Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten.
Yhteistyöhön kannusti huoli siitä, että apua hakevia nuoria ei pystytä riittävästi auttamaan edes yleisimmissä häiriöissä.
Apu haluttiin tarjota nuoren arkiympäristössä eli kouluissa ja oppilaitoksissa.
Koulutukset käynnissä koko Suomessa
Niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen: valtionavustusrahoituksella koulutetaan koko Suomessa opiskeluhuollon ammattilaisia toteuttamaan interventioita, jotka auttavat lievissä mielenterveyshäiriöissä.
Interventiot on tarkoitettu masennus- ja ahdistusoireisten nuorten hoitoon. Samalla parannetaan avun saantia peruspalveluista,...
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa.
Mutta kuinka tehokkaasti kunnat hyödyntävät kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät kaksi vuotta sitten ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa.
Saimme silloin ensimmäistä kertaa koko maan kattavan kuvan, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kysyimme kunnilta...
Sosiaalietuuksien verkosto on Suomessa monimutkainen. Se koostuu kymmenistä eri etuuksista, eikä kukaan pysty hallitsemaan kaikkia lainsäädännön yksityiskohtia. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa monimutkaisuus onkin nostettu keskeiseksi ongelmaksi.
Monimutkaisuuden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan joihinkin etuuksiin, heidän on vaikea ymmärtää tehtyjä etuuspäätöksiä tai he eivät osaa ennakoida keikkatyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Monimutkaisuus voi johtaa etuuksien alikäyttöön ja jopa vähentää työntekoa, vaikka jälkimmäisestä ei ole juuri tutkimusnäyttöä.
Suomen järjestelmä on monimutkainen osin laajuutensa vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret, tulonsiirrot vähentävät tuloeroja selvästi ja köyhyysaste...
Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä puutiaisten eli punkkien aiheuttamia tauteja ovat puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis) sekä borrelioosi, joka tunnetaan myös etenkin Lymen tautina. Vuosittain TBE-tartuntoja on tilastoitu noin 60–90 kappaletta, kun taas borrelioosidiagnoosin saa arviolta 7 000 suomalaista vuosittain.
Viime vuosina kummankin taudin levinneisyysalue on laajentunut ja taudit yleistyneet. Parantunut tietoisuus ja tautien diagnostiikka selittää osan kasvusta, mutta hyönteisten välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttavat myös esimerkiksi lajien muuttuva levinneisyys. Tähän puolestaan vaikuttavat muun muassa ympäristön- ja ilmaston...
Tänä vuonna vietetään tutkitun tiedon teemavuotta ja kuluvalla viikolla jokavuotista rasisminvastaista viikkoa. Mikä olisi siis sopivampi hetki tarkastella tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimuslaitoksen osallistumista rasisminvastaiseen työhön?
Rasisminvastainen viikko on Suomen Punaisen Ristin koordinoima vuosittainen valtakunnallinen rasisminvastainen kampanja Suomessa. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti tämän päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja vastuutti kansainvälistä yhteisöä lisäämään tietoisia ja tavoitteellisia ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi.
Rasismilla tarkoitetaan esimerkiksi äidinkieleen, etniseen, kulttuuriseen tai uskonnolliseen taustaan ja...
Ihmiskunnalla on yleisinhimillinen kehityksen tarve. Selvä näyttö kehitystarpeestamme on ihmiskunnan matka luolamiehestä nykyihmiseen. Kehitystarpeen tuloksena syntyvät alituiset muutokset. Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ilman että kukaan erityisesti panisi muutoksia toimeen. Muutokset ovat monen ilmiön summa, emmekä voi tarkkaan ennakoida seuraavaa käännettä.
Kehitystä hankaloittaa kuitenkin ihmiskunnan toinen tarve, joka on täydessä ristiriidassa kehitystarpeen kanssa, eli turvallisuuden tarve ja halu ennakoida tulevaa. Pienessä lapsessa tulevat molemmat tarpeet selkeästi näkyviin: lapsi tutkii innokkaasti ympäristöään esimerkiksi kiipeämällä ja pistämällä...
Innokylä-verkkopalvelu on avoin yhdessä kehittämisen ympäristö ja julkaisualusta. Vuodesta 2011 toiminut Innokylä uudistettiin tasan vuosi siten. Visuaalinen ilme, palvelun rakenne, hakutoiminnot ja kehittämistyökalut uudistuivat.
Innokylä tukee nyt erityisesti toimintamallien kehittämistä ja kuvaamista. Se on kehittäjän työkalu, kehittämisohjelmien strategisen ohjauksen väline ja julkinen ideoiden tietolähde.
Verkkopalvelu on suunnattu ennen kaikkea kunnille, järjestöille ja valtionhallinnolle; niille, jotka ovat kiinnostuneita laaja-alaisen hyvinvoinnin palveluiden, toimintaprosessien ja rakenteiden kehittämisestä. Mutta Innokylä on maksuton ja kaikille avoin palvelu toimialasta riippumatta.
Palvelussa on vahva...
Vaikuttavaa terveydenhuoltoa ei synny sattumalta eikä vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ilman opiskelijoiden osallistumista.
Vaikuttavuuden peruskivi on laadukas tieteellinen tutkimus, jonka avulla arvioidaan väestön terveyden nykytilaa ja erilaisten interventioiden vaikutusta siihen. Tähän tarpeeseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) käynnisti lähes 20 vuotta sitten Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen, tuttavallisesti KOTT-tutkimuksen. Sen jälkeen poikkeuksellisen laaja opiskelijoihin keskittyvä terveystutkimus on toistettu neljän vuoden välein. Viime vuonna sen toteutus siirtyi THL:n ja Kelan vastuulle (nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT), ja korona siirsi tutkimuksen toteutuksen tälle...
Koronavilkku on mobiilisovellus, jonka tarkoituksena on tavoittaa koronavirukselle altistunut sekä ohjata hänet terveydenhuollon ja testauksen piiriin. Sovellus vaikuttaa tartuntaketjujen katkaisemiseen kahdella tavalla. Se voi tavoittaa altistuneita, joita tartuntatautijäljityksessä ole muuten tunnistettu. Koronavilkku voi myös tavoittaa koronavirukselle altistuneen nopeammin kuin tartunnanjäljitys erityisesti silloin, kun tapauksia on paljon.
Suomalaiset käyttävät Koronavilkkua aktiivisesti
Koronavilkun tehokkuuteen vaikuttaa, kuinka moni käyttää sovellusta, kuinka nopeasti tartunnasta ilmoitetaan Koronavilkun avulla ja miten hyvin sovelluksen antamia ohjeita noudatetaan. Mitä tehokkaammin sovellus toimii, sitä vähemmän...
Today March 8 we are celebrating International Women’s Day with the theme women in leadership as announced by UN Women. In addition to celebrating women’s achievements, the day aims to raise issues where further progress is needed to achieve equality.
In this blog post, we introduce the metaphors of glass ceilings and sticky floors to describe existing obstacles in the career paths of women and women of foreign background in particular. We offer new tools...
