Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Digitalisaatio tulee vauhdilla kaikkiin sote-palveluihin. Pohdimme työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkostossa toukokuun puolivälissä, miltä digitalisaation tilanne näyttää työttömien terveyspalveluissa keväällä 2024.
Terveyspalveluissa on tarjolla paljon erilaisia digitaalisia palveluja ja etäasiointikanavia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat digitaalinen ajanvaraus, oman alueen sote-sovellukset, chat-palvelut, digiklinikka ja uusimpana digisotekeskukset. Osa työttömistä käyttää näitä palveluita, osa ei.
Etävastaanotot työttömien terveystarkastuksissa
Työttömien palveluissa etätapaaminen on tyypillisesti tarkoittanut puhelinkontaktia. Usein se sopii hyvin alkukartoitukseen, varsinaisen tapaamisen suunnitteluun tai jälkikäteen sovittuun seurantatapaamiseen. Joillakin hyvinvointialueilla etätapaamisia järjestettiin paljon akuutteina koronavuosina,...
Viestintäteknologian kehittyminen on tuonut lisää mahdollisuuksia väkivallan kokijoiden tukipalveluihin: digitaalinen asiointi sekä chat-palvelut ovat jo oleellinen osa tämän päivän palvelutarjontaa. Ne tukevat samalla viranomaisia ja palveluiden järjestäjiä niiden velvollisuudessa edistää yhdenvertaisia palveluja.
Lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille suunnattu Nollalinja tarjoaa tällä hetkellä apua niin puhelimitse kuin chatin kautta. Chat on koettu väkivaltaa kokeneiden keskuudessa matalan kynnyksen kanavana hakea apua, mutta sen tuleva rahoitus on epävarmaa. Rahoitus tulisi turvata myös seuraaville vuosille, jotta avun hakeminen...
Kaikki lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevät tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että varhaiseen puuttumiseen ja tukeen on panostettava. Tämä estää ongelmien syvenemisen ja kasautumisen myöhemmin elämässä.
Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia itsessään ja ehkäistä riskitekijöiden vaikutuksia myöhemmällä iällä. Tämä näkökulma hyvinvoinnin elämänmittaiseen rakentumiseen on kuitenkin vajavainen.
Varhaisiin ikävaiheisiin panostaminen ei elämänkulkututkimusten mukaan riitä
Ajatus elämän varhaisvaiheisiin panostamisesta tuntuu hyvin järkeenkäyvältä ja on myös saanut tukea monissa tutkimuksissa. Klassikkoesimerkkinä asiasta käytetään James Heckmanin tutkimuksia, jotka...
Päihteitä käyttävän raskautta seurataan HAL-poliklinikoilla (huumeet, alkoholi, lääkkeet). Potilaiden määrästä ei kuitenkaan keräänny tietoa, joten HAL-poliklinikoiden olisi hyvä erotella päihteitä käyttävien raskauden seurannat omissa potilastietojärjestelmissään. Potilasmäärien ja käyntimäärien tarkastelu mahdollistaa palvelujen ja palveluketjujen kehittämisen.
Palveluita johdetaan, kehitetään ja resursoidaan sumussa
Tieto päihteiden käytön määristä raskauden aikana on kuin liukas kala tai epätarkka valokuva: kukaan ei tiedä niitä varmasti. Tämä hankaloittaa palvelujen tarjoamista, resursointia ja kehittämistä. Tietopohjaa pitää vahvistaa erityisesti tällaisen katvealueen osalta.
Vanhempien aiemmat traumakokemukset ovat monien raskaus-, synnytys- ja vauva-ajan eli perinataaliajan haavoittuvuustekijöiden taustalla. Kokemukset tunnistetaan palveluissa riittämättömästi.
Ensimmäiset 1000 päivää raskauden alusta alkaen ovat erityisen merkittäviä ihmisen loppuelämän kehityksen kannalta. Traumakokemusten ja niiden haittavaikutusten tunnistaminen ja huomioiminen perinataalipalveluissa ehkäisisi ylisukupolvisia riskejä ja mahdollistaisi turvallista synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumista.
Perinataaliaika on mahdollisuus, jolloin lähes kaikki vanhemmat ovat palveluiden piirissä. Auttava kohdatuksi tuleminen ja traumaperäisissä haasteissa saatu apu voivat olla vanhemmalle uudenlainen ja korjaava ihmissuhdekokemus.
Vanhempien traumakokemukset hankaloittavat synnytykseen...
Osallisuus on hyvän elämän rakentumisen prosessi. Osallisuuden kokemus merkitsee tunnetta elämän hallittavuudesta, merkityksellisyydestä, kuulumisesta yhteisöihin sekä toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista. Osallisuuden kokemusta mitataan THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla.
Heikon osallisuuden kokemuksen on väestötutkimuksissa todettu olevan yhteydessä esimerkiksi työttömyyteen, heikommaksi koettuun terveyteen ja köyhyyden kokemiseen. Vahva osallisuuden kokemus puolestaan tukee ihmisen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia omin toimin.
Osallisuustiedon keruu on osa rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotantoa
Osallisuustieto on keskeistä osallisuuden edistämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kerätty tietoa aikuisten osallisuudesta Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuodesta 2021 alkaen....
Työelämässä tapahtuu edelleen syrjintää sukupuolen perusteella. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työelämässä syrjintää kokevat erityisesti naiset. Tutkimus osoittaa, että työelämässä koetun syrjinnän yleisyys vaihtelee sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Tietoa syrjinnästä tarvitaan, jotta ilmiö tulee näkyväksi ja ongelmiin voidaan puuttua konkreettisin keinoin tehokkaasti ja ennakoiden.
Syrjinnällä on monia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuteen ja työnantajakuvaan. Syrjintää voi esiintyä työnhaussa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.
Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia...
Sote-ammattilaiset tuovat toistuvasti esiin potilastietojärjestelmien hankalakäyttöisyyden. Eivätkä työprosessit saa tukea tietojärjestelmiltä. Päinvastoin – toisinaan ne jopa hankaloittavat työtä! Aikaa tuhraantuu käyttöliittymän syövereissä seikkaillessa.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti äskettäin huomiota asiaan arvioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja ohjausta. Valiokunta totesi, että aihe on valtiontaloudellisesti merkittävä, sillä tavoitellaanhan digitalisaatiolla toimintojen tehostamista ja kustannusten kasvun hillintää1.
Digitalisaatio on tuonut sote-palveluiden järjestämiseen uuden ulottuvuuden: tietojärjestelmäratkaisuilla on keskeinen rooli myös palvelutuotannon laadun näkökulmasta. Mutta kenellä on vastuu siitä, että tietojärjestelmien...
Meidän on edelleen haastettava vanhentuneita asenteita ja ennakkoluuloja kohti osallistavampaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Yksi viimeaikainen esimerkki herätti paljon keskustelua vammaisjärjestöissä, kun korkeaa poliittista valtaapitävä henkilö käytti julkisesti vammaisuus-käsitettä halventavana sanana. Tapaus kuitattiin huumorilla ja tilanteen vakavuutta vähäteltiin.
Loukkaava kielenkäyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, ja erityisen huolestuttavaa on ollut huomata sen kasvu poliittisessa keskusteluilmapiirissä.
Kieli ei ole vain yksittäisiä sanoja ja merkkijärjestelmiä, vaan se luo todellisuutta, jossa elämme. Kieli muokkaa ja ylläpitää myös ulossulkevia normeja. Loukkaava kielenkäyttö...
Alkava kesä näkyy katukuvassa monin eri tavoin kaupungin herätessä eloon. Esimerkiksi huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttö näkyy enemmän katukuvassa kuin talvella. Ilmiö on havaittu myös poliisin hälytystehtävien määrässä, kun kaupunkilaiset viettävät enemmän aikaa ulkona ja julkisissa tiloissa kuin hiljaisempina talvikuukausina.
Huumeiden avoimesti näkyvään käyttöön on monia syitä. Yhtenä tekijänä on, että huumeiden käyttö on yleistynyt jo pidemmän aikaa. Käytön lisääntyessä kasvavat myös siihen liittyvät muut lieveilmiöt, kuten huumekauppa, roskaaminen, käytetyt ruiskut maastossa, järjestyshäiriöt ja omaisuusrikokset....
