Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu monenlaisia rahallisia ja inhimillisiä kustannuksia.

Yksittäisen ihmisen ja perheen kohdalla hintana on turvattomuutta, pelkoa, kärsimystä, unettomuutta, itsetunnon ja toimintakyvyn menetystä, vaikeuksia luottaa toisin ihmisiin, mielenterveyden ongelmia, fyysisiä vammoja, sairauksia sekä kyvyttömyyttä tehdä töitä ja opiskella.

Väkivallan ja pelon ilmapiirissä eläminen muodostavat jatkuvan stressitilan, joka on yhteydessä krooniseen tulehdukseen elimistössä. Tämä puolestaan lisää riskiä sairastua muun muassa syöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä masennukseen.

Väkivalta siis vaikuttaa ihmisten elämään monin eri tavoin ja heijastuu siten myös palveluiden...

Epäterveellinen ravinto on yhteydessä moniin kansantautien riskitekijöihin, kuten kohonnut verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot sekä ylipaino, jotka selittävät yhdessä valtaosan suomalaisten tautitaakasta.

Kun ravitsemusriskit yhdistetään, ne selittävät tautitaakasta jopa enemmän kuin tupakka ja alkoholi yhteensä.

Kunta ja hyvinvointialueet asukkaidensa ravitsemusterveyden edistäjinä

Sote-uudistus etenee ja aluevaalit lähestyvät – noin vuoden päästä hyvinvointialueet toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden tehtävä.

Kunta vastaa esimerkiksi varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä niihin liittyvistä ravitsemus- ja...

YK on nimennyt kotona tapahtuvan ja naisiin kohdistuvan väkivallan koronaviruksen varjopandemiaksi. Pitäisikö siis väkivallan vastainen työ nostaa aluevaaliteemaksi Suomessa?

Läheisissä ihmissuhteissa tapahtuva väkivalta on maailmanlaajuinen, vakava sosiaalinen ja terveydellinen ongelma sekä ihmisoikeuskysymys. Se aiheuttaa merkittävää inhimillistä kärsimystä sekä huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Väkivalta on syvästi hyvinvointia horjuttava kokemus ja sen seuraukset ovat vakavia ja pitkäkestoisia. Erityisesti naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan ja lasten kokeman väkivallan on monissa maissa raportoitu lisääntyneen ja pahentuneen yhteiskunnallisten kriisien kuten koronapandemian aikana.  

Koronaan liittyvä...

Millaisia odotuksia päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistuu?

Mielenterveys- ja päihdeasiat saavat tällä hetkellä hyvin huomiota mediassa ja palveluiden kehittämiseen on suunnattu julkisia resursseja. Myös edistävän ja ehkäisevän työn kehittämisen mahdollisuudet ovat tässä ajassa erityisen hyvät.

Mielenterveysosaaminen on yksi mielenterveysstrategian keskeisistä käsitteistä. Päihdeosaaminen puolestaan on keskeinen osa mielenterveysosaamista. Jotta voimme ammattilaisina ja yhteiskuntana vastata päihde- ja mielenterveysongelmien synnyttämiin haasteisiin, tarvitsemme tiedon lisäksi myös kykyä nähdä yhteistyön paikkoja eri organisaatioiden kesken.

Tiivistetysti päihde- ja mielenterveysosaaminen tarkoittaa mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyvien...

Ilmastonmuutokseen varautuminen, hiilineutraalisuuden tavoittelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden perusta. Näihin liittyvät kestävyyssitoumukset ovatkin yleistyneet kunnissa kahdessa vuodessa.

Entä sosiaalinen kestävyys?

Vuonna 2021 Manner-Suomessa alle puolet kunnista oli asettanut tavoitteita tai kestävyyssitoumuksia eriarvoisuutta vähentävästä kaavoituksesta (43 %) ja sosiaalisesti kestävästä asuntotuotannosta (47 %).

Tiedätkö oman kuntasi kestävyyssitoumukset ja hyvinvointitavoitteet?

Agenda 2030 -työkirjassa sitoumuksia kuvataan konkreettisina toimenpiteinä, toimintatapojen muutoksina ja innovatiivisina kokeiluina, jotka edistävät yhteisesti sovittuja tavoitteita 5–10 vuoden aikana. Kuntien laaja-alaiset hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat ovat...

Yksi tärkeä kokonaisuus lapsistrategiassa on lasten suojelu väkivallalta. Sen toteutuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista työtä niin päätöksentekijöiltä, asiantuntijoilta kuin käytännön tason ammattilaisilta. Tutkimusnäyttö ja ilmiöstä kerättävä tietopohja ovat tällöin olennaisia.

Tietopohjan kehittäminen ja lapsen oikeudet yhteinen tavoite

Suomessa tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta kertyy viranomaistilastoista (poliisi, Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto, HILMO) ja kyselytutkimuksista (mm. Kouluterveyskysely, nuorisorikollisuuskysely).

Tietopohjassa on monia puutteita, sillä vain pieni osa väkivallasta tulee viranomaisten, ammattilaisten tai ylipäätään kenenkään tietoon. Kyselytutkimuksiin ei saada kaikilta ryhmiltä kattavasti...

Vietämme parhaillaan maailmanlaajuista lapsen oikeuksien viikkoa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen hyvä ja arvostava kohtelu on yhdenvertaisuutta, kuulluksi tulemista sekä mahdollisuutta osallistua ja kuulua yhteisöön.

Taidetoiminta on osallisuuden ja yhteisöllisyyden ytimessä. Siksi taidetoimintaa tulisi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten toiminnassa niin pedagogisena välineenä kuin itseisarvoisena, hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta lisäävänä elementtinä.

Luovuuden ja taiteellisen toiminnan vahvistaminen kouluyhteisöissä auttaa lasta ja nuorta kohti henkilökohtaisen taidesuhteen syntymistä. Liekki ei synny ilman...

”Ankkuroimaton”, kuvaa 27-vuotias Solja tilannettaan, kun hän tuli tutustumaan nuorten neuvontapiste Ohjaamon taidelähtöiseen työpajaan. Solja oli muuttanut Jyväskylästä Tampereelle eikä ollut löytänyt kiintopisteitä uudesta kaupungista.

"Korona vaikeutti pääsyä kaikkeen, mitä olin ajatellut", Solja kertoo.

Luova ajattelu voi vapauttaa osaamisen

Taidekokeiluja ja -kokemuksia tarjoavassa TOSI-labrassa alle 30-vuotiaat työttömät vahvistavat itsetuntemusta ja työelämävalmiuksiaan. Ryhmässä hiljennytään, rentoudutaan, maalataan ja kirjoitetaan, keskustellaan. Toimintaa vetää ammattitaiteilija, jolla on pitkä kokemus soveltavasta työstä.

"Työskentelyyn heittäytynyt nuori voi huomata, että hän osaakin luoda. Hän saa...

The COVID-19 pandemic, which began in the winter of 2019, has created a great need for information among the population. Attempts have been made from the outset to respond to this need through various informative events and information sessions in both Finnish and Swedish languages. However, because nearly 433,000 people living in Finland do not speak Finland’s official languages as their mother tongue, some of these people were not reached through communication in Finnish...

Perhekeskus kokoaa toimijat yhteen ja antaa rakenteen yhteiselle työlle. Luomme nyt yhteistä toimintakulttuuria. Mukana on eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla toimivia: kehittäjiä, työntekijöitä ja johtajia. Muutos ei synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukemista.

Jotta voimme viedä muutosta eteenpäin, on tärkeä saada kokonaiskuva perhekeskuksista, niiden kehittämisestä, hyvistä käytännöistä ja yhteistyörakenteista. Tärkeää on varmistaa yhteinen keskustelu, jotta eri toimijat ovat tietoisia myös oman alueensa kehittämistyöstä.

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön -hanke järjesti keväällä...