Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Viimeisen vuoden aikana on kannettu erityistä huolta nuorten mielen hyvinvoinnista ja lisääntyneestä ahdistuksesta covid-19-pandemian aikana. On puhuttu myös yksinäisyyden pandemiasta. Nuoret kohtasivat pandemian myötä uudenlaisen haasteen – päällekäyvän yksinäisyyden – joka on koetellut nuorten jaksamista.

Yksinäisyyttä oli torjuttava eristyksissä: sosiaalisessa tyhjiössä sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan katveessa. Poikkeusaika toi esiin myös yhteiskunnassamme vallitsevat hyvinvointierot. Vaikka varsinainen pandemia-aika alkaa olla loppusuoralla ja elämä vähitellen normalisoituu, jatkohaasteita riittää. Erityisesti  nuorten mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneet ja ennustettu on, että tätä...

Vietämme kansainvälistä Pride-kuukautta ja Helsinki Pride -viikkoa Suomessa. Kansainvälinen Pride-kuukausi nostaa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien (HLBTQI+) yhteisöjen ääniä, jotka jäävät usein yhteiskunnissamme syrjään.

Organisaationa kannustamme kaikkia konkreettisiin toimiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemiseksi. Pyrimme arvojemme mukaisesti olemaan yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä. Jaamme tässä blogissa kolme esimerkkiä siitä, miten organisaatiomme tukee HLBTQI+-yhteisöjä – ei vain Priden aikana, vaan laajemmin toiminnassamme ja tutkimuksissamme.

1. Intersektionaalinen tutkimus tuo vähemmistöt näkyviin

Kolme prosenttia nuorista ilmoitti kuuluvansa sukupuolivähemmistöön ja yhdeksän prosenttia seksuaalivähemmistöön Kouluterveyskyselyssä 2019....

We are celebrating the International Pride Month and the Helsinki Pride Week in Finland. Internationally the entire month is dedicated to uplift the voices of the sexual and gender minority (LGBTQI+) communities, who are often marginalized in our societies.

This is a good time for organizations to show concrete actions in supporting sexual and gender minorities.  We aim to be pioneers in equality, as per our values. In this blog article, we share three examples...

Viime päivinä Twitter-kansaa ovat kuohuttaneet työnteon kannustimet. Niitä on mitattu monimutkaiselta kuulostavilla efektiivisillä marginaaliveroasteilla (EMTR), jotka ilmaisevat, kuinka paljon työntekijällä jää lisäpalkasta käteen, kun otetaan huomioon verotuksen ja vähenevien sosiaalitukien, kuten asumistuen, vaikutus. Jos EMTR on 100 %, kotitalouden nettotulot eivät kasva ollenkaan lisäpalkasta huolimatta. Jos EMTR on 0 %, nettotulot kasvavat täyden lisäpalkan verran.

Twitterissä keskustelua on käyty Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Antti Tanskasen nostaman esimerkin, kolmen lapsen työttömän yksinhuoltajan, kautta.

Tunnettua on, että yksinhuoltajilla on...

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Vuonna 2019 summa oli 161,6 miljoonaa euroa. Se jakautui seuraavasti:

lääkärinpalkkioiden korvaukset 54,8 miljoonaa euroahammashoidon korvaukset 48,3 miljoonaa euroatutkimuksen ja hoidon korvaukset 39,5 miljoonaa euroahallinnolliset kustannukset 14 miljoonaa euroa jaKela-korvattuihin palveluihin maksetut matkakorvaukset 5 miljoonaa euroa.

Tällä rahalla saisi julkiseen terveydenhuoltoon vuosittain 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä tai 4,5 miljoonaa sairaanhoitajakäyntiä lisää.

Kela-korvaukset vuonna 2019 ja mitä samalla rahalla olisi saanut julkiseen terveydenhuoltoon lisää.

Korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat

Kela-korvatuista käynneistä perityt hinnat...

Raskauteen liittyy usein väsymystä. Yöhikoiluakin voi ilmetä. Vähän on yskittänyt ja ollut lämmön tunnetta. Ruokahalukin on huono. Ei kai siinä nyt mitään erikoista ole? Olisiko kuitenkin – esimerkiksi tuberkuloosia – Suomessa?

Tuberkuloosia on edelleen Suomessa vaikkakin se on meillä nykyisin harvinainen sairaus. Vuonna 2020 tautiin sairastui 174 henkilöä, joista 40 % oli taustaltaan ulkomaalaissyntyisiä. Sairastuneista viisi oli alle 15-vuotiaita. Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse hengitysilman mukana.

Maailmalla tuberkuloosi on yksi yleisimmistä infektiosairauksista. Vuonna 2019 siihen sairastui 10 miljoonaa...

Lastensuojelu arvioi lapsen tilannetta eri tavoin asiakkuuden alusta saakka. Kyse ei ole vain siitä, onko lapsen turvallista olla kotona vai esimerkiksi sijoitettuna. Laadukas arviointi on lapsikeskeinen, lapseen ja vanhempaan luottamusta rakentava prosessi, joka kokoaa ja analysoi lapsen tilannetta koskevaa tietoa. Se tapahtuu niin lasta kuin perhettäkin kuullen ja kunnioittaen, mutta samalla siten, että tiedon kokoaminen ja analyysi on tutkimustiedon ohjaamaa. Laadukas arviointi tuottaa myös perheelle oivalluksia.

Lapsen turvallisuuden sekä hyvän kasvun ja kehityksen varmistaminen ei...

Yksi Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Keinoista puhuttaessa keskustellaan usein kannustimista, sosiaalietuuksien leikkauksista tai työvoimapalveluiden resursseista. Harvemmin kuulee pohdintaa sosiaalihuollon roolista työllisyyden edistämisessä ja työllisyysasteen nostossa.

Mystiset sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut

On toki oma periaatteellinen kysymyksensä, pitääkö sosiaalihuollolla olla roolia työllisyyden edistämisessä vai pitäisikö suutarin pysyä lestissään: sosiaalihuolto tukee ihmisten arkea ja elämänhallintaa, kun taas työllisyyden edistäminen on työvoimapalveluiden heiniä.

Toisaalta on kuitenkin tosiasia, että sosiaalihuollossa on useita palveluja, joiden voidaan sanoa...

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen edellyttää laaja-alaista yhteistä työtä. Sote-uudistuksessa monialaisen yhteistyön varmistaminen kuuluu keskeisiin huomioitaviin asioihin. Kuntien ja hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palveluiden tulee muodostaa lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus, joka edellyttää toimivia yhteistyörakenteita ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi myös järjestöillä on tärkeä rooli väkivallan ehkäisemisessä. Perhekeskusmallissa kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin monialainen yhteistyö tiivistyy myös väkivallan ehkäisemisessä, varhaisessa tunnistamisessa ja avun antamisessa.

Yli vuoden jatkunut koronakriisi on entisestään vahvistanut yhteistyön toimivuuden ja...

Hyvinvointi ei synny sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan arjen elinympäristöissä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat kodin ohella lapsen tärkeimpiä kasvuympäristöjä. Koulun oleellinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistajana on noussut selkeästi esiin korona-ajan etäopetuksessa.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa lapsi toimii aina osana yhteisöä. Hyvät vuorovaikutustaidot opitaan arjen tilanteissa ja toki myös taitavalla pedagogiikalla ja opettaen. Koulun toimintakulttuuri voi tarjota monia mahdollisuuksia osallisuuteen ja innostaa myöhemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Yhteisöllisyys alkaa varhaiskasvatuksessa

Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on ryhmätoimintaa, ja siten...