Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Viime aikoina on julkisuudessa taas käyty vilkasta keskustelua koronarokotusten tehosteannoksista – kenelle ja koska niitä pitäisi antaa ja mitä rokotuksilla haluttaan saavuttaa? Muutamat keskusteluun osallistuneet lääkärit ja poliitikot ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että lisäannoksilla on kiire ja että Suomessa oltaisiin niiden kanssa jo myöhässä. Viime syksyä käytiin samanlaista keskustelua kolmansista rokoteannoksista.
Ollaanko Suomessa sitten myöhässä ja pitäisikö ihmisten olla peloissaan? Osa keskustelijoiden huolesta johtuu siitä, että maailmalla ja myös EU:n alueella ottaa tilaa taas...
Äitiysneuvolat tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat henkilöt. Niissä on mahdollista havaita päihteiden ongelmakäyttö jo varhaisessa vaiheessa, jos työkalut ja osaaminen ovat riittäviä.
Toteutimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) kanssa pilottitutkimuksen PHHYKY:n äitiysneuvoloissa. Tavoitteemme oli tutkia kaikilta äitiysneuvolan asiakkailta alkoholin käytöstä kertova fosfatidyylietanoli (PEth) sekä C-hepatiitin vasta-aineet osana muita alkuraskauden seulontaverikokeita. Tavoittelimme tutkimukseen kaikkia PHHYKY:n äitiysneuvoloiden alkuraskauden käynnille tulevia asiakkaita, yhteensä 600–700 naista.
Vain 243 eli alle puolet neuvolan ensikäynnille tulleista naisista osallistui...
Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain. Syynä laiton oleskelu, oleskeluluvan saaneen tai Suomessa syntyneen henkilön rikostelu, kuten huumeiden käyttö, jengielämä tai väkivaltakäyttäytyminen. Joka kymmenes karkotettiin rikosten vuoksi, minkä vuoksi voidaan myös jättää uusimatta oleskelulupa.
On selvää, ettei Suomeen haluta väkivaltaisia nuorisojengejä ja järjestäytynyttä rikollistoimintaa. Tällainen jengiytyminen halutaan katkaista. Hyvä näin. Jotta tämä toteutuu, on ymmärrettävä juurisyyt ja tartuttava konkreettisiin toimiin ikävien ilmiöiden kehityksen...
Tieto väestön terveydestä ja hyvinvoinnista ei kerry yksinomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmiin, tilastoihin ja tutkimuksiin, joita päättäjät ja asiantuntijat perinteisesti hyödyntävät. Hyvinvoinnista kertovaa dataa syntyy myös kansalaisten arjessa, kun käymme kaupassa, kuntosalilla, matkustamme tai käytämme muita kaupallisia palveluja.
Eripuolille jättämämme digitaaliset jäljet, arjen data antaa tietoa elintavoistamme, ruokailu- ja kulutustottumuksistamme paljon ennen kuin terveyspalveluille on tarvetta. Arjen data kertoo käyttäytymisen muutoksista ja mahdollisesti uusista riskeistä hyvinkin nopeasti. Se voi antaa arvokasta tietoa kunnille ja hyvinvointialueille...
Liikunta ja ulkoilu ovat yleisimpiä harrastuksia Suomessa. Liikunta on jokaisen ihmisen sivistyksellinen perusoikeus, osa merkityksellistä elämää.
Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella voidaan edistää terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä, hidastaa tai kokonaan ehkäistä monia sairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja, edistää itsenäistä selviytymistä sekä parantaa elämänlaatua. Yhteisön toimintaan osallistumisella on havaittu olevan positiivinen yhteys elämänlaatuun sekä motivaation, pätevyyden ja minäpystyvyyden kokemuksiin, joilla kaikilla on puolestaan myönteisiä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin.
Väestön riittämätön fyysinen aktiivisuus ja liikunta puolestaan aiheuttavat yhteiskunnalle...
Jokainen tuo parisuhteeseen oman historiansa – myös kesälomalla. Tavassa, jolla olemme aikuisena parisuhteessamme sisältää myös sen, mitä lapsena parisuhteista opimme.
Jo aivan vauvana meille alkaa muodostua käsitys siitä, voimmeko luottaa toisiin ihmisiin, olemmeko turvassa. Parisuhteessa lapsuuden tunnemuistot nostavat päätään ja reagoimme asioihin kuten olemme kodissamme oppineet riippumatta siitä, onko reaktio parisuhdetta tukeva vai haastava. Tapaamme kiintyä toiseen voimme kuitenkin vaikuttaa, kun tiedostamme omat haasteelliset kohtamme.
Parisuhteessa ajattelemme myös saavamme kaikkea sitä, mistä olemme jääneet paitsi ja...
Ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Pridea juhlitaan ympäri Suomen. Helsingissä Pridea juhlitaan ensimmäistä kertaa koko kesäkuun ajan ja juhlinta huipentuu 27.6.–3.7. Helsinki Pride -viikkoon. Tämän vuoden Kohtaamisia -teemalla halutaan tuoda esiin tapahtuman perustehtävää ja arvoa: kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista.
Organisaatioilla on merkittävä rooli kasvattaa tietoisuutta ja luoda puitteet yhteisöllisyyden rakentamiseen. Monet organisaatiot osallistuvat Pride-viikkoon eri keinoin, mutta ovat myös kohdanneet kritiikkiä osallistumisen näennäisyydestä.
Miten organisaatiot tai yritykset voisivat aidosti mahdollistaa kohtaamisia ja siten yhteisöllisyyden tukemista?
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta luo hyvin toteutettuna aikaisempaa parempia edellytyksiä kehittää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhteentoimivuutta sekä ohjata palvelutoimintaa, kun järjestäjiä on huomattavasti aiempaa vähemmän.
Rakenneuudistus ei kuitenkaan automaattisesti paranna palveluja tai taita kustannuskasvua. Palvelut voivat jopa huonontua. Hyvinvointialueiden alkuvuosina voidaan olla tyytyväisiä, jos palvelut toimivat kuten ennenkin. Alkutaipaleella on odotettavissa hämmennystä, erinäisiä epäselvyyksiä ja huomion kohdistamista siihen, mistä on välttämätöntä selviytyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Smiling office workers in a bright office space. Beautiful, young, able-bodied, and often white people wearing suits. There are plenty of work life themed stock photos, which are also used by media in their imagery. Often these photos from different fields and professions portray women and men stereotypically. The problem with model stock photos is that they do not look real, and they do not necessarily represent the reality.
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai kun lapsi vammautuu, perhe joutuu ratkaisemaan sosiaaliseen ympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyviä uusia sekä osittain ennakoimattomia käytännön haasteita. Palvelu- ja tukijärjestelmää on kehitetty vuosien varrella ja se toimii monen perheen kohdalla hyvin, mutta siitä löytyy edelleen haasteellisia ja ratkaistavia kohtia. Esimerkiksi palvelujärjestelmän tuen riittävyys ja perheen taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa uuteen tilanteeseen sopeutumiseen jopa enemmän kuin lapsen vamman laatu.
Vammaisella lapsella on oikeus ensisijaisesti olla lapsi, jolla on ikätovereittensa kanssa...
