Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on paljon kokemusasiantuntijuutta – hyödynnetään sitä!

Kun puhumme osallisuudesta, puhumme samalla myös osattomuudesta. Toisia kuullaan ja he kuuluvat joukkoon, toisilla on vaara jäädä ulkopuolelle.
Yksi iso erottava tekijä ovat sote-palvelut. On ihmisiä, jotka käyttävät huomattavan osan ajastaan, arjestaan ja elämästään sote-palveluihin. He käyvät tutkimuksissa, hoidoissa, kuntoutuksissa, neuvonnassa, ohjauksessa ja toimenpiteissä. Sitten on ihmisiä, jotka käyvät koulussa, töissä, harrastuksissa ja välillä hammaslääkärissä.
Kokemusasiantuntijuus on huomattu hyväksi keinoksi vahvistaa osallisuutta. On kuitenkin huolestuttavaa, jos paljon sote-palveluita käyttävien osallisuus ei ikinä laajenekaan niiden ulkopuolelle. Jos...

Lue lisää Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on paljon kokemusasiantuntijuutta – hyödynnetään sitä!

Vastaa maakunta- ja sote-uudistusten tutkimuksellisen arvioinnin kyselyyn

Lukuaika3 min

Valmistelussa olevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat poikkeuksellisen laajoja reformeja, joilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla Suomessa. Uudistusten vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka ne saadaan toteutettua. Siksi on olennaista seurata, tutkia ja arvioida uudistusten odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia maakunnissa ja kansallisesti. Viranomaisten seurannan lisäksi on tärkeää, että uudistusten tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan myös tieteellisen tutkimuksen avulla.
Laajojen uudistusten seurannan ja arvioinnin toteuttaminen edellyttävät useiden tieteenalojen tutkimus- ja arviointimenetelmien yhdistämistä toiminta-...

Lue lisää Vastaa maakunta- ja sote-uudistusten tutkimuksellisen arvioinnin kyselyyn

Hedelmällisyyden edistämiseksi tarvitaan tietoa ja osaamista

Lukuaika4 min

Syntyneiden lasten määrä laskee jo yhdeksättä vuotta ja kokonaishedelmällisyysluku on laskenut alle 1,5:n. Viimeiset vuodet on kuolleita ollut syntyneitä enemmän, joten pohjoismaisittain vähäinen väestönkasvumme on perustunut kokonaan maahanmuuttoon. Lisää lapsia toivotaan vaikka talkoilla, mutta teot ovat vähäisiä tai jopa kielteisiä. Esimerkiksi THL:ssä seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö lopetettiin pari vuotta sitten.
Norjassa asiat ovat toisin. Kansanterveyslaitokseen on perustettu hedelmällisyyden ja terveyden osaamiskeskus Norjan tiedeneuvoston kymmenen vuoden rahoituksella. Keskuksessa työskentelee jo 20 henkilöä ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen...

Lue lisää Hedelmällisyyden edistämiseksi tarvitaan tietoa ja osaamista

GDPR mahdollistaa tutkimuksen – missä sitten ovat tutkimuksen pulmat?

Lukuaika4 min

Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltaminen alkoi viime perjantaina. Aikaa siihen valmistautumiseen on ollut kaksi vuotta, mutta viime kuukausien kuhinasta tulee mieleen vuosituhannen vaihtumista edeltävät hetket. Kuka muistaa Y2K-paniikin? Yritykset käyttivät valtavasti rahaa tietojärjestelmien uusimiseen, ydinvoimaloita pysäytettiin, ruokaa hamstrattiin. Rakettien paukkuessa jännitettiin, toimivatko tietokoneet, häviävätkö rahat tileiltä ja pysyvätkö lentokoneet ilmassa puolen yön jälkeen.
Tietosuoja-asetuksen soveltamisen ensimmäistä päivää ei juhlistanut rakettien pauke eikä suurempia huoliakaan pitäisi olla, jos asiat olivat kunnossa jo tietosuojadirektiivin aikana parikymmentä vuotta...

Lue lisää GDPR mahdollistaa tutkimuksen – missä sitten ovat tutkimuksen pulmat?

Opiskeluhuoltolaki on väärinymmärrettyjen lakien kingi

Lukuaika5 min

Opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa 2014. Se koskee kaikkia opiskeluhuoltoon osallistuvia eli opettajia, rehtoreita, terveydenhoitajia, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä sekä kuraattoreita ja koulupsykologeja ynnä muita koululla toimivia aikuisia.
Välittömästi syntyi väärinkäsitys, että opiskeluhuoltolaki estää hoitamasta oppilaiden asioita järkevästi. Ajateltiin, että oppilaan asioissa ei voi enää kysyä neuvoa keneltäkään eikä tehdä minkäänlaista toimivaa koulun sisäistä yhteistyötä oppilaan auttamiseksi. Tämän varjolla osa toimijoista jätti ja ehkä edelleenkin jättää monia lakisääteisiä ja oppilaan kannalta tärkeitä tehtäviä hoitamatta.
Positiiviset uudistukset ovat...

Lue lisää Opiskeluhuoltolaki on väärinymmärrettyjen lakien kingi

Pakolaistaustaisten mielenterveystyössä tarvitaan joustavuutta

Sairaalan päivystyksestä ohjautuu jatkotutkimuksiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle syyrialaistaustaisen mies. Hänellä on vatsa- ja pääkipuja, laihtumista ja unettomuutta, joiden vuoksi hän on hakenut toistuvasti apua terveydenhuollosta. Huolelliset tutkimukset eivät tuo selitystä miehen fyysisille vaivoille, eikä niiden aiheuttajaksi ole osattu epäillä mielenterveyden ongelmia.
Tulkin välityksellä on selvitetty vaivojen syytä ja miehelle järjestetään lopulta aika psykologin vastaanotolle. Vastaanotolla miehen traumaattiset kokemukset hänen sotatilassa olevassa kotimaassaan tulevat vähitellen esille. Hän on kokenut julmaa fyysistä väkivaltaa ja nähnyt läheistensä kuolleen. Turvaan...

Lue lisää Pakolaistaustaisten mielenterveystyössä tarvitaan joustavuutta

Asenteet ja toiminta eivät muutu hetkessä

Lukuaika5 min

Parhaillaan käynnissä olevan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) yksi keskeinen tavoite on toimintakulttuurin muutos. Palveluita halutaan uudistaa lapsi- ja perhelähtöisiksi – lapsen oikeuksiin perustuviksi ja lapsia, nuoria ja perheitä enemmän osallistaviksi. Muutos kysyy uudenlaista asennoitumista niin ammattilaisilta kuin asiakkailtakin.
Pohjimmiltaan muutosohjelmassa on kyse siis ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Kulttuurin, asenteiden ja toiminnan muutoksen välineeksi THL:ssä on erikseen kehitetty Luo luottamusta -verkkokoulutus, jonka parissa olen päässyt tekemään kuluneen kevään ajan töitä korkeakouluharjoittelijana.
Osana omaa oppimisprosessiani olen...

Lue lisää Asenteet ja toiminta eivät muutu hetkessä

Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018.
Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen mielenterveyden mittari saa pysyvän jalansijan FinTerveys-tutkimuksessa, jotta saamme pitkän aikavälin tietoa mielen hyvinvoinnin mahdollisista muutoksista.
Mitä on positiivinen mielenterveys?
Eikö mielen hyvinvointi...

Lue lisää Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä

Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa.
Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä.
Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen.
Huono-osainen on työryhmän ehdotuksissa usein vain auttamisen kohde
Suurin osa eriarvoisuustyöryhmän raportin esityksistä koskee palvelujen ja sosiaalisen tuen kehittämistä siten, että asiakkaat saisivat tehokkaampaa, yksilöllisempää...

Lue lisää Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä

Mitä lapsiperheille Suomessa kuuluu?

Lukuaika4 min

Tiedät varmasti, että valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta hyvinvointierot lasten ja perheiden välillä ovat kasvussa. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Lasten ja perheiden hyvinvointi on eriytymässä voimakkaasti sosiaalisesti ja alueellisesti.
Entä tiedätkö, mitä juuri sinun alueesi lapsiperheille kuuluu? Tiedätkö, vastaavatko alueellasi tarjottavat palvelut siellä asuvien lapsiperheiden tarpeita? Pian osaat vastata näihin kysymyksiin.
Ensimmäisen nelivuotiaisiin lapsiin ja perheisiin kohdistuvan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tiedonkeruu nimittäin alkoi helmikuussa 290 Manner-Suomen kunnassa. Kaikki...

Lue lisää Mitä lapsiperheille Suomessa kuuluu?