Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tarvitsemme tilasto- ja tutkimustietoa tasa-arvon nykytilan seuraamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Jotta löydämme keskeisimmät esteet sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymiselle, tarvitsemme tietoa sukupuolen kanssa risteävistä tekijöistä, kuten iästä, syntyperästä ja koulutustasosta. Tällöin huomion arvoiseksi nousee valittu tarkastelutapa.
Erilaisia tapoja tarkastella työmarkkinoiden sukupuolen mukaista eriytymistä
Tarkastelimme Tilastokeskuksesta tilattuja, aiemmin julkaisemattomia tilastotietoja naisten ja miesten osuuksista mies- ja naisenemmistöisillä aloilla kahdella eri tavalla. Väestörekisteristä saatavan sukupuolitiedon lisäksi otimme tarkastelun kohteeksi syntyperän.
Usein tasa-arvoa tilastoitaessa tuotetaan tietoa naisten ja miesten osuuksista...
Suomalainen neuvola on kiistaton menestystarina. Pitkälti neuvoloiden ansiosta äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet Suomessa sadassa vuodessa. Suomi on tällä hetkellä maailman turvallisimpia maita synnyttää ja syntyä.
Neuvoloilla on erittäin tärkeä tehtävä myös tulevaisuudessa. Raskausaikana ja lapsille tietyissä ikävaiheissa neuvolassa tehtävät terveystarkastukset edistävät koko perheen hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi ne luovat perustan sairauksien ehkäisylle. Neuvoloilla on merkittävä rooli siinä, miten isoja kansanterveyden ongelmia, kuten ylipainoa, mielenterveysongelmia ja päihteiden riskikäyttöä pystytään ennaltaehkäisemään.
Tutkimusten mukaan Suomessa nuoret itsenäistyvät eurooppalaisittain poikkeuksellisen varhain. Alaikäisten yksinasuminen on kuitenkin yleisyydestään huolimatta verrattain piilossa oleva ilmiö – niin meillä Tampereella kuin muualla Suomessa.
Yllätyimme, kun Tampereella lapsiperhetietoa käsittelevän hankkeen yhteydessä paljastui kaupungissa asuvan itsenäisesti jopa 2 000 16–18-vuotiasta nuorta. Nyt Tampere Junior- kehitysohjelmassa kehitämme ratkaisuja omilleen muuttaneiden nuorten mielenterveyden edistämiseen.
Osa nuorista tulee toisen asteen opintoihin Tampereelle painotuslukion tai tietyn ammatillisen koulutuksen kautta. Taustalla voi parhaimmillaan olla vahva huoltajien tuki ja hieno mahdollisuus seurata...
Hyvinvointiyhteiskunnassamme voidaan huonosti. Siinä missä kansalaiset vaativat parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita, monet päättäjät ja asiantuntijat varoittavat, etteivät resurssit tule riittämään pahoinvoinnin yksilölähtöiseen hoitoon.
Yhtenä ratkaisuna resurssipulaan on tarjottu digitaalisia palveluita. Maailmalla vellonut digisovellusten innostuksen aalto on saapunut nyt Suomeenkin. Kun toisaalla tehdään katsauksia siitä, miksi digisovellukset eivät olekaan aiheuttaneet vallankumousta, Suomessa usko sovellusten toimivuuteen on kova – erityisesti juuri tällä hetkellä. Kuva teknologia-avusteisten sovellusten mahdollisuuksista ja rajoituksista on meillä vasta rakentumassa.
Ei voi riittävästi korostaa, miten tärkeää on, että aikuistuvat nuoret saavan myönteisiä kokemuksia työelämästä. Positiiviset kokemukset lisäävät nuoren itseluottamusta ja kyvykkyyden tunnetta. Itseluottamus auttaa aikuistuvia nuoria hakeutumaan ja kiinnittymään työelämään. On koko yhteiskunnan etu, että nuoret pääsevät mukaan työelämään.
Miten voimme yhdessä varmistaa, että nuoret kiinnittyvät työelämään?
Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeessa toteutuneeseen työskentelyyn pohjautuen esitämme muutaman ehdotuksen. YEE-hankkeen kehittämistyö kohdentuu lastensuojelun jälkihuoltoon ja kotoutumisen tukitoimiin. Töitä onkin tehty yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Suurin...
Keväällä 2021 joukko mielenterveys- ja päihdehoitopaikkojen työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja muutama laitoksemme asiantuntija tapasivat etäyhteydellä työpajoissa, joissa kehitettiin kyselylomake ensimmäiseen kansalliseen mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutettavaan asiakaspalautekyselyyn. Tarvetta kyselylomakkeelle oli ollut jo kauan.
Sekä mielenterveysstrategian että päihde- ja riippuvuusstrategian yhtenä painopisteenä on palveluiden kehittäminen. Painopisteet ovat hieman eri tavalla sanoitetut, mutta yhtä kaikki, yhteisenä päämääränä on varmistaa asiakkaille laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mielenterveysstrategiassa ehdotetaan, että palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden...
Avaimet kadoksissa, puhelin hävinnyt, tutut nimet unohduksissa. Ajatus pätkii ja pää tuntuu hataralta. Kuulostaako tutulta? Tällaista käy monille meistä aika ajoin ja takaraivoon saattaa hiipiä ajatus siitä, ovatko nämä alkavan muistisairauden merkkejä. Mutta milloin kyseessä on muistisairaus ja milloin oireiden taustalla voikin olla stressi tai huonosti nukuttu yö?
Muistisairaus ei ole mikään harvinainen asia
Suomessa sairastuu muistisairauteen arviolta 40 suomalaista päivittäin. Lievää muistisairautta sairastaa arviolta 100 000 henkilöä ja 93 000 henkilöllä on keskivaikea tai vaikea...
Perkasimme yhden kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa kokemuksia, hiljaista tietoa ja käytäntöjä hyvästä kohtaamisesta asiakastyössä. Sukelsimme ryhmänä tutkimaan kohtaamisten pinnan alla olevaa maailmaa.
Ensikohtaaminen
Sosiaalityöntekijät kokivat ensimmäisen tapaamisen ja kontaktin saamisen asiakkaan kanssa erittäin tärkeäksi. Ensikohtaamisen kokemukset ohjasivat usein muita tapaamisia. Työntekijät pyrkivät menemään tilanteisiin avoimin mielin ja etenemään tilanteen mukaan ilman suuria ennakko-odotuksia.
Etukäteen tiedettävien asioiden ei saa antaa määrittää tilannetta liikaa. Työntekijän tulee olla aktiivinen, tavoitteena on saada yhteys. Asiakkaan kanssa käydään läpi tilanteen taustoja ja tarpeita,...
Kun tuntee vain yhden todellisuuden, olettaa helposti, että asiat ovat samalla tavoin myös muualla. Mutta ei se ihan niin mene.
Vertailimme eri maiden sosiaaliturvan rakenteita sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta elokuun lopussa julkaisussa raportissa. Vertailussa oli Suomen lisäksi Alankomaat, Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Yksi kiinnostava kysymys on, millainen yhteiskunnan viimesijainen toimeentuloturva eri maissa on. Vertailumaissa se on tyypillisesti toimeentulotukipainotteinen, kun Suomessa painottuvat ennen kaikkea perusturva- ja asumistukietuudet. Suomessa yritetään vimmatusti vähentää tai jopa poistaa toimeentulotuen pitkäaikaista...
Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan suunnitelmallisesta ehkäisemisestä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä ja palveluketjujen luomisessa koordinaatiorakenteilla on keskeinen merkitys. Toiminnan järjestämisessä pitäisi olla mietittynä esimerkiksi,
onko alueellesi nimetty lähisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaattori?
onko palvelupolut määritelty kirjallisesti ja seurataanko niiden toteutumista?
onko käytössä väkivallan riskinarviointi ja onko sen käyttämiseen tarjolla perehdytystä?
Vahvat rakenteet kunta-, alue- ja valtionhallinnon tasolla selkiyttävät kunkin tahon vastuita ja edesauttavat luomaan monialaista yhteistyötä, toimivia käytäntöjä ja palvelupolkuja väkivallan eri osapuolille.
