Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Nuoren kehitykseen kuuluu uteliaisuus, halu tutkia omaa seksuaalisuuttaan ja sukupuolisuuttaan sekä kokeilla myös seksiä niin netissä kuin reaalimaailmassa. Nuori tarvitsee kuitenkin tukea siihen, miten tehdä sitä turvallisesti.
Tässä turvataitokasvatuksen tarjoaminen on keskeistä, mutta ei nuorta toruen tai pelotellen. Pelottelu ja kiellot vain sulkevat nuoren suun, mikäli hän kohtaisikin jotain ikävää tai häntä huolestuttavaa niin netissä kuin reaalimaailmassa. Aikuisen velvollisuus on kunnioittaa nuoren seksuaalisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Nuorten seksuaaliväkivaltaa kokeneiden 13–19-vuotiaiden hoitaminen on sekä Seri-tukikeskus- että Barnahus-työn kehittämiskohde:
The following five myths belittle and exclude “immigrant women” from Finnish society and working life. To celebrate International Women’s Day, this year themed Break the Bias, The Manifold More -project fact-checked these myths.
Myth 1: “Immigrant women” are uneducated housewives
More than 50 percent of foreign origin women in Finland have a higher education (see infograph). Foreign origin women are highly educated more often than foreign origin men. Foreign origin women and men have a higher...
Seuraavat viisi myyttiä väheksyvät ja ulossulkevat ”maahanmuuttajanaisia” suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Juhliaksemme kansainvälistä naistenpäivää, joka keskittyy tänä vuonna ennakkoluulojen murtamiseen, Moninaisesti parempi -hanke toteutti faktantarkastuksen näille myyteille.
Myytti 1: ”Maahanmuuttajanainen” on kouluttamaton kotiäiti
Useammalla kuin joka toisella ulkomaalaistaustaisella naisella on korkeakoulutus (infograafi). Keskimäärin ulkomaalaistaustaiset naiset ovat koulutetumpia kuin ulkomaalaistaustaiset miehet. Ulkomaalaistaustaiset naiset ja miehet ovat yleisemmin korkeasti koulutettuja Suomen koko väestöön verrattuna.
“Maahanmuuttajanainen” on harvoin lukutaidoton, vaikka väestöryhmien välillä on eroavaisuuksia. Esimerkiksi somali- ja kurditaustaisista naisista noin...
Koiran omistamisella tiedetään olevan yleisesti monenlaisia hyötyjä ihmisen hyvinvointiin. Koira tuo läsnäolollaan seuraa ja iloa elämään, kannustaa liikkumaan ja ulkoilemaan sekä lisää sosiaalista vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan koira edistää ihmisen sekä fyysistä terveyttä että henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Koulutetun avustajankoiran hyödyt fyysisesti toimintarajoitteisen käyttäjänsä hyvinvointiin ulottuvat tavallisen lemmikkikoiran hyötyjä laajemmalle. Avustajakoira tuo monipuolista apua erilaisista arjen tehtävistä selviytymiseen ja on tutkitusti merkityksellinen käyttäjänsä toimintakyvyn, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemisessa.
Tehtävien kirjo on laaja ja riippuu käyttäjän yksilöllisestä tarpeesta
Mitä yhteistä on vastikkeellisella perustulolla ja ohjaaja Renny Harlinin kasarileffalla Jäätävä polte? Molempien nimet ovat oksymoroneja eli itsessään ristiriitaisia.
Järkevä ja hedelmällinen keskustelu on mahdollista vain silloin, kun keskustelun osapuolet tarkoittavat samoilla sanoilla samoja asioita. Siksi myös sosiaaliturvan vaihtoehdoista keskusteltaessa olisi tärkeää, että puhumme samoista asioista samoilla käsitteillä.
Työryhmältä tulossa selvitys vaihtoehtoisista järjestämistavoista
Viime syksynä sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea päätti teettää selvityksen sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista.
Sen tarkoituksena on esittää järjestämistapojen ideat yleisellä tasolla sekä muodostaa jokaisesta konkreettiset mallit, joiden...
Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi on noussut mediassa esille useasti, erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana.
Vuoden 2021 alussa toteutettu Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on karua luettavaa: joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi ahdistus- ja masennusoireista. Tuloksia on selitetty muun muassa etäopiskelun kuormittavuudella sekä yhteisöllisyyden puutteella.
KOTT-tutkimuksen tulokset toistuvat myös muualla. Juuri julkaistu vertaisarvoitu tutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ensimmäisen koronakevään aikana toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi noin 1 000 korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea.
Korkeakoulujen toiminnalla on suuri vaikutus opiskelijoiden mielen hyvinvointiin
Lastensuojelun jälkihuollossa sekä kotoutumisen tukitoimissa olevien aikuistuvien nuorten taloudellisen tuen kokonaisuus on kirjava. Sekä nuoret että ammattilaiset ovat ilmaisseet toiveensa nykyistä yhtenäisemmille käytännöille. Nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja taloudellisen tuen myöntämiselle tai myöntämättä jättämiselle tulee olla tasa-arvoiset perusteet.
Käytännöt yhdenvertaisiksi kansallisin ohjein
Hyvinvointialueille siirryttäessä on aika tarkastella eri alueiden käytäntöjä ja pyrkiä yhdenvertaisuuteen koko maassa. Kunnissa hyväksi todetut käytännöt tulee kartoittaa, jotta toimivat työtavat voidaan ottaa laajasti käyttöön.
Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tarpeen tuottaa kansallisia ohjeita nuorten...
Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Paljon on kertynyt tutkimustietoa myös siitä, että liikunnalla voidaan tukea fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Täysin yksiselitteisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä liikunnan ja terveyden välinen yhteys on moniulotteinen.
Viimeisimmässä reserviläisten toimintakyky -tutkimuksessa aiheeseen paneuduttiin viidessä osajulkaisussa. Nuorten miesten liikkumista tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta, eri tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen.
Liikunta ja mielenterveys olivat tulosten mukaan nuorilla miehillä kytköksissä toisiinsa. Mutta millä tavalla? Tässä keskeisimmät havainnot:
When speaking about the health of the population, the focus is usually on common diseases. About half of Finland's adult population have elevated blood pressure and high cholesterol, which increase the risk of cardiovascular disease. Most adults are also overweight, which exposes them to type 2 diabetes. An estimated one million Finns take medication to reduce blood pressure and more than 700,000 take cholesterol-lowering drugs. At least 400,000 Finns suffer from type 2 diabetes.
Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt 58 prosenttia vuodesta 1990. Tästä myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.
Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme...
