Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Vappuviikolla ajoneuvoni merkkivalo ilmoitti, että on pikapuoliin ajankohtaista tilata huolto. Löysin kätevästi yhteystiedot tuttuun autoliikkeeseen. Palvelut ja niiden saatavuus olivat ison ketjun sivuilla kuvattuna kootusti ja selkeästi. Merkkivalo saa kummasti sykkeen nousemaan, vaikka sen tarkoitus on olla varomerkki, joka varmistaa auton toimintakuntoisena pysymistä sekä kuljettajan ja muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuutta.
Koronavirusepidemian ensimmäinen aalto oli monella tapaa haastava kokemus HUSin henkilöstölle. Johtomme sai yhteydenottoja henkilöstön kuormittuneisuuden kokemuksesta. Varomerkkejä, joihin meidän oli reagoitava nopeasti ja niin toimimme....
Kuntaliiton mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia on noin 18 %:ssa koulujen kokonaisneliömäärästä ja 10–30 % kunnista ilmoittaa kuntien rakennusten sisäilmatilanteen haastavaksi tai vaikeaksi. Sisäilman laatu erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on siis syystäkin yksi kuntalaisten huolenaiheista. Tilannetta vaikeuttaa se, että terveydenhuollon asiantuntijat ja kunnan viranomaiset joutuvat tekemään työtään eri suunnista tulevien vaatimusten ristitulessa.
Mielipide-erot sisäilmaan liittyvistä riskeistä hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin, mutta ristiriidoista huolimatta on hyvä muistaa, että tavoite on kaikilla sama: terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävä...
Mitä tietoa sosiaalihuollon asiakaskirjaukset tuovat kansallisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi? Tällä hetkellä ei juuri mitään!
Edes eri sosiaalipalveluja saaneiden asiakkaiden kokonaismääristä tai asiakkaiden palveluiden tarpeista ei ole tarkkaa tietoa. Tietopohjassa on silloin merkittäviä aukkoja.
Rakenteinen kirjaaminen luo perustan luotettavalle tilastotiedolle. Tilastotietoa tarvitaan sosiaalipalveluiden kehittämiseksi. Sosiaalihuollon valtakunnalliset asiakirjarakenteet ovat valmistumassa, mutta mahdollisuudet rakenteiseen kirjaamiseen ovat vielä hyödyntämättä.
Pohjatyötä rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoon ja tiedonkeruun automatisointiin on tehty pitkäjänteisesti. Merkittävä muutos tapahtuu lähivuosina, kun asiakirjarakenteiden käytöstä on tulossa velvoittavaa....
Seksuaaliväkivaltaa kokenut tarvitsee tukea, sillä seksuaaliväkivalta traumatisoi ja jopa altistaa uusille väkivallan kokemuksille. Raiskauksen jälkeen on tärkeää päästä avun piiriin pian.
Raiskatulla voi olla lääketieteellistä hoitoa vaativia infektioita tai fyysisiä vammoja. Oikeuslääketieteelliset näytteet on hyvä saada viikon sisällä tapahtuneesta. Aivan ensivaiheessa on hyvä myös saada talteen väkivaltaa kokeneen oma kuvaus tapahtuneesta.
Vanhentunut käsitys siitä, että tukea ja terapiaa saisi antaa vasta kun mahdollinen rikosprosessi on saatu päätökseen, elää yhä sitkeästi. Näin ei kuitenkaan enää ole. Seksuaaliväkivaltaa...
Kansalaisvaikuttaminen pyrkii useimmiten edistämään yhteistä hyvää ja keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Kuntien kannattaakin tukea asukkaidensa aktiivisuutta.
Kuntalaisilla on tietoja ja kokemuksia, jotka voivat auttaa kunnan toiminnan suunnittelussa. Monilla on ideoita ja energiaa, joiden avulla voidaan luoda jopa jotain täysin uutta.
Äänestämisen ohella kansalaisvaikuttamisen kanavia ovat perinteinen yhdistystoiminta ja uudempi projektimuotoinen kaupunkiaktivismi. Nykypäivän kansalaisvaikuttaminen perustuu pitkälti verkostoitumiseen ja sosiaaliseen mediaan. Siksi aktiivisuus ei edellytä suuria resursseja ja se voi purkaa vanhoja hierarkioita. Uudenlainen aktivismi voi tarjota vaikuttamiskanavia...
Koronaepidemiaa on kuvattu suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän stressitestiksi. Sosiaaliturvauudistuksen näkökulmasta epidemian vaikutusten tarkastelu esimerkiksi etuuksien ja palveluiden osalta on tärkeää, sillä se tuo esiin järjestelmän aukkoja ja toisaalta myös sen vahvuuksia.
Mitä olemme oppineet tähän mennessä?
Suomessa on koronaepidemian aikana luotu kansainvälisesti vertailtuna vähän uusia etuuksia. Oletuksena on, että olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä riittää kannattelemaan epidemian vaikutuksista kärsiviä.
Joustoja ja pieniä muutoksia on tehty olemassa oleviin etuuksiin, kuten laajentamalla työttömyysturva yrittäjille, tarjoamalla keväällä 2020 väliaikainen epidemiatuki lastaan kotona hoitaville ja...
Useat lapset ja nuoret kokevat erilaista ja eriasteista väkivaltaa, mutta nämä kokemukset jäävät edelleen liian usein piiloon. Lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta on puhuttava ääneen ja sitä on uskallettava kohdata ja käsitellä. Tämä on jokaisen aikuisen ja ammattilaisen tehtävä.
THL:n Barnahus-hanke, Lastensuojelun keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry ja Osallisuuden aika ry järjestivät yhdessä 16.3.2021 webinaarin, jonka nimenä oli ”Ei enää hiljaisuutta”. Tavoitteena oli tuoda esiin väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten ääni, sillä osallisuus...
Osallisuuden edistäminen ei ole rakettitiedettä vaan konkreettisia arkisia asioita. Se ei silti tarkoita, etteikö osallisuuden edistäminen vaatisi paneutumista ja suunnitelmallisuutta.
Kunnat ovat keskeisessä asemassa paikallisen osallisuustyön johtajina. Toivomme, että teema nousee esiin kuntavaalikeskusteluissa eri puolilla Suomea: onko sinun kuntasi avoin osallisuudelle?
Kokevatko asukkaat, että heidän tekemisillään on merkitystä ja he voivat vaikuttaa asioihin? Onko jokaisella jonkinlainen tapa päästä panostamaan yhteiseen hyvään ja saada arvostusta? Kokevatko uudet asukkaat itsensä tervetulleiksi?
Osallisuus lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta
Olemme kaikki joskus olleet uuden edessä ja kokeneet, miten vaikealta oppiminen voi tuntua. Kun uutta toimintaa on harjoitellut moneen otteeseen, saattaa kuitenkin tapahtua myönteistäkin kehitystä.
”Harjoittelu tekee mestarin”, on sanonta, jonka moni tunnistaa. Ja näin se on. Toisto ja tekeminen käynnistävät mekanismeja, joiden kautta opimme.
Oppimisen ja poisoppimisen mekanismit ja niiden aktivoimisen on myös tapahduttava työyhteisössä, johon istutetaan uusi menetelmä tai toimintamalli.
Mutta miten menetelmään sisältyvät työkäytänteet saadaan muokattua sellaisiksi, että ne juurtuvat osaksi rutiinikäytäntöjä? Usein vastaus...
Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI 2019- raportin mukaan kuusi prosenttia Suomen talousvesiverkostoista on huonossa kunnossa. Verkostojen rappeutuminen ei tapahdu seurauksitta: vanhenevista vesiputkista johtuvat likaantumiset ja vesiepidemiat ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomessa on ilmennyt kolme vesiepidemiaa, joiden syynä on ollut verkoston vanheneminen ja siitä aiheutunut veden saastuminen. Ilmiö on uusi, sillä vielä 2010-luvun alkuun asti Suomessa ei ole ollut yhtään vanhoihin verkostoihin liittyvää vesivälitteistä epidemiaa.
Lisäksi vanheneva vesijohtoverkosto on johtanut lukuisiin...
