Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa kansalaiset pääsivät valitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävien hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Valtuutettujen valinnan lisäksi hyvinvointialueen tulo merkitsee myös muita mahdollisuuksia vaikuttamisesta kiinnostuneelle kansalaiselle. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Aluevaltuustojen lisäksi alueille perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Ne valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä pitämään edustamiensa ryhmien ääntä päätöksenteossa.  

Laki ehdottaa myös lukuisia suoran vaikuttamisen menetelmiä hyvinvointialueiden käyttöön. Vaikuttamista tukemaan voidaan järjestää perinteisempiä keskustelu-...

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa asioivat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastuksissa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan tallennetaan tietojärjestelmiin suuri määrä tietoa. Pääsääntöisesti näitä tietoja käytetään ainoastaan kunkin yksittäisen lapsen tai nuoren terveyden seuraamiseen.

Vuonna 2019 voimaan tullut Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä antaisi kuitenkin mahdollisuuden terveystarkastustietojen laajempaan käyttöön. Toissijainen- eli toisiokäyttö tarkoittaa sitä, että terveystarkastuksissa kirjattuja tietoja käytetään muussa tarkoituksessa kuin siinä, mitä varten ne on alun perin tallennettu. Terveystarkastustietoja hyödyntämällä on mahdollista esimerkiksi seurata lapsi-...

Hyvinvointialueille on juuri valittu valtuustot, jotka käytävät ylintä päätösvaltaa alueen asioissa ja päättävät esimerkiksi strategiasta ja talousarviosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelu alueilla on jo käynnissä.

Uusi arpajaislaki tuli voimaan 1.1.2022. Hyväksyessään lain, eduskunta antoi lausuman, jonka mukaan ”Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa ongelmapelaajien ja heidän läheisilleen tarjottavien erilaisten tuki- ja hoitopalvelujen saatavuuteen sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluihin.”

Eduskunnan lausuman toteutuminen ihmisten arjessa tapahtuu hyvinvointialueilla. THL tukee alueita tässä. Jokaisen hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää tuki- ja...

Väestön terveydestä puhuttaessa keskitytään yleensä kansantauteihin. Maamme aikuisväestöstä noin puolella onkin kohonnut verenpaine ja kolesteroli, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suurin osa aikuisista on myös ylipainoisia, mikä altistaa aikuistyypin diabetekselle. Arviolta miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä ja yli 700 000 käyttää kolesterolilääkkeitä. Vähintään 400 000 suomalaista sairastaa aikuistyypin diabetesta.

Yleisten kansantautien vastakohtana ovat harvinaissairaudet. Sairaus lasketaan harvinaiseksi, kun sitä esiintyy korkeintaan yhdellä 2000 ihmisestä, mutta suuri osa sairauksista on paljon tätä harvinaisempia. Harvinaissairauksia on...

SUOMESSA on alkuvuoden aikana todettu noin 200 000 koronavirustartuntaa, mikä on noin 40 prosenttia maassamme koko pandemian aikana todetuista tapauksista. Vaikka sairaalat ovat kuormittuneet, suhteessa tapausmääriin sairaalahoidon tarve on matalimmillaan epidemian aikana.

Omikronmuunnos on lisännyt koronatapausten määrää Suomessa, kuten monessa muussakin maassa. Osassa Eurooppaa tapausmäärät ovat kuitenkin lähteneet jo selvään laskuun.

Omikron on aiempia variantteja helpommin tarttuva, ja tartunnan saa ennen pitkää valtaosa väestöstä. Useimmilla rokotetuilla tauti jää tavanomaisen nuhakuumeen kaltaiseksi.

Rokotusten ja tartuntojen runsauden takia suurimalla osalla...

Osallisuuden vahvistamisessa tarvitaan palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyviä keinoja, mutta myös yksilötason pieniä tekoja.

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite sote-palvelujärjestelmän uudistamistyössä

Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin lisää osallisuuden kokemista ja tukee hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelujärjestelmän uudistamistyössä yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa palveluja käyttävien asiakkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja ottaa asiakkaita aktiivisesti mukaan palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Asiakkaiden kokemustietoa voidaan hyödyntää tarpeita vastaavien ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi.

Lainsäädäntöön, palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyvät...

Maailman pienimmän maan lähihistoria ei ole nimestään huolimatta hauska, mutta sitäkin enemmän opettavainen tarina.

Maailmanpankki jakaa 189 jäsenmaataan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella neljään eri kategoriaan. Luokittelu vaikuttaa muun muassa lainoihin, kehitysapuun ja kansainvälisen kaupan tullietuuksiin.

Olemme tottuneet arvioimaan myös elintasoa ja hyvinvointia tulotason avulla,mutta on epäselvää, kuinka kestävä on sellainen mittari, joka ei kerro mitään tulojen lähteestä.

Ajatellaan vaikkapa maata, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 1970-luvun puolivälissä toiseksi korkein maailmassa Saudi-Arabian jälkeen ja jonka kansallisvarallisuuden arvoksi...

Yllättävä koronapandemian alku vaikutti kaikkien elämään. Monen työt ja koulu siirtyivät kotiin. Välillä tiukatkin rajoitukset muuttivat useimpien vapaa-aikaa. Pandemia viritti nopeasti myös syntyvyyskeskustelun – vaikuttaisiko se ”koronavauvoja” lisäävästi vai ei?

Koronan ensimmäisen aallon alkaessa keväällä 2020 spekuloitiin, että koronan myötä syntyneiden lasten määrät pienenisivät talouden sakkaamisen ja yleisen epävarmuuden takia pitkälle kehittyneissä maissa. Toisaalta arveltiin, että lisääntynyt kotiaika sekä pandemian mahdollisesti aiheuttama elämänarvojen muutos innostaisivat lapsentekoon – ainakin vakiintuneilla pariskunnilla.

Syntyvyys vähentynyt Etelä-Euroopassa ja kasvanut Pohjois-Euroopassa

Saksalainen...

Miten ihmiset pärjäävät pitkään jatkuneessa köyhyydessä?

Yritimme vastata kysymykseen analysoimalla ihmisten kokemuksia köyhyydestä reilun kuuden vuoden aikana. Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -aineistossa samat ihmiset kirjoittivat elämästään vuonna 2006 ja uudestaan vuonna 2012. Monet kirjoittajista olivat olleet pitkään työttöminä tai työkyvyttöminä.

Tutkimuksessa jaoimme tekstit kolmeen ryhmään kirjoittajien oman arvion perusteella siitä, oliko elämä kääntynyt huonompaan, parempaan vai pysynyt kutakuinkin samana. Tulokset antavat mahdollisuuden tarkastella sosiaaliturvan roolia köyhien selviytymisessä.

Koherenssia kokeva ihminen uskoo elämän kantavan

Koherenssin käsite kuvaa elämässä pärjäämistä. Kun...

Sosiaalityön kentällä puhutaan paljon luottamussuhteen rakentamisesta asiakkaan kanssa. Sitä pidetään asiakkuuden ydintekijänä. Luottamussuhteen avulla navigoidaan yhdessä niitä asioita kohti, jotka ovat nuorten elämässä tärkeitä ja tavoiteltavia.

Asiakkaalle, lapselle tai nuorelle, luottamuksen puute hänen asioistaan vastaavaan työntekijään on vahingollista. Luottamussuhde kärsii myös, jos työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin, ja tilalle tulee toistuvasti uusi tuntematon ”sossu”. Vaihtuvuus vahingoittaa, todetaan esimerkiksi Pesäpuu ry:n 101 kirjettä -julkaisussa.

Luottamussuhteen luominen on tärkeää, mutta vastuu voi pelottaa

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja työntekijän välille vaatii...