Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset.
Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe saadaan päätökseen nyt kesäkuussa.
Terveystarkastustutkimukset ovat tärkeä osa kansallista terveysinformaatiojärjestelmää yhdessä erilaisista rekistereistä kuten terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit ja kuolemansyyrekisterin ja kyselytutkimuksista kuten...

Lue lisää Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

”Käsiteltävä varoen” – ravistelun vaikutukset ovat vauvalle kohtalokkaat

Lukuaika5 min

Suomessa tulee vuosittain esille noin 10–15 tapausta, joissa vauvan vammojen uskotaan johtuvan ravistelusta. Tämän vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on tullut neuvoloista tietoa siitä, että vauvojen ravistelu olisi lisääntynyt. Tämä tieto ei perustu tilastointiin.
Ravistelun kohteena ovat tavallisimmin 3–4 kuukauden ikäiset vauvat. Tyypillisin ravistelutilanne on seurausta siitä, kun väsynyt ja tuskastunut aikuinen ravistelee vauvaa saadakseen itkun loppumaan. Muita ravistelulle altistavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi vauvan keskosuus, kaksosuus, äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, parisuhdeongelmat ja...

Lue lisää ”Käsiteltävä varoen” – ravistelun vaikutukset ovat vauvalle kohtalokkaat

Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa

Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana.
Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina.
Kun tuloluokkien lisäksi otetaan huomioon asuinalue, erot kasvavat vielä suuremmiksi, erityisesti miesten väliset. Hyvätuloiset Länsi- ja Etelä-Suomen miehet elävät lähes 12...

Lue lisää Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa

Tuhannen ja yhden yön tietotoiveet?

Uusimaalaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajalääkärin tehtävistä tulleena, tuoreena THL-läisenä poden edelleen päänsärkyä tiedon sirpaleisuudesta. Laskin ennen lähtöäni, että tarvitsin entisessä tehtävässäni 29:ää erilaista talon sisäistä järjestelmää – ja liutaa erilaisia nettilinkkejä – saadakseni johtamisessa tarvitsemani tiedon.
Tietoa uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään siirryttäessä ei siis puutu. Kyse on siitä, mistä tiedon löytää, mitä siitä saa irti ja miten sitä on lopulta valmis käyttämään.
Onko käytettävissä oleva tieto todella avuksi palvelut järjestävälle organisaatiolle, onko siitä hyötyä tiedon loppukäyttäjille?...

Lue lisää Tuhannen ja yhden yön tietotoiveet?

Valmistelut etenevät maakunnissa – eri rytmissä ja eri tyyleillä

Lukuaika5 min

Osallistuessani sekä muutosjohtajien että THL:n tekemiin maakuntakierroksiin mietin usein, milloin viimeksi maakunnat ovat pitkän historiansa aikana saaneet emännöidä tai isännöidä ja sovittaa kalentereihinsa näin tiiviissä aikataulussa vierailuja kuin kuluneen talven ja kevään aikana?
Maakuntiin kylään ovat kutsuneet itsensä muun muassa presidentti, sosiaali- ja terveysministeri, sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat yhdessä eri ministeriöiden edustajien kanssa sekä THL. THL:n ylijohtaja Marina Erholan ja tietojohtaja Pekka Kahrin johdolla alkuvuoden aikana tehtyjen vierailujen tarkoituksena oli perehtyä maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanteeseen, kuulla maakuntien...

Lue lisää Valmistelut etenevät maakunnissa – eri rytmissä ja eri tyyleillä

Riski saada punkilta tauti on pieni, muttei merkityksetön

Lukuaika5 min

Suomessa on kahta väestön terveyden kannalta merkittävää puutiaisten eli punkkien levittämää tautia. Bakteerin aiheuttamaa Lymen borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen on viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE), johon antibiootit eivät tehoa, mutta jota vastaan on rokote. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.
Keskustelu kesän ja puutiaisten vaaroista käy vilkkaana, vaikkei huhti-toukokuun sää olekaan punkkien aktiivisuutta suosinut. Moni pohtii, kuinka huolissaan punkien levittämistä taudeista pitäisi olla?
Olemme äskettäin täällä THL:ssä tutkineet borrelioosin esiintyvyyttä käyttäen hyväksi THL:n laajoja...

Lue lisää Riski saada punkilta tauti on pieni, muttei merkityksetön

Maassa maan tavalla? Suomalaisten juomatapojen omaksuminen ei ole kotoutumisen ehto

Suomi kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Kulttuurit kohtaavat, ottavat vaikutteita toinen toisistaan ja löytävät uudenlaisia ilmenemismuotoja. Uudet, inspiroivat ja kiehtovat virtaukset huuhtelevat perinteisiä ajattelutapojamme ja asenteitamme muovaten niitä.
Ajoittain erilaiset ajatustavat joutuvat neuvottelemaan paikoistaan ja keskinäisistä suhteistaan, joskus sopuisasti, mutta toisinaan ollaan törmäyskurssilla. ”Maassa maan tavalla” on usein kuultu sanonta, jota tarjotaan ratkaisuksi tämäntyyppisiin kimurantteihin tilanteisiin. Miten ymmärrämme tämän sanonnan tilanteissa, joissa on kyse suomalaisista juomatavoista?
Alkoholiin liitetään eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä ja moraalisia latauksia. Esimerkiksi se, miten,...

Lue lisää Maassa maan tavalla? Suomalaisten juomatapojen omaksuminen ei ole kotoutumisen ehto

Sosiaalinen pilari kannattelee koko EU:ta

Lukuaika6 min

Hyvinvointivaltio ja Euroopan unioni ovat professori Maurizio Ferreran mukaan huomattavin 1900-luvun jättämä institutionaalinen perintö. Tällä vuosisadalla näiden kahden instituution rinnakkainelo on ollut myrskyisää, mikä on näkynyt keskusteluissa Brexitistä tai ’puolalaisesta putkimiehestä’.
Perinteinen hyvinvointivaltio perustuu kansallisiin rajoihin, kun taas EU:n kantava aate on avautuminen, rajojen ylittäminen. Näiden lähtökohtien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, mutta samalla yhä välttämättömämpää, jotta EU:n toimintakyky ja kansalaisten hyvinvointi kehittyisivät.
Sosiaalipolitiikka on ollut Euroopan unionissa alisteista talouspolitiikalle ja yhteisille sisämarkkinoille. Eurooppalaista sosiaalipoliittista lainsäädäntöä on kehitetty vain...

Lue lisää Sosiaalinen pilari kannattelee koko EU:ta

Näin pääsemme eroon kesäajan käytöstä

Lukuaika6 min

Nykyinen, määrittämättömäksi ajaksi voimassa oleva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/84/EY) kesäaikasäännöksistä on annettu tammikuun 19. päivänä vuonna 2001. Siitä Suomen valtioneuvosto antoi 30. elokuuta 2001 asetuksen (753/2001), joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta lukien.
Direktiivin mukaan sisämarkkinoiden, liikenteen ja viestinnän lisäksi myös muiden teollisuuden alojen moitteeton toiminta on tärkeää. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että kaikkien jäsenmaiden on tärkeää siirtyä normaaliajasta kesäaikaan yhtaikaa ja kesäajasta takaisin normaaliaikaan yhtaikaa. Mitään perustelua, miksi näin pitäisi tehdä,...

Lue lisää Näin pääsemme eroon kesäajan käytöstä

Huippututkimus ei ole välttämättä kapea-alaista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulevaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta pohtinut selvitysmies asetti raportissaan mielenkiintoisella tavalla vastinpareiksi tutkimuksen tieteelliset ansiot ja tutkimuksen kautta saavutetun asiantuntemuksen hyödynnettävyyden.
Raportin mukaan valtion tutkimuslaitoksena THL:n tulee tavoitella pikemminkin laaja-alaista asiantuntemusta kuin pyrkiä kurottautumaan tutkimuksen kansainväliseen kärkeen, sillä se johtaa päätöksenteon tukemisen kannalta liian kapea-alaiseen asiantuntemukseen.
Ennen kuin uusi tavoitteenasettelu voi muuttua käytännöksi, valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitoksessa on ratkottavana pari kiinnostavaa kysymystä.
Ensinnäkin, miten hyvin tutkimuslaitokset pystyvät lopulta kytkeytymään osaksi kotimaista ja...

Lue lisää Huippututkimus ei ole välttämättä kapea-alaista