THL-blogi

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Nuorten hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Jotta nuorten hyvinvointieroja voidaan kaventaa, heille tarjottavaan tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka koostuu sekä psyykkisestä, fyysisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nuoren tilanne tuleekin käsittää systeemisesti ja on huomioitava, että elämän eri osa-alueet heijastuvat toisiinsa.

Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.

Kyselyssämme jopa kolme neljästä vastaajasta piti asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Epäviihtyisänä tai erittäin epäviihtyisänä asuinaluettaan piti vain 6,5 prosenttia vastaajista. Viidenneksellä ei ollut asiasta vahvaa näkemystä suuntaan tai toiseen.

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Rokotukset ovat yksi kaikkein tärkeimmistä, tehokkaimmista ja tutkituimmista asioista, joilla lapsen terveyttä voi suojella, ylläpitää ja edistää.