Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Erilaiset tutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Suurimmalla osalla sijaishuollossa olevista lapsista on kuitenkin hyvä olla, ja heidän tilanteensa on sijoituksen myötä parantumassa. Lapset ilmaisevat sen esimerkiksi näin:

”Täällä saa apua, ruokaa ja on turvallista olla”

”Siitä on tullut oma perhe”

THL:n Kysy ja kuuntele -hankkeessa yli 700 sijoitettua 10-17-vuotiasta lasta kertoi kyselytutkimuksessa, mitä heille kuuluu. Perhekodeissa ja laitoksissa asuvat lapset ovat lapsia arkisine iloineen ja suruineen.  Kyselytutkimuksen avoimissa vastuksissa he...

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään toista kohtaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen.

Perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää, että uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään rikoksen.

Todennäköisyyksien arviointi edellyttää viranomaisilta monipuolista tietoa väkivallan dynamiikasta ja riskitekijöistä sekä osaamista niiden arviointiin.

Viranomaisten velvollisuudesta tehdä parisuhdeväkivallan riskinarviointia säädetään tarkimmin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaan keskittyvässä Istanbulin...

Tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa kansalaiset pääsivät valitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävien hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Valtuutettujen valinnan lisäksi hyvinvointialueen tulo merkitsee myös muita mahdollisuuksia vaikuttamisesta kiinnostuneelle kansalaiselle. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Aluevaltuustojen lisäksi alueille perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Ne valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä pitämään edustamiensa ryhmien ääntä päätöksenteossa.  

Laki ehdottaa myös lukuisia suoran vaikuttamisen menetelmiä hyvinvointialueiden käyttöön. Vaikuttamista tukemaan voidaan järjestää perinteisempiä keskustelu-...

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa asioivat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastuksissa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan tallennetaan tietojärjestelmiin suuri määrä tietoa. Pääsääntöisesti näitä tietoja käytetään ainoastaan kunkin yksittäisen lapsen tai nuoren terveyden seuraamiseen.

Vuonna 2019 voimaan tullut Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä antaisi kuitenkin mahdollisuuden terveystarkastustietojen laajempaan käyttöön. Toissijainen- eli toisiokäyttö tarkoittaa sitä, että terveystarkastuksissa kirjattuja tietoja käytetään muussa tarkoituksessa kuin siinä, mitä varten ne on alun perin tallennettu. Terveystarkastustietoja hyödyntämällä on mahdollista esimerkiksi seurata lapsi-...

Hyvinvointialueille on juuri valittu valtuustot, jotka käytävät ylintä päätösvaltaa alueen asioissa ja päättävät esimerkiksi strategiasta ja talousarviosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelu alueilla on jo käynnissä.

Uusi arpajaislaki tuli voimaan 1.1.2022. Hyväksyessään lain, eduskunta antoi lausuman, jonka mukaan ”Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa ongelmapelaajien ja heidän läheisilleen tarjottavien erilaisten tuki- ja hoitopalvelujen saatavuuteen sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluihin.”

Eduskunnan lausuman toteutuminen ihmisten arjessa tapahtuu hyvinvointialueilla. THL tukee alueita tässä. Jokaisen hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää tuki- ja...

Väestön terveydestä puhuttaessa keskitytään yleensä kansantauteihin. Maamme aikuisväestöstä noin puolella onkin kohonnut verenpaine ja kolesteroli, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suurin osa aikuisista on myös ylipainoisia, mikä altistaa aikuistyypin diabetekselle. Arviolta miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä ja yli 700 000 käyttää kolesterolilääkkeitä. Vähintään 400 000 suomalaista sairastaa aikuistyypin diabetesta.

Yleisten kansantautien vastakohtana ovat harvinaissairaudet. Sairaus lasketaan harvinaiseksi, kun sitä esiintyy korkeintaan yhdellä 2000 ihmisestä, mutta suuri osa sairauksista on paljon tätä harvinaisempia. Harvinaissairauksia on...

SUOMESSA on alkuvuoden aikana todettu noin 200 000 koronavirustartuntaa, mikä on noin 40 prosenttia maassamme koko pandemian aikana todetuista tapauksista. Vaikka sairaalat ovat kuormittuneet, suhteessa tapausmääriin sairaalahoidon tarve on matalimmillaan epidemian aikana.

Omikronmuunnos on lisännyt koronatapausten määrää Suomessa, kuten monessa muussakin maassa. Osassa Eurooppaa tapausmäärät ovat kuitenkin lähteneet jo selvään laskuun.

Omikron on aiempia variantteja helpommin tarttuva, ja tartunnan saa ennen pitkää valtaosa väestöstä. Useimmilla rokotetuilla tauti jää tavanomaisen nuhakuumeen kaltaiseksi.

Rokotusten ja tartuntojen runsauden takia suurimalla osalla...

Osallisuuden vahvistamisessa tarvitaan palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyviä keinoja, mutta myös yksilötason pieniä tekoja.

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite sote-palvelujärjestelmän uudistamistyössä

Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin lisää osallisuuden kokemista ja tukee hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelujärjestelmän uudistamistyössä yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa palveluja käyttävien asiakkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja ottaa asiakkaita aktiivisesti mukaan palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Asiakkaiden kokemustietoa voidaan hyödyntää tarpeita vastaavien ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi.

Lainsäädäntöön, palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyvät...

Maailman pienimmän maan lähihistoria ei ole nimestään huolimatta hauska, mutta sitäkin enemmän opettavainen tarina.

Maailmanpankki jakaa 189 jäsenmaataan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella neljään eri kategoriaan. Luokittelu vaikuttaa muun muassa lainoihin, kehitysapuun ja kansainvälisen kaupan tullietuuksiin.

Olemme tottuneet arvioimaan myös elintasoa ja hyvinvointia tulotason avulla,mutta on epäselvää, kuinka kestävä on sellainen mittari, joka ei kerro mitään tulojen lähteestä.

Ajatellaan vaikkapa maata, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 1970-luvun puolivälissä toiseksi korkein maailmassa Saudi-Arabian jälkeen ja jonka kansallisvarallisuuden arvoksi...

Yllättävä koronapandemian alku vaikutti kaikkien elämään. Monen työt ja koulu siirtyivät kotiin. Välillä tiukatkin rajoitukset muuttivat useimpien vapaa-aikaa. Pandemia viritti nopeasti myös syntyvyyskeskustelun – vaikuttaisiko se ”koronavauvoja” lisäävästi vai ei?

Koronan ensimmäisen aallon alkaessa keväällä 2020 spekuloitiin, että koronan myötä syntyneiden lasten määrät pienenisivät talouden sakkaamisen ja yleisen epävarmuuden takia pitkälle kehittyneissä maissa. Toisaalta arveltiin, että lisääntynyt kotiaika sekä pandemian mahdollisesti aiheuttama elämänarvojen muutos innostaisivat lapsentekoon – ainakin vakiintuneilla pariskunnilla.

Syntyvyys vähentynyt Etelä-Euroopassa ja kasvanut Pohjois-Euroopassa

Saksalainen...