Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ajattelemme usein, että suomeksi on helppo olla tasa-arvoinen. Suomessa on sukupuolineutraali persoonapronomini hän. Sanoilla ei ole kieliopillisia sukuja. Tiedemiehet, laulajattaret ja muut vanhahtavat ilmaisut ovat pitkälti historiaa.
Työelämässämme erilaisia mies-päätteisiä nimikkeitä on useita. Esimerkiksi Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattihakemistossa on yhä yli 600 mies-loppuista nimikettä. Määrä on pikemminkin lisääntynyt kuin vähenemään päin. Myös lainsäädännössä erilaisia miesloppuisia nimikkeitä, luottamus-, asia- ja muita ammattimiehiä, on edelleen kymmeniä.
Tutkimusten mukaan naissukupuoli merkitään usein etuliitteenä näkyviin sellaisissakin sanoissa, joiden lähtökohtaisesti pitäisi...
Suomessa Itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Tämän myönteisen kehityksen ei voida edellyttää jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Vuonna 2019 Suomessa itsemurhakuolemia oli 746.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi laatimansa mielenterveysstrategian helmikuussa 2020. Se ulottuu vuoteen 2030 saakka ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman. Osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan itsemurhien ehkäisyä kehittäviin toimenpiteisiin. Itsemurhien ehkäisyohjelmassa on 36 toimenpide-ehdotusta itsemurhakuolemien estämiseksi.
Koronavirusepidemia ei ole lisännyt itsemurhakuolemia
Monessa maassa koronaviruspandemialla tai sen takia tehdyillä yhteiskunnallisilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Mielenterveyshäiriöiden...
"Miksei kukaan ole kertonut?" asiakas kysyy, katsetta vältellen, kun työvoimavirkailija kertoo hänelle, miten sairauden ja sosiaaliturvan kanssa kannattaa toimia.
Sairausloma voi yhtäältä olla helpotus, mutta toisaalta siitä voi byrokratiaviidakkoineen tulla sudenkuoppa, joka hidastaa toipumista. Voi käydä niinkin, että sairauslomalla oleva työnhakija ei saa asianmukaisia etuuksia tai tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti.
Esitämme ohessa viisi käytännön työssä ja tutkimuksessa havaittua sairauteen liittyvää sosiaaliturvan kompastuskiveä.
1. Etuuksien käsittely viivästyy, kun elämäntilanne muuttuu
Sairauspäivärahan käsittely voi kestää niin pitkään, että se saa ihmisen...
Perheet hyötyvät neuvolapalveluista eniten silloin, kun he asioivat saman terveydenhoitajan vastaanotolla äitiys- ja lastenneuvolassa. Asiakaskyselyjen mukaan perheet ovat tyytyväisimpiä terveydenhoitajan ja perheen väliseen vuorovaikutukseen, tuttuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Kansallisten linjausten mukainen yhdistelmätyö, jossa sama terveydenhoitaja hoitaa äitiys- ja lastenneuvolassa yhtä perhettä luo tutkimusnäytön perusteella hyvät edellytykset tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen ja avun räätälöintiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhri kertoo kokemastaan keskimäärin kahdeksannella puheeksiottokerralla.
Parhaillaan tehdään suunnitelmat ja luodaan pohja vuonna 2023 aloittaville sote-keskuksille. Tavoitteena tulee olla silloin...
Rahapeliongelma ei näy päällepäin. Se kietoutuu usein yhteen muiden hyvinvointia heikentävien ongelmien kanssa, tästä syystä puheeksiottaminen on sote-palveluissa erityisen tärkeää. Tutkimuksista tiedetään, että rahapeliongelmaan liittyy häpeää eikä asiakas siksi tuo asiaa välttämättä itse esille. Muun muassa häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi ongelma voi kehittyä kaikessa hiljaisuudessa hyvinkin pitkälle ja hoitoon pääsy voi viivästyä useilla vuosilla.
Mitä useampi ammattilainen osaa ottaa rahapelaamisen puheeksi ja tunnistaa riskitasolla ja ongelmallisella tasolla pelaavat henkilöt, sitä varmemmin vältytään vakavammilta ongelmilta.
Ihmisarvoa kunnioittavan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittäminen ovat hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, joiden toteutumisen merkitys on yksilön kohdalla valtavan suuri.
Suomessa kuolee vuosittain yli 55 000 ihmistä, joista suurin osa on pitkäaikaista hoitoa tarvitsevia iäkkäitä. Väestön vanhenemisen myötä palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa entisestään.Viime vuosina hoitoa on kehitetty niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Palliatiivisen hoidon järjestämisestä on julkaistu kansallinen suositus, ja hoitoa kehitetään useissa hankkeissa. Laadun seuranta on kuitenkin jäänyt hajanaiseksi ja riittämättömäksi myös...
Tupakansavulle altistuminen on vähentynyt Suomessa merkittävästi lakisääteisten tupakointikieltojen myötä. Kiellot kohtasivat aikanaan suurtakin vastustusta, mutta niiden hyödyt on osoitettu kerta toisensa jälkeen. Nykyisin savuttomista ympäristöistä on tullut arkipäivää ja odotusarvo – kuten terveyden näkökulmasta kuuluukin.
Asuinyhteisöjen kohdalla on kuitenkin ajauduttu erikoiseen tilanteeseen. Parveketupakointikiellolla on ollut väestön enemmistön tuki jo vuosikausia. Silti tupakkalakiin ei ole saatu toimivaa kieltoa. Sekä taloyhtiöt että viranomaiset kokevat nykyisen hakuprosessin työlääksi. Viranomaiset saavat toistuvasti yhteydenottoja kansalaisilta, joiden terveys ja asumisviihtyvyys kärsivät...
Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) strategiset monisektoriset tavoitteet valmistuivat viime syksynä hyvissä ajoin Tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelun tueksi. Näissä asiakirjoissa asetetaan tavoitteita myös asukkaiden sosioekonomisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.
Matka eriarvoisuuden tunnistamisesta tavoitteeksi on samaan aikaan helppo ja vaikea
Sekä Kymenlaaksossa että Varsinais-Suomessa oli työtä aloitettaessa jo paljon kokemustietoa sekä indikaattoritietoa eriarvoisuudesta. Monisektorisissa kertomusten valmisteluryhmissä ja avoimissa foorumeissa eri toimijat tunnistivat omasta työstään eriarvoisuuden ilmentymiä.
Keskusteluissa myös jaettiin toisten huoli erilaisten väestöryhmien terveydestä ja...
Koronaepidemia on ravisuttanut ihmisten arkea ympäri maailman. Sen lisäksi, että epidemialla on ollut vaikutuksia terveyteen ja talouteen, erityisesti epidemian leviämisen ehkäisyyn liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet meidät järjestämään arkeamme uusiksi ja muuttamaan käyttäytymistämme.
Olemme seuranneet epidemian vaikutuksia väestön elintapoihin ja arkielämään koronan alkumetreiltä lähtien.
Hyvä muutos, huono muutos vai ei muutosta?
18–69-vuotiaille kansalaisille tehdyn kyselyn / tehtyjen kyselyiden tulokset osoittavat, että epidemian ja rajaamistoimien vaikutukset ovat moninaisia, osin terveyden kannalta suotuisia ja osin taas epäsuotuisia. Hieman yllättäenkin moni...
Opioidiriippuvuus on vakava sairaus, johon kietoutuu monenlaisia vaikutuksia, jotka syrjäyttävät ihmistä yhteiskunnasta ja sen yhteisöistä. Opioideista riippuvaisilla on usein myös muita riippuvuuksia ja sairauksia, heidän koulutustasonsa on matala ja työttömyys on yleistä. Myös opioideihin liittyvät kuolemat ovat yleistyneet ja niihin kuollaan Suomessa yhä nuorempana.
Vaikuttavaksi todetun opioidiriippuvuuden korvaushoidon onkin oltava kynnyksettä sitä tarvitsevien saatavilla ja saavutettavissa. Riippuvuuden hoidossa käytettävän lääkityksen lisäksi hoitoon sisältyy myös muuta lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea.
Korvaushoidon tulee linkittyä osaksi monialaista palvelukokonaisuutta...
