Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Eurooppaan saapui yli miljoona pakolaista vuonna 2015. Näistä neljäsosa on lapsia. Suomen Tukholman suurlähetyksessä toukokuun puolivälissä järjestetyssä kokouksessa keskustelivat Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutetut median, järjestöjen ja viranomaisten kanssa yksin maahan tulleiden lasten terveydestä ja hyvinvointiongelmista.
Lasten ääni jää julkisessa keskustelussa usein kuulematta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat sitoutuneet YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Niinpä Ruotsin lapsiasiavaltuutetun toimisto on tavannut satoja pakolaislapsia eri puolella maata kartoittaakseen heidän tilannettansa:
Väliaikaiseksi aiotut asumisjärjestelyt kestivät pitkään.
Yhteistä kieltä ei ole löytynyt.
Kengistä ja lämpimistä...
Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat.
Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä.
Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa syntyneen tasapainon.
Vihjeitä ja heikkoja signaaleja mahdollisista muutoksista voi löytyä tuoreimmista tilastoista.
Julkinen perusterveydenhuolto kuuluu lasten elämään
Julkiset perusterveydenhuollon palvelut ovat osa lähes jokaisen...
Perustoimeentulotuki siirtyy kunnista Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen harkinta ja maksatus jäävät edelleen kuntiin. Toimeentulotuen ”Kela-siirto” on ollut esillä useaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Siirron myötä tuen hakemisen käytännöt yhdenmukaistuvat valtakunnallisesti, minkä odotetaan parantavan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa.
Toimeentulotuen tavoite on lain mukaan henkilön ja perheen välttämättömän toimeentulon turvaaminen sekä itsenäisen selviytymisen edistäminen. Fyysisen turvan antamisen lisäksi on tuettava asiakkaiden osallistumista yhteiskunnan toimintaan sekä ehkäistävä syrjäytymistä.
Toimeentulotukityötä ja taloudenhallintaan liittyvää neuvontaa on tehty,...
Vai olenko ymmärtänyt väärin? Onko asiakkaan oikeus valita edelleen isäntänä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa? Vastaus riippuu näkökulmasta.
Hallitus hakee sote-uudistuksella radikaalia muutosta, jossa perustason palvelut järjestetään kokonaan markkinaideologiaan nojautuen. Uudistuksen vipuvarreksi, rengiksi on otettu asiakkaan valinnanvapaus. Palvelutuotanto pitää saada monipuolistettua, jotta palveluja valitsevilla asiakkailla olisi todellista valinnanvaraan. Jotta markkinoille saataisiin pöhinää, tulee kaikki peruspalvelut, siis myös nykyiset julkiset palvelut, tuottaa yhtiömuotoisissa organisaatioissa.
Muutoksen ydin on yhtiöittäminen ja väestövastuu
Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista pohtineet selvityshenkilöt antoivat ehdotuksensa toukokuun...
Lakimuutoksia arvioidaan useista eri näkökulmista. Valitettavan usein talouspoliittinen keskustelu keskittyy Suomessa kuitenkin vain lyhyen aikavälin välittömiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tulonjakovaikutuksista keskustellessa unohdetaan monesti käyttäytymisvaikutukset. Tällöin saatetaan vastustaa tuloeroihin vedoten toimia, jotka todellisuudessa voisivat pienentää hyvinvointieroja.
Yksi esimerkki tästä on pari vuotta sitten eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu. Siinä tupakkaveron korottamista vastustettiin siksi, että tupakkavero iskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin kotitalouksiin. Keskustelussa sivuutettiin täysin se, että jos veronkorotus vähentää tupakointia, painottuvat myös positiiviset terveysvaikutukset pienituloisiin kotitalouksiin.
Sitä saat, mitä mittaat
Miksi niin...
On hurjan tärkeää saada valita itse. Päättää, millaisia vaatteita pukee päälleen tai millaista ruokaa syö. Arkipäiväisten valintojen tekeminen on merkittävä osa identiteettiä.
Yksi yhteiskunnan inhimillisyyden mittari on, kuinka se kunnioittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta olla yksilöitä, ja kuinka se turvaa heidän mahdollisuutensa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Ikääntyneiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa erilaisissa laitoksissa ja hoitokodeissa tasapainoillaan ihmisen autonomian ja turvallisuuden vaatimien rajoitusten kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti viime syksynä käynnistyneessä ”Koettu hoidon laatu asiakkaan...
Asiakkaan valinnanvapauden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. THL:n arvioiden mukaan uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa vaikeasti hallittava, eikä palvelujärjestelmämme ole vielä valmis valinnanvapauteen.
Valinnanvapauden hyötyjä korostettaessa pohditaan harvoin, voiko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ylipäänsä valita tarjotuista palveluista, ja vastaavatko tarjolla olevat palvelut todella heidän tarpeitaan.
Vapaudessa valita huonosti tarpeita vastaavien palveluiden välillä ei ole mieltä.
Palvelujen ja etuuksien saaminen on epävarmaa
Asiakkaiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista eivät ole aina mairittelevia. Asiakasraadit eri puolilla Suomea kertoivat THL:n haastattelututkimuksessa, että epävarmuus...
Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle.
Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Kuinka tämä on mahdollista?
Alkoholista ei todennäköisesti ole haittaa terveydelle, jos keskimääräinen käyttö ei ylitä kymmentä grammaa puhdasta...
Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoituksemme apteekkimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle on herättänyt keskustelua. Vastaamme tässä kirjoituksessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenHannes Enlundin ja Apteekkariliiton Erkki Kostiaisen Helsingin Sanomissa esittämiin väitteisiin kirjoituksemme sisällöstä.
Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä lääkekustannusten kasvun syistä. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti lääkehoitojen kehittymisestä ja ikääntyvän väestön lisääntyvästä lääkkeiden käytöstä.
Mielestämme terveydenhuoltojärjestelmää kannattaa kuitenkin kehittää siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkehoito kustannuspaineista huolimatta. Tällöin yksi tärkeimmistä kysymyksistä on apteekkitoimialan markkinarakenne ja lääkkeiden vähittäismyyntihinta.
Suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään yli 20 prosenttia enemmän kuin...
Terveysaseman vaihtaminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Väestöstä vain pari-kolme prosenttia on vaihtanut terveysasemaa, kertoi THL maaliskuussa. Pientä lukua selittää osin, että suuri osa työikäisestä väestöstä ei käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa, jota valinnanvapaus ei koske.
Yksinomaan terveyskeskusten asiakkaista laskettuna (viikon aikana terveysasemalla käyneistä) vaihtajia olikin jo noin 8 prosenttia.
Keitä terveysaseman vaihtajat sitten ovat? Ensinnäkin he ovat palveluiden aktiivisia käyttäjiä, jotka eivät vaihda terveysasemaa ’varmuuden vuoksi’, vaikkeivät käyttäisikään sitä. Kyselymme mukaan he ovat keskimääräistä useammin pitkäaikaissairaita ja käyttävät...
