Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Joka syksy, lokakuun lopulta marraskuun loppuun se tulee eteen. Tai oikeastaan kaksi asiaa lankeaa kuin kuuluisa illallinen Manulle: auton talvirenkaiden vaihto ja vuotuiset kausi-influenssarokotukset. Ensimmäinen on pakollinen ja jälkimmäinen vapaaehtoinen.
Kausi-influenssarokotusta ei ole Suomessa säädetty pakolliseksi vaikka uuden tartuntatautilain pykälä 48 onkin terveyden ja sosiaalihuollon työnantajia velvoittava ja käytännössä rokotuksesta on vaikea kieltäytyä ilman perusteltua syytä. Toisaalta pykälä tulee voimaan vasta ensi keväänä, vaikka muilta osin tartuntatautilaki on jo asetuksineen voimassa.
Se lakitekstistä, palataan talvirenkaiden ja...

Marraskuu pimenee mutta mielen ei tarvitse. Kuntosalin ja kynttilöiden lisäksi myös kulttuuriharrastuksilla voi saada valoa ja iloa elämään.
Kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset voivat ensi ajatuksella tuntua itsestään selviltä tai vähäpätöisiltä. Aihetta on kuitenkin tutkittu tieteellisesti jo parikymmentä vuotta. Tuoreita katsauksiakin on julkaistu vastikään. Erityisen paljon tutkimuksia on musiikin tervehdyttävistä ja hyvää tekevistä vaikutuksista.
Tässä kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään:
1. Kulttuurin harrastaminen ylipäätään voi tutkitusti edistää terveyttä ja pitkää ikää
Manchesterin yliopistossa laadittiin hiljattain laaja...

Erossa suurin haaste lapsen näkökulmasta on vanhemmuuden jatkuminen. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on välttämätöntä, että hän saa osakseen hoivaa ja turvaa molemmilta vanhemmiltaan. Jos vanhempien suhteessa on ollut väkivaltaa, ero on varsinkin naiselle erityisen vaarallista aikaa. Porvoon traagiset tapahtumat muistuttavat siitä, että se voi olla sitä myös lapselle.
Vanhempien erotessa perheissä, joissa on käytetty väkivaltaa, tulisi lapsen huollosta päätettäessä ottaa nykyistä vahvemmin huomioon lapsen oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään. Erityisesti ns. korkean konfliktin eroissa...

Maria kuoli yleiseen heikkouteen kolmen viikon ikäisenä. Hänen äitinsä oli hakeutunut helsinkiläiseen synnytyssairaalaan nopeasti lisääntyneiden kivuliaiden synnytyspolttojen vuoksi. Laskettuun aikaan oli vielä seitsemän viikkoa, mutta synnytys eteni, ja seuraavana päivänä syntyi 1 900 grammaa painava virkeä keskostyttö.
Mariaa hoitivat Suomen parhaat ammattilaiset. Keskosilla tavallisia hengitysongelmia hänelle ei ilmaantunut. Hän ei kuitenkaan koskaan oppinut kunnolla imemään rinnalla eikä syömään pullosta. Kolmen viikon iässä keltainen, laiha tyttövauva ei enää ollut lainkaan hereillä, ja hän sai hätäkasteen. Seuraavana...

Mikrobilääkeresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyiseksi antibiooteille on maailmalla saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että välittömät toimet sen torjumiseksi ovat välttämättömiä, mikäli haluamme säilyttää antibioottien tehon myös tulevaisuudessa. Maailman terveysjärjestö WHO on kiinnittänyt asiaan huomiota ja julkaissut maailmalaajuisen antibioottiresistenssin torjuntaohjelman. Hätä maailmalla on todellinen ja toimenpiteet tulevat tarpeeseen, mutta ovatko ne jo myöhässä? Entä mitä me Suomessa voimme tai mitä meidän pitäisi tehdä?
Antibioottiresistenssitilanne Suomessa on varsin hyvä verrattuna moneen muuhun maahan esimerkiksi Euroopassa, monista kehittyvistä maista puhumattakaan....

Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettiin EU-direktiivi vuonna 2011. Tämä ns. potilasdirektiivi (2011/24/EU) toimeenpantiin vuonna 2014 EU-maissa, 2015 Norjassa ja vuonna 2017 Islannissa. Se vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Sen lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai ETA-valtiosta ja Sveitsistä. Potilaalla on oikeus korvaukseen toisessa valtiossa saamastaan hoidosta samojen perusteiden mukaisesti kuin jos hoito olisi annettu potilaan kotimaassa.
Pohjoismaiden välillä rajat ylittävästä palveluiden käytöstä on...

Edelleen valtaosa alkoholia runsaasti käyttävistä jää tunnistamatta terveydenhuollossa. Miksi näin on? Miksi terveydenhuollon ammattilainen ei kysy asiakkaan alkoholinkäytöstä, vaikka yleisesti on tiedossa, että varhainen puuttuminen toisi parhaan tuloksen.
Syytä kysyttäessä vastaukseksi voi saada ”En osaa”, ”Ei alkoholin ongelmakäyttöön voi kuitenkaan vaikuttaa”, ”Ei kuulu minulle” tai jopa täydellisen hiljaisuuden. Hiljaisuuskin on puhuvaa. Niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa on selvinnyt, että alkoholinkäytön puheeksi ottamattomuutta perustellaan kiireellä tai ajatellaan, että alkoholin käyttö on yksilön oma asia tai että...

Alkusyksystä kuulin, että Posti on voittanut erään kaupungin lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen. Kyse ei ollut valeuutisesta. Olemme sellaisen ilmiön äärellä, jossa isot toimijat pyrkivät uudelle alalle alihintaan, tekevät tappiolla muutaman vuoden ja kartuttavat sinä aikana osaamista. Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana. Se voi ryhtyä rekrytoimaan henkilökuntaa sen jälkeen kun kilpailu on voitettu. Onko tämä lapsen edun mukaista, ja onko tämä hyvä tapa toimia?
Kunnat ovat harjoitelleet kilpailutusta...

Tänä hallituskautena on puhuttu paljon osatyökykyisten työllistämisestä ja työkyvyn tunnistamisesta. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa etsitään ja kokeillaan uusia tapoja edistää osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta.
Kärkihankkeen Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -projektissa on meneillään teemaan liittyen kuusi alueellista kokeilua. Kokeiluissa on noussut esiin mielenkiintoisia avauksia osatyökykyisten työllistämisen ja osallisuuden edistämiseksi. Tässä maistiaisiksi muutama mielenkiintoinen poiminta kentällä tapahtuvasta toiminnasta.
Osaamista ja neuvontaa keskitetään. Asiakkaan näkökulmasta osatyökykyiselle tarjotut palvelut ovat hyvin hajallaan palvelujärjestelmässä. Palveluiden hajanaisuus vaikeuttaa jäljellä olevan työkyvyn...

Sain Täystuho-purkista DDT-jauhetta tukkaani, kun olin saanut kansakoulussa täitä. Koska hitaasti häviävän hyönteismyrkky DDT:n myrkyllisyys oli ihmiselle vähäinen, sitä käytettiin ensin holtittomasti, jopa kiloja yhtä puiston puuta kohti.
Hyvästä syystä DDT korvattiin muilla aineilla 1970-luvulla, kun ympäristöä haluttiin suojella. DDT:n korvaavat nopeasti ympäristössä häviävät aineet olivat kuitenkin ihmisille vaarallisempia, minkä seurauksena satoja ihmisiä kuoli vuosittain organofosfaattimyrkytyksiin.
Kansanviisaus ”suo siellä ja vetelä täällä” kertoo, ettei vaarojen välttäminen aina lisää turvallisuutta. Joudumme luovimaan hyötyjen ja riskien viidakossa, hakemaan...