Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Lastensuojelulain mukaan jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee määrätä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta.
Asiakasmäärästä ei ole aiemmin säädetty laissa. Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan kohtuullisena asiakasmääränä on pidetty enintään 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Jos asiakkaiden tilanteet ovat erityisen vaativia, on suositeltu poikkeamaan jopa 25 lapsesta alaspäin. Tarvetta mitoitukselle on, sillä mm. THL:n vuoden 2020 selvityksen mukaan viidesosalla kyselyyn vastanneista...
Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan uudistamassa vammaispalvelulakia. Ehdotus hallituksen esitykseksi on ollut kuluvana keväänä lausuntokierroksella ja lakiehdotuksen on tarkoitus siirtyä eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan vammaisten ihmisten mahdollisuutta yksilöllisempiin liikkumisen ratkaisuihin käytännössä.
Vammaispalvelulakiin ehdotetaan mahdollisuutta jaksottaa myönnetyt liikkumisen tuen matkamäärät maksimissaan vuoden mittaiselle aikavälille, jolloin liikkumisen tukea ei tarvitsisi käyttää yhden kuukauden aikana.
Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus toteuttaa liikkumisen tuki kokonaan tai osittain matkabudjetin avulla siten, että tuki perustuisi matkojen määrän sijaan...
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada HPV- eli papilloomavirusrokote maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Koronapandemian vuoksi osa suunnitelluista HPV-rokotuksista on kuitenkin voinut jäädä antamatta koululaisille. Kouluterveydenhuollon resursseja on siirretty muun muassa tartunnanjäljitykseen, ja koululaiset ovat aika-ajoin olleet etäopetuksessa.
Rokotusohjelmassa HPV-rokotukset annetaan pääsääntöisesti alakoulun viidennellä ja kuudennella luokalla 10–12-vuotiaille. Rokotussarja on tarvittaessa voitu aloittaa vielä 9. luokan loppuun mennessä.
Rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan...
Koronarokotukset virittävät elimistön luontaisia mekanismeja valmistautumaan taisteluun koronavirusta ja sen aiheuttamaa infektiota vastaan. Rokotusten tuoma apu on merkittävä, mutta ei takaa onnistumista joka kerta. Siksi osa rokotetuistakin sairastuu vakavasti.
Yksi olennainen kysymys on, kuinka paljon rokottaminen vähentää vakavan taudin riskiä eli mikä on rokotteen suojateho vakavaa tautimuotoa vastaan. Tätä voi tutkia tarkastelemalla erilaisia vakavan taudin seurauksia, kuten erikoissairaanhoitoon tai tehohoitoon joutumista tai koronatartuntoihin liittyviä kuolemia.
Julkaisimme THL:ssä loppuvuodesta 2021 koronarokotusten vaikuttavuutta valottavan avoimen aineiston. Aineisto sisältää lukumääriä ja...
Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuuden sosiaaliturvasta, pohdimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaaliturvauudistusta tukevassa työryhmässä ja kutsuimme eduskuntapuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia kertomaan näkemyksistään.
Halusimme kuulla eritoten, millaisten arvojen ja ihmiskuvan varaan nuorten muutosehdotukset nojaavat. Koska sosiaaliturva muuttuu, kun maailma muuttuu ja päättäjät vaihtuvat, nuorten poliitikkojen näkemykset kiinnostivat meitä.
Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt yksinkertaistaisivat sosiaaliturvaa. Tulevaisuuden isot haasteet eivät ratkaisuissa kuitenkaan vielä näkyneet.
Nuorten ehdotukset muuttaisivat sosiaaliturvaa perustavanlaatuisesti
Keskustan, vihreiden, RKP:n ja SDP:n nuorisojärjestöt sekä Vasemmisto-opiskelijat ja demariopiskelijat kertoivat meille...
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä vaarana on, että kuntien oma sosiaali- ja terveysalan osaaminen vähenee. Edelleen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla.
Kunnat ja hyvinvointialue ovat lain mukaan päävastuussa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Työn jatkuvuus on varmistettava yhteisillä yhteistyörakenteilla, toimintakäytännöillä ja verkostotyöllä.
Kaikkien hyvinvointialueiden on ratkaistava, miten järjestetään yhteistoiminta kuntien kanssa. Laissa mainitut uudet neuvottelumenettelyt valtuustokausittain ja vuosittain ovat vain osaratkaisuja. Näiden lisäksi tarvitaan myös tiiviimpää yhteispeliä ja verkostojohtamista.
Ihmiselle on luontaista pyrkiä selittämään muiden tekemiä vaikeasti ymmärrettäviä tai järkyttäviä asioita jollakin itselle vieraalla seikalla, kuten tekijän mielenterveyshäiriöillä.
Sama taipumus näkyy myös puhuttaessa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka edetessä yksilö alkaa hyväksyä ja ihannoida väkivaltaa ja oikeuttaa sen aatemaailmallaan. Tämän ilmiön selittäviksi tekijöiksi esitetään usein turhan yksiselitteisesti henkilön mielenterveyshäiriöt tai syrjäytyneisyys.
Radikalisoituminen on kuitenkin useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen...
Uutisvirta Ukrainasta ja muualta maailmasta tuo sodasta kärsivät lapset lähelle ja herättää tarpeen suojella heitä.
Huoli lasten hyvinvoinnista ja jaksamisesta on aiheellinen. Vaikka sota-alueelta pakeneminen saattaa turvata lapsen hengissä pysymisen, lasten mielenterveys vaatii huomiota ja tukea myös paon jälkeen.
Pakolaislapset ovat kohdanneet kuormittavia tapahtumia. He ovat joutuneet lähtemään pakoon ja jättämään taakseen tutut asiat: oman kodin ja ohi kolisevan raitiovaunun, Pokemon-korttikokoelman, tutut ruoat ja hedelmäpuiden tuoksut. Monet ovat joutuneet eroon vanhemmastaan tai muista tutuista aikuisista. Osa...
Maaliskuussa julkaistu tutkimusraportti vammaisten henkilöiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta on huolestuttavaa ja painavaa luettavaa.
Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä ja se kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Tämä ei ollut yllättävä tulos, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia.
THL:n, Invalidiliitto ry:n ja Kynnys ry:n tutkimuksessa kävi ilmi, että toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Väkivaltaa kokeneista...
Sota Ukrainassa jatkuu, ja ihmisten kärsimys syvenee. Kansainvälistä suojelua on hakenut Suomesta jo yli 12 000 ukrainalaista, ja luvun ennustetaan nousevan 40 000–80 000 ihmiseen sodan jatkuessa. Todellista lukua Suomeen tulleista ukrainalaisista ei tiedetä, sillä Euroopan unioni Suomi mukaan lukien on ottanut käyttöön tilapäisen suojelun menettelyn sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanottamiseksi jäsenmaissa.
Kriisi kärjistää ajattelua, ja sodan osapuolia aletaan helposti dehumanisoida eli epäinhimillistää. Tällöin toisen osapuolen ihmisyys kielletään ja häntä kohtaan aletaan käyttäytyä ihmisarvoa eri tavoin...
