Lapset, nuoret ja perheet

Nuoret mielletään usein sosiaalisen median suurkuluttajiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he haluaisivat saada terveyteen liittyvää tietoa sosiaalisen median kautta.

Koulukiusaaminen on yleistä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %).

Euroopan komissio nimesi vuonna 2021 suomalaisen Icehearts-toiminnan innovatiivisena, nuorten mielenterveyttä edistävänä toimintamallina, ja ryhtyi tukemaan sen levittämistä 19 EU:n jäsenmaahan.

Tapamme puhua ja viestiä lihavuudesta voi lisätä tai vähentää siihen liittyvää kielteistä leimaa eli stigmaa.

Liikkuessa mielen hyvinvointi vahvistuu ja liikuntaa voidaan käyttää jopa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. 

Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een.

Miksi peräänkuulutamme myös radikaaleja innovaatioita? Koska ne ovat perustavanlaatuisia, jopa vallankumouksellisia muutoksia olemassa olevista tavoista tuottaa palveluja. 

Joulun alla useat järjestöt aktivoituvat – rahaa kerätään niin lapsille, vähäosaisille, eläimille kuin erilaisten harrastusten tukemiseen. Moni saa hyvän joulumielen lahjoittamalla.

Väkivallan kokeminen perheessä ei ole lasten ja nuorten joukossa erityisen epätavallinen kokemus.