Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Naisten kokema syrjintä työelämässä ei ole uusi ilmiö – ota keinot käyttöön syrjinnän ehkäisemiseksi

Lukuaika6 min

Työelämässä tapahtuu edelleen syrjintää sukupuolen perusteella. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työelämässä syrjintää kokevat erityisesti naiset. Tutkimus osoittaa, että työelämässä koetun syrjinnän yleisyys vaihtelee sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Tietoa syrjinnästä tarvitaan, jotta ilmiö tulee näkyväksi ja ongelmiin voidaan puuttua konkreettisin keinoin tehokkaasti ja ennakoiden.

Syrjinnällä on monia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuteen ja työnantajakuvaan. Syrjintää voi esiintyä työnhaussa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.

Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia...

Lue lisää Naisten kokema syrjintä työelämässä ei ole uusi ilmiö – ota keinot käyttöön syrjinnän ehkäisemiseksi

Sote-ammattilaiset mukaan kirittämään tietojärjestelmien kehittämistä

Sote-ammattilaiset tuovat toistuvasti esiin potilastietojärjestelmien hankalakäyttöisyyden. Eivätkä työprosessit saa tukea tietojärjestelmiltä. Päinvastoin – toisinaan ne jopa hankaloittavat työtä! Aikaa tuhraantuu käyttöliittymän syövereissä seikkaillessa.

Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti äskettäin huomiota asiaan arvioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja ohjausta. Valiokunta totesi, että aihe on valtiontaloudellisesti merkittävä, sillä tavoitellaanhan digitalisaatiolla toimintojen tehostamista ja kustannusten kasvun hillintää1.

Digitalisaatio on tuonut sote-palveluiden järjestämiseen uuden ulottuvuuden: tietojärjestelmäratkaisuilla on keskeinen rooli myös palvelutuotannon laadun näkökulmasta. Mutta kenellä on vastuu siitä, että tietojärjestelmien...

Lue lisää Sote-ammattilaiset mukaan kirittämään tietojärjestelmien kehittämistä

Kieli on valtaa – loukkaavan kielenkäytön ei tulisi arkipäiväistyä

Meidän on edelleen haastettava vanhentuneita asenteita ja ennakkoluuloja kohti osallistavampaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Yksi viimeaikainen esimerkki herätti paljon keskustelua vammaisjärjestöissä, kun korkeaa poliittista valtaapitävä henkilö käytti julkisesti vammaisuus-käsitettä halventavana sanana. Tapaus kuitattiin huumorilla ja tilanteen vakavuutta vähäteltiin.

Loukkaava kielenkäyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, ja erityisen huolestuttavaa on ollut huomata sen kasvu poliittisessa keskusteluilmapiirissä.

Kieli ei ole vain yksittäisiä sanoja ja merkkijärjestelmiä, vaan se luo todellisuutta, jossa elämme. Kieli muokkaa ja ylläpitää myös ulossulkevia normeja. Loukkaava kielenkäyttö...

Lue lisää Kieli on valtaa – loukkaavan kielenkäytön ei tulisi arkipäiväistyä

Kutsukaa poliisi paikalle! Miten puuttua näkyvään huumekauppaan ja huumeiden käytön muihin lieveilmiöihin?

Lukuaika4 min

Alkava kesä näkyy katukuvassa monin eri tavoin kaupungin herätessä eloon. Esimerkiksi huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttö näkyy enemmän katukuvassa kuin talvella. Ilmiö on havaittu myös poliisin hälytystehtävien määrässä, kun kaupunkilaiset viettävät enemmän aikaa ulkona ja julkisissa tiloissa kuin hiljaisempina talvikuukausina.

Huumeiden avoimesti näkyvään käyttöön on monia syitä. Yhtenä tekijänä on, että huumeiden käyttö on yleistynyt jo pidemmän aikaa. Käytön lisääntyessä kasvavat myös siihen liittyvät muut lieveilmiöt, kuten huumekauppa, roskaaminen, käytetyt ruiskut maastossa, järjestyshäiriöt ja omaisuusrikokset....

Lue lisää Kutsukaa poliisi paikalle! Miten puuttua näkyvään huumekauppaan ja huumeiden käytön muihin lieveilmiöihin?

Joko olisi vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehittämisohjelman aika?

Lukuaika3 min

THL:n vuosittain julkaisemat psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilastoraportit ovat kiinnostava näkymä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehityskulkuihin Suomessa. Kymmenessä vuodessa erikoissairaanhoidossa hoidossa olevien, skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä on vähentynyt, he ovat entistä harvemmin sairaalahoidossa, mutta valitettavasti saavat myös aikaisempaa vähemmän intensiivistä avohoitoa.

Samanaikaisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa saavien määrä on kasvanut. Mielenterveysongelmien hoidon kysyntä on noussut tätäkin enemmän. Perusterveydenhuollon kyvykkyyttä hoitaa lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä on kehitetty, ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022.

Onko vakavien mielenterveyshäiriöiden...

Lue lisää Joko olisi vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehittämisohjelman aika?

Raskauden ehkäisystä on tehtävä päihteitä käyttäville nykyistä helpompaa

Raskauden ennaltaehkäisy on paras keino estää päihteistä sikiöille koituvia haittoja, ja siitä on tehtävä päihteitä käyttäville nykyistä helpompaa. Hyvinvointialueiden tulee luoda toimivat yhteistyörakenteet niiden palvelujen välille, joissa päihteitä käyttävät ihmiset asioivat ja joissa ehkäisyn voi saada. Raskauden ehkäisyn tulee lisäksi olla maksutonta henkilön iästä ja päihdehäiriön vaikeudesta riippumatta kaikille, joilla on päihdehäiriö.

Teoriassa ehkäisy on helppo toteuttaa, mutta todellisuudessa esteitä on monia. Maksullinen tai monimutkaisen hankintaprosessin päässä oleva ehkäisy jää helposti prioriteettilistan häntäpäähän. Ehkäisy ei...

Lue lisää Raskauden ehkäisystä on tehtävä päihteitä käyttäville nykyistä helpompaa

Sote-palvelujen asiakkaan geneerisillä itsearviointimittareilla saadaan tärkeää, mutta vaikeasti tulkittavaa tietoa

Sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo pitkään toivottu yhtä mittaria, joilla asiakkaat ja potilaat voivat arvioida omaa terveyttään, toimintakykyään ja vointiaan.

Geneerisillä PROM-mittareilla (Patient-reported Outcome Measure) pyritään saamaan esille sote-asiakkaan oma kokemus siitä, miten hoito tai palvelu vaikuttavat hänen kokonaisvaltaiseen vointiinsa. Mittareiden toivotaan myös lisäävän palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja mahdollistavan asiakas- tai potilasryhmien välisen vertailun eri tilanteissa.

Geneeriset itsearviointimittarit ovat lomakkeita, joiden kysymykset koskevat toimintakyvyn ja terveyden eri osa-alueita, kuten kipua, mielenterveyttä ja muiden ihmisten kanssa pärjäämistä. Digitaaliset...

Lue lisää Sote-palvelujen asiakkaan geneerisillä itsearviointimittareilla saadaan tärkeää, mutta vaikeasti tulkittavaa tietoa

Työpajat ja lastensuojelun jälkihuolto tukevat nuorta kohti itsenäistä elämää

Lukuaika4 min

Nuorten työpajatoiminnalla on paikkansa keskeisissä nuorten palveluissa, osana koulutusta, työelämävalmennusta, nuorisotyötä sekä kuntoutusta. Osalle nuorista työpajat ovat heidän elämäntilanteessaan ainoa mahdollinen päivittäinen palvelu, paikka, joka tarjoaa tukea oman suunnan löytämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Työpajat ovat merkittäviä pysähtymisen ja oman suunnan etsimisen paikkoja myös monille lastensuojelun jälkihuollon piirissä oleville nuorille, joista iso osa on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai muuten työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Tarkastelin vuosina 2022–2024 nuorten työpajatoiminnan yhteiskunnallista tehtävää, erityisesti sitä, millaisena se näyttäytyy...

Lue lisää Työpajat ja lastensuojelun jälkihuolto tukevat nuorta kohti itsenäistä elämää

Rakenteellisen sosiaalityön tieto – tule esiin!

Hyvinvointialueilla seurataan jatkuvasti väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden kustannuksia. Palvelujen järjestämisen pitää perustua kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon. Erityisesti sosiaalihuollon osalta on selvää, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa aiempaa suuremmista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä niiden taustatekijöistä.

Parhaillaan vauhdikkaasti etenevä sosiaalihuollon rekisteriuudistus mullistaa sosiaalihuollon tietotuotannon, kun sosiaalihuollosta saadaan aiempaa kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa. Sosiaalihuollon rekisteriuudistus ja siinä kehitettävä Sosiaalihuollon seurantarekisteri tuo viimein asiakastyön tiedon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallista tietojohtamista.

Sosiaalihuollon seurantarekisteri on rakenteellisen...

Lue lisää Rakenteellisen sosiaalityön tieto – tule esiin!

Saamelaista elämää kehystää kahdeksan vuodenaikaa ja suullinen perimä, joka siirtää kulttuurin sukupolvelta toiselle

Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa eivät noudata tarkkaa aikataulua, vaan ne määräytyvät luonnon ja paikallisten olojen mukaan. Tämä näkyy saamelaisessa elämäntavassa ja aikakäsityksessä.

Kulttuurinen ja kielellinen osaaminen korostuvat saamelaisen asiakkaan kanssa toimiessa monessa kohdassa sote-palvelujärjestelmää. Asiakkaan saamelaisuuden tunnistaminen ja huomioiminen palveluissa vaatii osaamisen vahvistamista. Erityisesti osaamista tulee olla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, perhe- ja neuvolapalveluissa, sekä ikääntyvien palveluissa.

Saamelaisia tukevia erityispalveluita järjestävät mm. Lapin Hyvinvointialue ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen kielillä ja suomeksi tarjoava Uvjj - Uvjâ – Uvja....

Lue lisää Saamelaista elämää kehystää kahdeksan vuodenaikaa ja suullinen perimä, joka siirtää kulttuurin sukupolvelta toiselle