kyllä! Sosiaalihuollon asiakasasiakirjamääräys sekä asiakastietolaki ohjaavat rakentamaan sosiaalipalvelujen kirjaamisen yhdenmukaiseksi lähivuosina. THL:ssä on määritelty, miten tiedot tulee kirjata, jotta syntyy yhtenäistä ja laadukasta tietoa.
Toteutuksia vailla valmis – seuraavaksi syntyy käytettävyys
Viisi vuotta sitten Suomessa perustettiin ensimmäinen Seri-tukikeskus, joka tutkii ja hoitaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seksuaaliväkivaltaa kokeneet. Tukikeskuksen perustaminen osoitti, että sairaalan johdon tuki ja sitoutuneet toimijat ovat avainasemassa, jotta tukikeskus saadaan toimimaan. Seri-tukikeskus tukee ja auttaa pääsääntöisesti akuuttivaiheessa, joten ilman tiivistä yhteistyötä toiminta ei olisi edes mahdollista.
Tukikeskuksen toiminta perustuu Euroopan neuvoston Istanbulin sopimukseen
Suomi ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta vuonna 2015. Niin kutsutun Istanbulin sopimuksen artiklassa 25...
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kohtaavan työn ammattilaisilla on tärkeä rooli päihde- ja rahapeliongelmien sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden ja lääkkeiden väärinkäytön ennaltaehkäisyssä, ongelmien tunnistamisessa sekä tuen ja avun antamisessa.
Esimerkiksi Vanhuspalveluiden tila -tiedonkeruusta selviää, että vanhuspalveluiden asiakkaiden päihdeongelmaa arvioivat pääasiassa kotihoidon työntekijät ja omaiset. Puolet tutkituista toimintayksiköistä käyttää myös ulkopuolista asiantuntijaa apuna, ja rutiininomainen seulonta on harvinaisin keino, jota käyttää vain joka neljäs toimintayksikkö.
Päihde- ja rahapelihaittoja sekä muuta riskikäyttäytymistä voidaan ennaltaehkäistä puheeksiotolla, joka tarkoittaa ammattilaisen tekemää...
