Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Parhaillaan käynnissä olevan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) yksi keskeinen tavoite on toimintakulttuurin muutos. Palveluita halutaan uudistaa lapsi- ja perhelähtöisiksi – lapsen oikeuksiin perustuviksi ja lapsia, nuoria ja perheitä enemmän osallistaviksi. Muutos kysyy uudenlaista asennoitumista niin ammattilaisilta kuin asiakkailtakin.
Pohjimmiltaan muutosohjelmassa on kyse siis ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Kulttuurin, asenteiden ja toiminnan muutoksen välineeksi THL:ssä on erikseen kehitetty Luo luottamusta -verkkokoulutus, jonka parissa olen päässyt tekemään kuluneen kevään ajan töitä korkeakouluharjoittelijana.
Osana omaa oppimisprosessiani olen...
Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018.
Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen mielenterveyden mittari saa pysyvän jalansijan FinTerveys-tutkimuksessa, jotta saamme pitkän aikavälin tietoa mielen hyvinvoinnin mahdollisista muutoksista.
Mitä on positiivinen mielenterveys?
Eikö mielen hyvinvointi...
Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa.
Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä.
Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen.
Huono-osainen on työryhmän ehdotuksissa usein vain auttamisen kohde
Suurin osa eriarvoisuustyöryhmän raportin esityksistä koskee palvelujen ja sosiaalisen tuen kehittämistä siten, että asiakkaat saisivat tehokkaampaa, yksilöllisempää...
Tiedät varmasti, että valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta hyvinvointierot lasten ja perheiden välillä ovat kasvussa. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Lasten ja perheiden hyvinvointi on eriytymässä voimakkaasti sosiaalisesti ja alueellisesti.
Entä tiedätkö, mitä juuri sinun alueesi lapsiperheille kuuluu? Tiedätkö, vastaavatko alueellasi tarjottavat palvelut siellä asuvien lapsiperheiden tarpeita? Pian osaat vastata näihin kysymyksiin.
Ensimmäisen nelivuotiaisiin lapsiin ja perheisiin kohdistuvan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tiedonkeruu nimittäin alkoi helmikuussa 290 Manner-Suomen kunnassa. Kaikki...
Vierailin vastikään Rotterdamissa, Alankomaissa, jossa pääsin tutustumaan paikalliseen aktiivimalliin, yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön työllistämisessä ja työttömien työllistämiseen julkisten hankintojen kautta. Kuvio on tuttu – matkoilta haemme oppia toisista maista, jotta voisimme tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin ja mahdollisesti ottaa käyttöön hyväksi koettuja malleja ilman pitkällistä kehittämistyötä. Niin sanottuja hyviä käytäntöjä siis. Näin se ainakin teoriassa menee. Tosiasiassa kuulemme, hämmennymme, ihastumme ja lopulta kuitenkin usein hylkäämme kuulemamme. Muiden käytännöt tuntuvat usein sittenkin liian vierailta.
Usealle vastaavanlaiselle...
Lähes päivittäin saamme lukea uutisia, joissa ihmiset kertovat heitä vastaan tehdystä häirinnästä, väkivallasta ja ahdistelusta. Ihmiset ovat rohkaistuneet kertomaan asioista, joista ovat vaienneet vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ja hyvä niin. Nyt otsikoihin ovat nousseet yksittäisten ihmisten kokemukset. Ne ovat arvokkaita ja on tärkeää, että ihmiset tulevat kuulluksi ja tuntevat, että myös heidän kokemuksensa otetaan todesta.
Yhtä tärkeää on, että alamme tutkia, selvittää ja pohtia sitä, millaiset käytännöt ja rakenteet mahdollistavat sen, että huono ja epäasiallinen kohtelu...
Suomi liittyi Euroopan neuvoston Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan sopimukseen (Istanbulin sopimus) kolme vuotta sitten. Liittyminen asetti Suomelle lukuisia velvoitteita erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien auttamiseksi ja tekijöiden saattamiseksi vastuuseen.
Suomi on panemassa normeja täytäntöön perustamalla mm. seksuaaliväkivallan uhreille yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen tukikeskuksia, joissa voidaan näytteenoton lisäksi antaa akuuttivaiheen psykososiaalista tukea ja käynnistää rikosprosessi tuetusti uhrin niin halutessa.
Rikoslain osalta kaikkia sopimuksen edellyttämiä muutoksia ei ole vielä käynnistetty. Sopimus esimerkiksi vaatii, että...
Julkaisimme pääsiäisen aikaan ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa arvion Juha Sipilän hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin Valtioneuvoston kanslian tilaamana. Selvityksessämme oli kaksi uutta piirrettä aikaisempiin tuloerosimulointeihin nähden. Ensinnäkin, siihen sisältyi arviot myös työllisyysvaikutuksista. Toiseksi, esitimme kaksi vaihtoehtoista määritelmää sille, mikä tulkitaan talouspolitiikan muutokseksi.
Avaan tässä kirjoituksessa tätä jälkimmäistä pointtia, joka on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle huomiolle.
Muutosten määrittelystä on kiistelty jonkin verran simulointipiireissä. Aktiiviset muutokset eli tavanomaiset lakimuutokset on aina tulkittu muutokseksi. Epäselvempää on, tulisiko ”muuttamattomuudet” eli esimerkiksi...
Ilman metalleja ja niistä jalostettuja tuotteita nykyaikainen elämäntyylimme olisi mahdoton. Metallimalmikaivosten toimintaan liittyy kuitenkin riskejä sekä ympäristön että terveyden kannalta. Joskus riskit realisoituvat ympäristöä pilaaviksi haittavaikutuksiksi. Näissä tilanteissa ihmisiä koskevat viihtyvyyshaitat ovat usein ilmeisiä, terveyshaittojenkin mahdollisuutta epäillään. Miten eri intressit voidaan sovittaa yhteen mutkattomasti, vai voidaanko ylipäätään?
Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Kaivosvesiverkosto-hankkeessa kehitimme kokonaisvaltaisen Kaivosvesien riskinarviointimallin (ns. KAVERI-malli), joka on avoimesti käytettävissä. Mallin avulla sekä asiantuntijat että asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat itse arvioida...
Hallitus antoi 8.3.2018 eduskunnalle esityksen laiksi valinnanvapaudesta. Mikäli esityksen sisältöön ei käsittelyn aikana tehdä muutoksia, se tarkoittaa asiakassetelin myötä myös neuvolapalvelujen eriyttämistä kahtaalle: julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Tällöin neuvolapalvelujen keskeisimmät periaatteet – yhdenvertaisuus, jatkuvuus, kokonaisvaltaisuus ja leimaamattomuus – murenevat.
Hallituksen esityksen mukaan maakunnan liikelaitos tuottaa neuvolapalvelut julkisina palveluina samalla tavalla kuten esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja sosiaalityön palvelut. Valinnanvapautta koskevan esityksen mukaan maakunta voi päättää asiakassetelin käyttöönotosta neuvolapalveluissa. Jos asiakasseteli otetaan käyttöön, maakunnan liikelaitoksen tulee tarjota seteliä...
