Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kansalaisvaikuttaminen pyrkii useimmiten edistämään yhteistä hyvää ja keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Kuntien kannattaakin tukea asukkaidensa aktiivisuutta.
Kuntalaisilla on tietoja ja kokemuksia, jotka voivat auttaa kunnan toiminnan suunnittelussa. Monilla on ideoita ja energiaa, joiden avulla voidaan luoda jopa jotain täysin uutta.
Äänestämisen ohella kansalaisvaikuttamisen kanavia ovat perinteinen yhdistystoiminta ja uudempi projektimuotoinen kaupunkiaktivismi. Nykypäivän kansalaisvaikuttaminen perustuu pitkälti verkostoitumiseen ja sosiaaliseen mediaan. Siksi aktiivisuus ei edellytä suuria resursseja ja se voi purkaa vanhoja hierarkioita. Uudenlainen aktivismi voi tarjota vaikuttamiskanavia...
Koronaepidemiaa on kuvattu suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän stressitestiksi. Sosiaaliturvauudistuksen näkökulmasta epidemian vaikutusten tarkastelu esimerkiksi etuuksien ja palveluiden osalta on tärkeää, sillä se tuo esiin järjestelmän aukkoja ja toisaalta myös sen vahvuuksia.
Mitä olemme oppineet tähän mennessä?
Suomessa on koronaepidemian aikana luotu kansainvälisesti vertailtuna vähän uusia etuuksia. Oletuksena on, että olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä riittää kannattelemaan epidemian vaikutuksista kärsiviä.
Joustoja ja pieniä muutoksia on tehty olemassa oleviin etuuksiin, kuten laajentamalla työttömyysturva yrittäjille, tarjoamalla keväällä 2020 väliaikainen epidemiatuki lastaan kotona hoitaville ja...
Useat lapset ja nuoret kokevat erilaista ja eriasteista väkivaltaa, mutta nämä kokemukset jäävät edelleen liian usein piiloon. Lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta on puhuttava ääneen ja sitä on uskallettava kohdata ja käsitellä. Tämä on jokaisen aikuisen ja ammattilaisen tehtävä.
THL:n Barnahus-hanke, Lastensuojelun keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry ja Osallisuuden aika ry järjestivät yhdessä 16.3.2021 webinaarin, jonka nimenä oli ”Ei enää hiljaisuutta”. Tavoitteena oli tuoda esiin väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten ääni, sillä osallisuus...
Osallisuuden edistäminen ei ole rakettitiedettä vaan konkreettisia arkisia asioita. Se ei silti tarkoita, etteikö osallisuuden edistäminen vaatisi paneutumista ja suunnitelmallisuutta.
Kunnat ovat keskeisessä asemassa paikallisen osallisuustyön johtajina. Toivomme, että teema nousee esiin kuntavaalikeskusteluissa eri puolilla Suomea: onko sinun kuntasi avoin osallisuudelle?
Kokevatko asukkaat, että heidän tekemisillään on merkitystä ja he voivat vaikuttaa asioihin? Onko jokaisella jonkinlainen tapa päästä panostamaan yhteiseen hyvään ja saada arvostusta? Kokevatko uudet asukkaat itsensä tervetulleiksi?
Osallisuus lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta
Olemme kaikki joskus olleet uuden edessä ja kokeneet, miten vaikealta oppiminen voi tuntua. Kun uutta toimintaa on harjoitellut moneen otteeseen, saattaa kuitenkin tapahtua myönteistäkin kehitystä.
”Harjoittelu tekee mestarin”, on sanonta, jonka moni tunnistaa. Ja näin se on. Toisto ja tekeminen käynnistävät mekanismeja, joiden kautta opimme.
Oppimisen ja poisoppimisen mekanismit ja niiden aktivoimisen on myös tapahduttava työyhteisössä, johon istutetaan uusi menetelmä tai toimintamalli.
Mutta miten menetelmään sisältyvät työkäytänteet saadaan muokattua sellaisiksi, että ne juurtuvat osaksi rutiinikäytäntöjä? Usein vastaus...
Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI 2019- raportin mukaan kuusi prosenttia Suomen talousvesiverkostoista on huonossa kunnossa. Verkostojen rappeutuminen ei tapahdu seurauksitta: vanhenevista vesiputkista johtuvat likaantumiset ja vesiepidemiat ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomessa on ilmennyt kolme vesiepidemiaa, joiden syynä on ollut verkoston vanheneminen ja siitä aiheutunut veden saastuminen. Ilmiö on uusi, sillä vielä 2010-luvun alkuun asti Suomessa ei ole ollut yhtään vanhoihin verkostoihin liittyvää vesivälitteistä epidemiaa.
Lisäksi vanheneva vesijohtoverkosto on johtanut lukuisiin...
Haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arviointi on tärkeää, jotta henkilö voi löytää tavoitteitaan, voimavarojaan, työkykyään sekä terveydentilaansa vastaavan polun kohti työelämää.
Ilona-hankkeessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja ja uusia reittejä kaikkein vaikeimmin työllistyville. Osana hanketta järjestettiin osatyökykyisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistäviä työhönvalmennuksia. Yksilö- ja ryhmävalmennuksia järjestivät Silta-valmennusyhdistys ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.
Työhönvalmennuksissa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä arvioitiin valmennuksen alussa ja lopussa Kykyviisarin avulla. Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarissa...
Kesä lähestyy ja mökkikausi alkaa taas koputella ovelle. Kuluneen vuoden aikana suomalaiset ovat koronapandemian ja etätöihin siirtymisen vuoksi viihtyneet mökillä tavallista enemmän myös lomakauden ulkopuolella. Moni suuntaa kuitenkin viimeistään nyt ilmojen lämmettyä mökille, ja luvassa on niin sisä- ja ulkotilojen siivousta kuin puiden pilkkomistakin.
Mökkipuuhien lomassa on hyvä muistaa suojautua metsämyyrien levittämältä myyräkuumeelta. Hengityssuojaimet ovat tulleet tutuiksi meille suomalaisille koronapandemian aikana ja oikein valitulla suojaimella voidaan ehkäistä myös myyräkuumetartuntoja.
Mikä on myyräkuume?
Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti,...
Koronakriisi ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat rajoittaneet ihmisten välisiä kohtaamisia merkittävästi. Se on aiheuttanut ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä lähisuhdeväkivaltaa kokevat lapset.
Koronakriisi on herättänyt sijoitettuna ja turvakodeissa olevissa lapsissa ja nuorissa epävarmuutta, pelkoa läheisten sairastumisesta ja koronaviruksesta, ahdistusta ja levottomuutta sekä sopeutumisvaikeuksia. Ennen kaikkea se on lisännyt heidän yksinäisyyden kokemustaan, mikä lisää syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien riskiä. Niiden lisääntyminen ja palveluiden saatavuuden vaikeutuminen poikkeusolojen...
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus syntyvät ja niitä ylläpidetään ihmisten arjessa ja arjen ympäristöissä – siis kunnissa. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys ovat avainasemassa, kun pohditaan kunnan elinvoimaisuutta, sillä hyvinvoivat ja terveet asukkaat tuovat kuntaan myös veroeuroja. Hyvinvoiva kunta on elinvoimainen kunta.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden kaventaminen (hyte-työ) ja ehkäisevä päihdetyö ovat tärkeitä kuntien ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisiä tehtäviä.
Kuntapäättäjänä vaikutat asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen
Kuntapäättäjänä olet vastuussa kunnan vision ja strategian toteuttamisesta. Onko...
