Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Yksi tärkeä kokonaisuus lapsistrategiassa on lasten suojelu väkivallalta. Sen toteutuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista työtä niin päätöksentekijöiltä, asiantuntijoilta kuin käytännön tason ammattilaisilta. Tutkimusnäyttö ja ilmiöstä kerättävä tietopohja ovat tällöin olennaisia.

Tietopohjan kehittäminen ja lapsen oikeudet yhteinen tavoite

Suomessa tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta kertyy viranomaistilastoista (poliisi, Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto, HILMO) ja kyselytutkimuksista (mm. Kouluterveyskysely, nuorisorikollisuuskysely).

Tietopohjassa on monia puutteita, sillä vain pieni osa väkivallasta tulee viranomaisten, ammattilaisten tai ylipäätään kenenkään tietoon. Kyselytutkimuksiin ei saada kaikilta ryhmiltä kattavasti...

Vietämme parhaillaan maailmanlaajuista lapsen oikeuksien viikkoa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen hyvä ja arvostava kohtelu on yhdenvertaisuutta, kuulluksi tulemista sekä mahdollisuutta osallistua ja kuulua yhteisöön.

Taidetoiminta on osallisuuden ja yhteisöllisyyden ytimessä. Siksi taidetoimintaa tulisi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten toiminnassa niin pedagogisena välineenä kuin itseisarvoisena, hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta lisäävänä elementtinä.

Luovuuden ja taiteellisen toiminnan vahvistaminen kouluyhteisöissä auttaa lasta ja nuorta kohti henkilökohtaisen taidesuhteen syntymistä. Liekki ei synny ilman...

”Ankkuroimaton”, kuvaa 27-vuotias Solja tilannettaan, kun hän tuli tutustumaan nuorten neuvontapiste Ohjaamon taidelähtöiseen työpajaan. Solja oli muuttanut Jyväskylästä Tampereelle eikä ollut löytänyt kiintopisteitä uudesta kaupungista.

"Korona vaikeutti pääsyä kaikkeen, mitä olin ajatellut", Solja kertoo.

Luova ajattelu voi vapauttaa osaamisen

Taidekokeiluja ja -kokemuksia tarjoavassa TOSI-labrassa alle 30-vuotiaat työttömät vahvistavat itsetuntemusta ja työelämävalmiuksiaan. Ryhmässä hiljennytään, rentoudutaan, maalataan ja kirjoitetaan, keskustellaan. Toimintaa vetää ammattitaiteilija, jolla on pitkä kokemus soveltavasta työstä.

"Työskentelyyn heittäytynyt nuori voi huomata, että hän osaakin luoda. Hän saa...

The COVID-19 pandemic, which began in the winter of 2019, has created a great need for information among the population. Attempts have been made from the outset to respond to this need through various informative events and information sessions in both Finnish and Swedish languages. However, because nearly 433,000 people living in Finland do not speak Finland’s official languages as their mother tongue, some of these people were not reached through communication in Finnish...

Perhekeskus kokoaa toimijat yhteen ja antaa rakenteen yhteiselle työlle. Luomme nyt yhteistä toimintakulttuuria. Mukana on eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla toimivia: kehittäjiä, työntekijöitä ja johtajia. Muutos ei synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukemista.

Jotta voimme viedä muutosta eteenpäin, on tärkeä saada kokonaiskuva perhekeskuksista, niiden kehittämisestä, hyvistä käytännöistä ja yhteistyörakenteista. Tärkeää on varmistaa yhteinen keskustelu, jotta eri toimijat ovat tietoisia myös oman alueensa kehittämistyöstä.

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön -hanke järjesti keväällä...

Sosiaalihuollon organisaatioissa tai tulevilla hyvinvointialueilla ei voida enää tehdä omia ratkaisuja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tulee voimaan 1.11.2021. Siinä säädetään aikarajat, jolloin sosiaalihuollon organisaatiot velvoitetaan liittymään Kanta-palvelujen käyttäjiksi. Lisäksi THL antaa määräyksen, joka tulee velvoittamaan rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttöön.

Kirjaamistavat vaihtelevat

Sosiaalihuollon asiakastiedon tulisi olla yhdenmukaista ja vertailukelpoista. Tällä hetkellä asiakastietoa kirjataan kuitenkin hyvinkin kirjavasti. Osassa sosiaalihuollon organisaatioita on jo käytössä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon tallentava asiakastietojärjestelmä, jossa käytetään rakenteisia asiakasasiakirjoja.  Toisaalla taas kirjaamisen välineet...

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret ovat usein työelämän ja opintojen ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä on erityisen tavallista nuorille, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tämän takia mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitys on suuri nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Syrjäytymisen mittaaminen ei ole helppoa

Syrjäytymiselle ei ole yhtä määritelmää ja sitä on haastava mitata. Usein käytetään kuitenkin NEET-käsitettä. NEET on lyhenne englanninkielisestä sanoista ”not in education, employment, or training”. Sillä tarkoitetaan nuoria, jotka ovat opiskelun ja työelämän ulkopuolella. Eurofound on...

Puhelu ei yhdisty. Joku pitäisi saada kiinni Kelan palvelunumerosta tai jättää ainakin soittopyyntö, mutta sepä ei onnistukaan prepaid-liittymästä. Tavallista liittymää ei ole maksuhäiriömerkinnän takia.

Jos verkkoasiointi ei ole mahdollista ja palvelupiste on liian kaukana, kiinni tai toimii vain ajanvarauksella (jonka voi tehdä vain puhelimitse), niin miten sinä hoitaisit Kela-asioinnin?

Kelan puhelinpalvelun saavutettavuus nousi kesällä puheenaiheeksi Iltalehden uutisoitua, ettei viraston palvelunumeroihin voi soittaa prepaid-liittymistä. Sama käsitys näyttää vallitsevan myös sosiaalityön asiakkaiden keskuudessa.

Maksuhäiriömerkintäisen voi olla vaikea saada niin...

Opiskelu sijoittuu perinteisesti elämänvaiheeseen, jolloin otetaan ensi askelia omaan itsenäiseen elämään. Tähän kuuluu muutto pois lapsuudenkodista, ehkäpä yhteen kaverin tai puolison kanssa. Mahdollinen parisuhde on tuore ja tulevaisuus epävarma.

Oletus, että avopuolisot elättävät toisiaan jo suhteen alkuvaiheessa, voidaan kokea tällaisessa tilanteessa painostavana ja epäreiluna. Puolison tulojen huomioiminen sosiaalietuuksissa, kuten asumistuessa, herättääkin tasaisin väliajoin keskustelua erityisesti opiskelijoiden kohdalla, viimeksi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa. 

Vuosien mittaan opiskelijoiden asumisen tukiin tehdyt muutokset ovat poukkoilleet laidasta toiseen. Yhteistä muutoksille on,...

Pitkäaikaista sairautta potee iän karttuessa meistä yhä useampi. Monelle hoitosuunnitelma taudin oireiden poissa pitämiseksi tai hillitsemiseksi olisi tarpeen, varsinkin tilanteessa, jossa ihmisellä on useampia pitkäaikaissairauksia tai hoitoon tarvitaan useampia eri ammattilaisia.

Terveysasemien asiakkaista tyytyväisempiä lääkärin hoitoon ovat tutkimuksemme mukaan ne, joille on laadittu hoitosuunnitelma verrattuna niihin, joille ei hoitosuunnitelmaa ollut laadittu. Hoitosuunnitelmalla on siis keskeinen rooli asiakasarvioissa terveysasemilla.

Terveysasemilla hoitosuunnitelma on yleisesti käytössä

Terveysasemien vastaanottojen asiakaspalautekyselyssä jotain pitkäaikaissairautta sairastavilta tiedusteltiin ”Onko sinulle tehty terveyskeskuksessa hoidettavaan sairauteen hoitosuunnitelma?”...