Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Osallisuuden vahvistamisessa tarvitaan palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyviä keinoja, mutta myös yksilötason pieniä tekoja.

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite sote-palvelujärjestelmän uudistamistyössä

Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin lisää osallisuuden kokemista ja tukee hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelujärjestelmän uudistamistyössä yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa palveluja käyttävien asiakkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja ottaa asiakkaita aktiivisesti mukaan palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Asiakkaiden kokemustietoa voidaan hyödyntää tarpeita vastaavien ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi.

Lainsäädäntöön, palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyvät...

Maailman pienimmän maan lähihistoria ei ole nimestään huolimatta hauska, mutta sitäkin enemmän opettavainen tarina.

Maailmanpankki jakaa 189 jäsenmaataan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella neljään eri kategoriaan. Luokittelu vaikuttaa muun muassa lainoihin, kehitysapuun ja kansainvälisen kaupan tullietuuksiin.

Olemme tottuneet arvioimaan myös elintasoa ja hyvinvointia tulotason avulla,mutta on epäselvää, kuinka kestävä on sellainen mittari, joka ei kerro mitään tulojen lähteestä.

Ajatellaan vaikkapa maata, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 1970-luvun puolivälissä toiseksi korkein maailmassa Saudi-Arabian jälkeen ja jonka kansallisvarallisuuden arvoksi...

Yllättävä koronapandemian alku vaikutti kaikkien elämään. Monen työt ja koulu siirtyivät kotiin. Välillä tiukatkin rajoitukset muuttivat useimpien vapaa-aikaa. Pandemia viritti nopeasti myös syntyvyyskeskustelun – vaikuttaisiko se ”koronavauvoja” lisäävästi vai ei?

Koronan ensimmäisen aallon alkaessa keväällä 2020 spekuloitiin, että koronan myötä syntyneiden lasten määrät pienenisivät talouden sakkaamisen ja yleisen epävarmuuden takia pitkälle kehittyneissä maissa. Toisaalta arveltiin, että lisääntynyt kotiaika sekä pandemian mahdollisesti aiheuttama elämänarvojen muutos innostaisivat lapsentekoon – ainakin vakiintuneilla pariskunnilla.

Syntyvyys vähentynyt Etelä-Euroopassa ja kasvanut Pohjois-Euroopassa

Saksalainen...

Miten ihmiset pärjäävät pitkään jatkuneessa köyhyydessä?

Yritimme vastata kysymykseen analysoimalla ihmisten kokemuksia köyhyydestä reilun kuuden vuoden aikana. Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -aineistossa samat ihmiset kirjoittivat elämästään vuonna 2006 ja uudestaan vuonna 2012. Monet kirjoittajista olivat olleet pitkään työttöminä tai työkyvyttöminä.

Tutkimuksessa jaoimme tekstit kolmeen ryhmään kirjoittajien oman arvion perusteella siitä, oliko elämä kääntynyt huonompaan, parempaan vai pysynyt kutakuinkin samana. Tulokset antavat mahdollisuuden tarkastella sosiaaliturvan roolia köyhien selviytymisessä.

Koherenssia kokeva ihminen uskoo elämän kantavan

Koherenssin käsite kuvaa elämässä pärjäämistä. Kun...

Sosiaalityön kentällä puhutaan paljon luottamussuhteen rakentamisesta asiakkaan kanssa. Sitä pidetään asiakkuuden ydintekijänä. Luottamussuhteen avulla navigoidaan yhdessä niitä asioita kohti, jotka ovat nuorten elämässä tärkeitä ja tavoiteltavia.

Asiakkaalle, lapselle tai nuorelle, luottamuksen puute hänen asioistaan vastaavaan työntekijään on vahingollista. Luottamussuhde kärsii myös, jos työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin, ja tilalle tulee toistuvasti uusi tuntematon ”sossu”. Vaihtuvuus vahingoittaa, todetaan esimerkiksi Pesäpuu ry:n 101 kirjettä -julkaisussa.

Luottamussuhteen luominen on tärkeää, mutta vastuu voi pelottaa

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja työntekijän välille vaatii...

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lapsia kaikelta väkivallalta, myös henkiseltä. Miten ammattilainen voi tunnistaa ja puuttua siihen?

Henkisen väkivallan jäljet ovat usein alkuun näkymättömiä. Koska ilmiö piiloutuu, on tunnistaminen yhdessä löytämistä. Seuraukset ovat yhtä vakavia kuin fyysisenkin väkivallan: lapsen elimistö joutuu vähitellen stressitilaan, joka vaikeuttaa hänen kasvuaan ja kehitystään.

Esimerkiksi neuvolan, koulu- ja opiskeluhuollon, perhekeskusverkoston eri toimijoiden ja järjestöjen ammattilaisilla on iso rooli auttaa ja tukea vanhempia kasvattajina.

Otetaan haasteeksi lisätä kannustavia hetkiä lasten arkeen, meillä on...

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Vähemmän tiedetään kuitenkin mekanismeista, joiden kautta liikuntaharrastuksen ajatellaan tukevan nuorten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia. Mekanismien eli välittävien tekijöiden tunnistaminen on olennaista, kun ohjatulla liikunnalla pyritään edistämään fyysisen terveyden ohella nuorten mielen hyvinvointia.

Icehearts-toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa käytetään joukkueurheilua välineenä tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia.

THL:n Icehearts-pitkittäistutkimuksessa selvitimme, mitkä piirteet eli...

Pysäyttävä koronakevät 2020 nosti esiin monia huolia, mutta samalla syntyi myös uudenlaisia selviytymisratkaisuja.

Vammaisilla tai toimintarajoitteisilla ihmisillä moni hyvinvointiin liittyvä asia on ollut huonommalla tolalla kuin muulla väestöllä ja rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat muutokset ja katkokset esimerkiksi palvelujen saannissa ovat olleet merkittäviä ja vaikuttaneet monen vammaisen ihmisen elämään.

Tietoa koronakriisin vaikutuksista vammaispalvelujen toteutukseen on tähän mennessä kertynyt niukasti niissä työskenteleviltä henkilöiltä. Esimerkiksi Sosiaalibarometrin kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet osasi arvioida, miten vammaisten ihmisten palvelutarpeisiin oli vastattu koronaepidemian...

Työllisyysasteen nosto on tärkeä tavoite, mutta ei pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Julkisen talouden ja alueiden elinvoiman lisäksi puhumme myös ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja osallisuudesta yhteiskunnassa.

Osatyökykyiset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan nimikkeen alle mahtuu paljon erilaisia ihmisiä, elämäntilanteita ja tuen tarpeita. Huomioimisen arvoista on sekin, että meistä kenestä tahansa voi koska tahansa tulla osatyökykyinen.

Tässä joukossa piilee valtava työvoimapotentiaali, jota emme ole vielä osanneet riittävällä tavalla ottaa käyttöön. Laajojen yhteiskunnallisten haasteiden edessä koemme helposti voimattomuutta. Asioiden kompleksisuuteen...

Terveyden tasa-arvo on vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista. Vaikka väestön terveydentila on jatkuvasti parantunut, on Suomessa yhä kansainvälisesti katsoen suuret erot sosiaalisten ryhmien välillä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Suuria eroja esiintyy useimpien terveysmittarien mukaan. Vaikkapa kuolleisuudessa ja menetetyissä elinvuosissa.

Erojen syitä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksia on niitäkin pohdittu jo pitkään. WHO:n ns. globaali terveyserokomissio sai työnsä päätökseen jo 2008. Sen työn pohjana oli monitahoinen teoreettinen kehikko, joka ottaa huomioon yksilön käyttäytymiseen laajasti vaikuttavia eritasoisia...