Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Osa hyvinvointialueista on jo koostanut osallisuusohjelman ja osa työstää parhaillaan ohjelmaa, joka toimii tienviittana osallisuustyölle kaksi seuraavaa vuotta. Osallisuusohjelma on työkalu, jonka avulla alue suuntaa tekemistä ja johtamista kohti yhteistä osallisuustyön päämäärää.
Osallisuustyön avulla kehitetään hyvinvointialueelle parempia palveluja. Suurimman muutospotentiaalin tarjoavat ne ihmiset, joiden ääntä ei yleensä kuulla julkisessa päätöksenteossa. Lastensuojelun asiakkailla, päihdesairauksista kärsivillä ja työelämän ulkopuolilla olevilla on paljon sanottavaa siitä, miten palvelut voisivat paremmin auttaa heitä.
Osallisuusohjelma linkittyy alueiden yleisiin tavoitteisiin palveluiden laadukkuudesta, saavutettavuudesta...
Nuoret, rikollisuus, katujengit ja väkivalta ovat paljon esillä mediassa ja aihepiiri herättää monenlaisia tunteita. Kun tunteet ovat pinnassa ja vaalit lähellä, osa poliitikoista on haistanut pelipaikan. Julkisuudessa on esitetty perinteisen kovan linjan ratkaisuehdotuksia: kuria ja järjestystä, vankeusrangaistuksia yhä nuoremmille, maastakarkotuksia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto?
Hyvää ja huonoa kehitystä
Tutkimustiedon perusteella nuorisorikollisuus ei ole räjähtämässä käsiin: keskimäärin nuoret tekevät rikoksia varsin harvoin. Myös päihteiden rooli nuorten elämässä on kokonaisuudessaan muuttunut positiiviseen suuntaan sekä asenteiden, käyttökulttuurin että käyttömäärien...
Huoltajien tarpeet sähköiseen asiointiin lapsensa puolesta erilaisissa sote-palveluissa ovat merkittävästi lisääntyneet. Etenkin koronapandemia osoitti, miten tärkeää huoltajille on hoitaa etäasioinnilla lapsensa asiaa.
Tarpeet on kuultu! Luotettava ja turvallinen etäasiointi onnistuu jo terveydenhuollossa - tulevina vuosina myös sosiaalipalveluissa. Etäasioinnin taustalla varmistetaan esimerkiksi huoltajuussuhteet ja oikeudet sähköiseen puolesta-asiointiin Suomi.fi-valtuuksista.
Moni nuori voi itse yhä paremmin hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon etäasiointipalveluja. Aina nuori ei tarvitse huoltajaa avukseen, vaan kykenee itsekin asioimaan, myös etänä.
Miten edistämme parhaiten huoltajien mahdollisuuksia puolesta-asiointiin? Mikä...
Julkisessa keskustelussa on laajasti esillä nuorten syrjäytyminen ja keinot puuttua siihen. On maalailtu kuvaa niin väkivaltaisista nuorista ja jengirikollisuudesta, yksin kotiin syrjäytyvistä kuin päihde- ja mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevista nuorista. On uutisoitu, kuinka Suomi on häpeäpilkku nuorten huumekuolemien kärkimaana Euroopassa. Nuorista on oltu kovin huolissaan.
Samalla nuoret on myös muutettu rahaksi. On pohdittu syrjäytyneen nuoren aiheuttamia välillisiä ja välittömiä kustannuksia yhteiskunnalle. On todettu, että jokaista nuorta tarvitaan vahvistamaan huoltosuhdetta ja täyttämään kasvavaa työvoimapulaa monilla aloilla. Nyt...
Meillä Suomessa on monilla aloilla työvoimapula ja väestöpyramidi seisoo päälaellaan. Suomi ikääntyy huomattavaa vauhtia. Ihmisiä huolettaa, miten käy eläkkeiden. Tästä huolimatta rasismi työelämässä on yleistä ja työllistyminen haastavaa erilaisista taustoista tuleville.
Parhaillaan vietettävän rasisminvastaisen viikon teemana on työelämän rasismi. Suomen Punaisen Ristin järjestämä vuotuinen kampanja nostaa esille yhdenvertaisuuslain periaatteita, joiden mukaan kansalaisuuden, ihonvärin, etnisen taustan, uskonnon tai muiden tekijöiden ei tulisi koskaan vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa yhteiskunnassa.
Harvinaissairaudet on käsitteenä uusi lääketieteen alalla. EU-tason herääminen harvinaisten sairauksien haasteisiin alkoi 2000-luvun alussa. Harvinaissairaudet saivat eurooppalaisen määritelmänsä – sairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä kahdestatuhannesta. Myös eurooppalaista tietopohjaa ja harvinaissairauksien Orphanet-tietokantaa alettiin kehittää.
Harvinaissairaudet on yli 7000 erilaisen sairauden ryhmä, jolla on vain yksi yhteinen nimittäjä – harvinaisuus.
Harvinaispotilaiden määrää ei tiedetä
Harvinaispotilaita arvioidaan olevan Suomessa yli 300 000. Vain noin 350 harvinaissairaudelle on oma ICD-10-diagnoosikoodi. Tämän takia potilaita ei pystytä tunnistamaan potilastietojärjestelmistä tai terveydenhuollon rekistereistä....
Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa tarpeellinen tuki yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.
Samainen tarveharkinta tekee toimeentulotuesta myös byrokraattisen. Tuen maksamiseksi selvitetään saajan menot, tulot ja varallisuus, toisin kuin ensisijaisissa sosiaaliturvaetuuksissa, kuten eläkkeissä ja työttömyysturvassa
Viime vuosina viimesijaisessa turvassa on tehty merkittäviä muutoksia. Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi...
”Aikoja ei saa puhelimitse eikä netissä, pakko varata paikan päällä, lääkäri vaihtuu joka kerta, aikaa 30 minuuttia. Lääkärillä ei ollut tietoa minusta tai miten lausunto kirjoitetaan, aika ei yksinkertaisesti riittänyt.”
”Varattu aikani oli peruttu ilman, että sain siitä tietää etukäteen riittävän ajoissa. Vasta odotettuani turhaan tunnin paikan päällä sain tietää ajan peruuntuneen. Uusi aika luvattiin antaa pian, nyt mennyt yli kuusi kuukautta, en ole sitä vieläkään saanut, enkä näin ollen ole päässyt palvelun piiriin.”
The Finnish parliamentary elections are just around the corner, and we would like to encourage all policy makers, election candidates, and other stakeholders to give some thought to communication. Accessible communication can promote equity across population groups, increase voter turnout, and strengthen trust towards the society and its actors.
Accessible communications support equity
One obvious way to improve accessibility of communications is to communicate in multiple languages. However, keep in mind that just translating the text...
Tulevien eduskuntavaalien aikaan kannustamme jokaista päättäjää, vaikuttamistyötä tekevää ja ehdolle asettunutta pohtimaan omaa viestintäänsä. Saavutettavalla viestinnällä voidaan lisätä eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja äänestysaktiivisuutta sekä vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja sen toimijoihin.
Saavutettava viestintä tukee yhdenvertaisuutta
Yksi ilmiselvä keino parantaa viestinnän saavutettavuutta on viestiä monikielisesti. Pelkästään tekstin kääntäminen ei kuitenkaan takaa, että viesti saavuttaa kohderyhmäsi. Kuten viestinnässä yleisesti, myös monikielisessä viestinnässä tulisi tarkasti miettiä, millaista tietoa tarvitaan, millainen viestintä puhuttelee ja mitä viestintäkanavia kohderyhmäsi käyttää.
