Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Osallisuuden edistäminen ei ole rakettitiedettä vaan konkreettisia arkisia asioita. Se ei silti tarkoita, etteikö osallisuuden edistäminen vaatisi paneutumista ja suunnitelmallisuutta.
Kunnat ovat keskeisessä asemassa paikallisen osallisuustyön johtajina. Toivomme, että teema nousee esiin kuntavaalikeskusteluissa eri puolilla Suomea: onko sinun kuntasi avoin osallisuudelle?
Kokevatko asukkaat, että heidän tekemisillään on merkitystä ja he voivat vaikuttaa asioihin? Onko jokaisella jonkinlainen tapa päästä panostamaan yhteiseen hyvään ja saada arvostusta? Kokevatko uudet asukkaat itsensä tervetulleiksi?
Osallisuus lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta
Olemme kaikki joskus olleet uuden edessä ja kokeneet, miten vaikealta oppiminen voi tuntua. Kun uutta toimintaa on harjoitellut moneen otteeseen, saattaa kuitenkin tapahtua myönteistäkin kehitystä.
”Harjoittelu tekee mestarin”, on sanonta, jonka moni tunnistaa. Ja näin se on. Toisto ja tekeminen käynnistävät mekanismeja, joiden kautta opimme.
Oppimisen ja poisoppimisen mekanismit ja niiden aktivoimisen on myös tapahduttava työyhteisössä, johon istutetaan uusi menetelmä tai toimintamalli.
Mutta miten menetelmään sisältyvät työkäytänteet saadaan muokattua sellaisiksi, että ne juurtuvat osaksi rutiinikäytäntöjä? Usein vastaus...
Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI 2019- raportin mukaan kuusi prosenttia Suomen talousvesiverkostoista on huonossa kunnossa. Verkostojen rappeutuminen ei tapahdu seurauksitta: vanhenevista vesiputkista johtuvat likaantumiset ja vesiepidemiat ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomessa on ilmennyt kolme vesiepidemiaa, joiden syynä on ollut verkoston vanheneminen ja siitä aiheutunut veden saastuminen. Ilmiö on uusi, sillä vielä 2010-luvun alkuun asti Suomessa ei ole ollut yhtään vanhoihin verkostoihin liittyvää vesivälitteistä epidemiaa.
Lisäksi vanheneva vesijohtoverkosto on johtanut lukuisiin...
Haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arviointi on tärkeää, jotta henkilö voi löytää tavoitteitaan, voimavarojaan, työkykyään sekä terveydentilaansa vastaavan polun kohti työelämää.
Ilona-hankkeessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja ja uusia reittejä kaikkein vaikeimmin työllistyville. Osana hanketta järjestettiin osatyökykyisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistäviä työhönvalmennuksia. Yksilö- ja ryhmävalmennuksia järjestivät Silta-valmennusyhdistys ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.
Työhönvalmennuksissa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä arvioitiin valmennuksen alussa ja lopussa Kykyviisarin avulla. Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarissa...
Kesä lähestyy ja mökkikausi alkaa taas koputella ovelle. Kuluneen vuoden aikana suomalaiset ovat koronapandemian ja etätöihin siirtymisen vuoksi viihtyneet mökillä tavallista enemmän myös lomakauden ulkopuolella. Moni suuntaa kuitenkin viimeistään nyt ilmojen lämmettyä mökille, ja luvassa on niin sisä- ja ulkotilojen siivousta kuin puiden pilkkomistakin.
Mökkipuuhien lomassa on hyvä muistaa suojautua metsämyyrien levittämältä myyräkuumeelta. Hengityssuojaimet ovat tulleet tutuiksi meille suomalaisille koronapandemian aikana ja oikein valitulla suojaimella voidaan ehkäistä myös myyräkuumetartuntoja.
Mikä on myyräkuume?
Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti,...
Koronakriisi ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat rajoittaneet ihmisten välisiä kohtaamisia merkittävästi. Se on aiheuttanut ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä lähisuhdeväkivaltaa kokevat lapset.
Koronakriisi on herättänyt sijoitettuna ja turvakodeissa olevissa lapsissa ja nuorissa epävarmuutta, pelkoa läheisten sairastumisesta ja koronaviruksesta, ahdistusta ja levottomuutta sekä sopeutumisvaikeuksia. Ennen kaikkea se on lisännyt heidän yksinäisyyden kokemustaan, mikä lisää syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien riskiä. Niiden lisääntyminen ja palveluiden saatavuuden vaikeutuminen poikkeusolojen...
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus syntyvät ja niitä ylläpidetään ihmisten arjessa ja arjen ympäristöissä – siis kunnissa. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys ovat avainasemassa, kun pohditaan kunnan elinvoimaisuutta, sillä hyvinvoivat ja terveet asukkaat tuovat kuntaan myös veroeuroja. Hyvinvoiva kunta on elinvoimainen kunta.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden kaventaminen (hyte-työ) ja ehkäisevä päihdetyö ovat tärkeitä kuntien ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisiä tehtäviä.
Kuntapäättäjänä vaikutat asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen
Kuntapäättäjänä olet vastuussa kunnan vision ja strategian toteuttamisesta. Onko...
Yli vuosi sitten koronapandemia ajoi suomalaiset joukolla kotitoimistoihin ja nyt uusi yhteiskunnan tiukemman sulkemisen vaihe on ajankohtainen ainakin Uudellamaalla. Osalle meistä etätöiden tekeminen on jossain määrin jo tuttua, mutta monet ovat olleet aivan uuden edessä. Etätöiden haasteita on lisännyt myös koululaisten siirtyminen ajoittain kouluista koteihin, mikä on pakottanut keksimään ratkaisuja työtilojen ja -rauhan järjestämiseen: keittiön ruokapöytä toimii usein sekä ruokapöytänä että vanhemman kotityöpisteenä ja koululaisen pulpettina.
Muiden innovatiivisuutta vaativien haasteiden lisäksi myös ruokahuolto on aiheuttanut...
Viikon aikana 160 000 iäkästä saa vanhuspalveluja. Jokainen heistä tarvitsee tukea arjessa selviytymiseen. Vanhuspalvelut ovat näille iäkkäille keskeinen osa arkea, osalle ne muodostavat täysipäiväisen elinympäristön.
Avuntarve ja riippuvuus toisista ihmisistä muuttavat elämää. Lisäksi iäkkäiden arki on muuttunut koronan myötä. Omaisten vierailuja on rajoitettu, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia vähennetty ja palveluja karsittu. Suojavälineitä on pitänyt käyttää kaikissa kohtaamisissa, mikä on voinut hämmentää erityisesti muistisairaita.
Korona-aika onkin haastanut vanhuspalvelut ennen näkemättömällä tavalla. On tehty, kuten on käsketty ja hyvä niin....
Valtion periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä painottaa suomalaisten eriarvoisuuden vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Kansanterveyden neuvottelukunta valmistelee periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman. Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi keskeisistä toimeenpanosuunnitelman teemoista. Toimeenpanosuunnitelman valmistelu on tasapainottelua yksilön tarpeiden ja yhteisöllisten tavoitteiden välillä.
Eriarvoisuuden monimuotoisuus
Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää alkuun pohdintaa siitä, mitä eriarvoisuus oikein on ja miten se näkyy. Kansanterveyden neuvottelukunnan suunnittelemien toimenpiteiden kannalta on haasteellista, että eriarvoisuus voi liittyä lähes kaikkiin inhimillisen elämän osa-alueisiin: hyvinvointiin, terveyteen, talouteen, syntyperään, sukupuoleen, ikään tai asumiseen. Eriarvoisuuden...
