Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Suomalaista sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa

Lukuaika4 min

Sosiaalietuuksien verkosto on Suomessa moni­mutkainen. Se koostuu kymmenistä eri etuuksista, eikä kukaan pysty hallitsemaan kaikkia lain­säädännön yksityis­kohtia. Sosiaali­turva­uudistuksen valmistelussa moni­mutkaisuus onkin nostettu keskeiseksi ongelmaksi.
Monimutkaisuuden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan joihinkin etuuksiin, heidän on vaikea ymmärtää tehtyjä etuuspäätöksiä tai he eivät osaa ennakoida keikkatyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Monimutkaisuus voi johtaa etuuksien alikäyttöön ja jopa vähentää työn­tekoa, vaikka jälkimmäisestä ei ole juuri tutkimusnäyttöä.
Suomen järjestelmä on monimutkainen osin laajuutensa vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret, tulonsiirrot vähentävät tuloeroja selvästi ja köyhyysaste...

Lue lisää Suomalaista sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa

Puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi, kumpi olikaan kumpi?

Lukuaika6 min

Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä puutiaisten eli punkkien aiheuttamia tauteja ovat puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis) sekä borrelioosi, joka tunnetaan myös etenkin Lymen tautina. Vuosittain TBE-tartuntoja on tilastoitu noin 60–90 kappaletta, kun taas borrelioosidiagnoosin saa arviolta 7 000 suomalaista vuosittain.
Viime vuosina kummankin taudin levinneisyysalue on laajentunut ja taudit yleistyneet. Parantunut tietoisuus ja tautien diagnostiikka selittää osan kasvusta, mutta hyönteisten välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttavat myös esimerkiksi lajien muuttuva levinneisyys. Tähän puolestaan vaikuttavat muun muassa ympäristön- ja ilmaston...

Lue lisää Puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi, kumpi olikaan kumpi?

Syrjinnän tutkiminen on osa rasisminvastaista työtä

Tänä vuonna vietetään tutkitun tiedon teemavuotta ja kuluvalla viikolla jokavuotista rasisminvastaista viikkoa. Mikä olisi siis sopivampi hetki tarkastella tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimuslaitoksen osallistumista rasisminvastaiseen työhön?
Rasisminvastainen viikko on Suomen Punaisen Ristin koordinoima vuosittainen valtakunnallinen rasisminvastainen kampanja Suomessa. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti tämän päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja vastuutti kansainvälistä yhteisöä lisäämään tietoisia ja tavoitteellisia ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi.
Rasismilla tarkoitetaan esimerkiksi äidinkieleen, etniseen, kulttuuriseen tai uskonnolliseen taustaan ja...

Lue lisää Syrjinnän tutkiminen on osa rasisminvastaista työtä

Mistä tarve työelämän muutoksiin tulee?

Ihmiskunnalla on yleisinhimillinen kehityksen tarve. Selvä näyttö kehitystarpeestamme on ihmiskunnan matka luolamiehestä nykyihmiseen. Kehitystarpeen tuloksena syntyvät alituiset muutokset. Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ilman että kukaan erityisesti panisi muutoksia toimeen. Muutokset ovat monen ilmiön summa, emmekä voi tarkkaan ennakoida seuraavaa käännettä.
Kehitystä hankaloittaa kuitenkin ihmiskunnan toinen tarve, joka on täydessä ristiriidassa kehitystarpeen kanssa, eli turvallisuuden tarve ja halu ennakoida tulevaa. Pienessä lapsessa tulevat molemmat tarpeet selkeästi näkyviin: lapsi tutkii innokkaasti ympäristöään esimerkiksi kiipeämällä ja pistämällä...

Lue lisää Mistä tarve työelämän muutoksiin tulee?

Uudistunut Innokylä tukee pientä ja suurta kehittämistä – #ÄläYksinKehitä!

Innokylä-verkkopalvelu on avoin yhdessä kehittämisen ympäristö ja julkaisualusta. Vuodesta 2011 toiminut Innokylä uudistettiin tasan vuosi siten. Visuaalinen ilme, palvelun rakenne, hakutoiminnot ja kehittämistyökalut uudistuivat.
Innokylä tukee nyt erityisesti toimintamallien kehittämistä ja kuvaamista. Se on kehittäjän työkalu, kehittämisohjelmien strategisen ohjauksen väline ja julkinen ideoiden tietolähde.
Verkkopalvelu on suunnattu ennen kaikkea kunnille, järjestöille ja valtionhallinnolle; niille, jotka ovat kiinnostuneita laaja-alaisen hyvinvoinnin palveluiden, toimintaprosessien ja rakenteiden kehittämisestä. Mutta Innokylä on maksuton ja kaikille avoin palvelu toimialasta riippumatta.
Palvelussa on vahva...

Lue lisää Uudistunut Innokylä tukee pientä ja suurta kehittämistä – #ÄläYksinKehitä!

Vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ei synny sattumalta

Vaikuttavaa terveydenhuoltoa ei synny sattumalta eikä vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ilman opiskelijoiden osallistumista.
Vaikuttavuuden peruskivi on laadukas tieteellinen tutkimus, jonka avulla arvioidaan väestön terveyden nykytilaa ja erilaisten interventioiden vaikutusta siihen. Tähän tarpeeseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) käynnisti lähes 20 vuotta sitten Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen, tuttavallisesti KOTT-tutkimuksen. Sen jälkeen poikkeuksellisen laaja opiskelijoihin keskittyvä terveystutkimus on toistettu neljän vuoden välein. Viime vuonna sen toteutus siirtyi THL:n ja Kelan vastuulle (nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT), ja korona siirsi tutkimuksen toteutuksen tälle...

Lue lisää Vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ei synny sattumalta

Koronavilkku toimii sitä paremmin, mitä aktiivisemmin sitä käytetään

Lukuaika4 min

Koronavilkku on mobiilisovellus, jonka tarkoituksena on tavoittaa koronavirukselle altistunut sekä ohjata hänet terveydenhuollon ja testauksen piiriin. Sovellus vaikuttaa tartuntaketjujen katkaisemiseen kahdella tavalla. Se voi tavoittaa altistuneita, joita tartuntatautijäljityksessä ole muuten tunnistettu. Koronavilkku voi myös tavoittaa koronavirukselle altistuneen nopeammin kuin tartunnanjäljitys erityisesti silloin, kun tapauksia on paljon.
Suomalaiset käyttävät Koronavilkkua aktiivisesti
Koronavilkun tehokkuuteen vaikuttaa, kuinka moni käyttää sovellusta, kuinka nopeasti tartunnasta ilmoitetaan Koronavilkun avulla ja miten hyvin sovelluksen antamia ohjeita noudatetaan. Mitä tehokkaammin sovellus toimii, sitä vähemmän...

Lue lisää Koronavilkku toimii sitä paremmin, mitä aktiivisemmin sitä käytetään

Overcoming glass ceilings and sticky floors – promoting diversity through recruitment

Today March 8 we are celebrating International Women’s Day with the theme women in leadership as announced by UN Women. In addition to celebrating women’s achievements, the day aims to raise issues where further progress is needed to achieve equality.
In this blog post, we introduce the metaphors of glass ceilings and sticky floors to describe existing obstacles in the career paths of women and women of foreign background in particular. We offer new tools...

Lue lisää Overcoming glass ceilings and sticky floors – promoting diversity through recruitment

Lasikatot ja liimalattiat naisten urapolkujen esteenä – ratkaisuna monimuotoinen rekrytointi

Tänään 8.3. vietämme kansainvälistä naisten päivää, jonka teemaksi UN Women on julistanut naiset johtavassa asemassa. Edistysaskeleiden juhlimisen lisäksi naistenpäivän tarkoituksena on nostaa esiin asioita, joissa tarvitaan yhä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi.
Esittelemme tässä blogissa kaksi kielikuvaa: liimalattiat ja lasikatot. Ne kuvaavat esteitä naisten, ja etenkin ulkomaalaistaustaisten naisten urapoluissa. Nostamme esille uusia työkaluja työelämän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Rajoittavat lasikatot
Lasikatto viittaa naisten urapolullaan kohtaamiin näkymättömiin ja usein tunnistamattomiin esteisiin, jotka vaikeuttavat heidän etenemistään johtotehtäviin. Mitä korkeampi asema,...

Lue lisää Lasikatot ja liimalattiat naisten urapolkujen esteenä – ratkaisuna monimuotoinen rekrytointi

Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistaminen – mitä siitä seuraisi?

Lukuaika6 min

Raha-automaattipelit ovat haitallisin yksittäinen rahapelityyppi. Tällä hetkellä Suomessa on noin 10 500 hajasijoitettua rahapeliautomaattia noin 6000 pelipisteessä ja noin 2900 rahapeliautomaattia noin 80 pelisalissa. Pelisalit ovat rahapelaamiseen tarkoitettuja Veikkauksen ylläpitämiä ja valvomia tiloja.
Pelisaleissa on automaattipelejä, jotka eroavat piirteiltään hajasijoitetuista automaattipeleistä siten, että niiden haittariski on suurempi. Haittariskiä kasvattavia pelin ominaisuuksia ovat esimerkiksi arvontanopeus, panosvalikoima sekä pelien ääni- ja valotehosteet.
Hajasijoitetuilla rahapeliautomaateilla taas tarkoitetaan pelejä, jotka on sijoitettu pelipisteisiin ruokakauppojen tai kauppakeskusten, kioskien, kahviloiden, huoltoasemien ja...

Lue lisää Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistaminen – mitä siitä seuraisi?