Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Miltä lapsesta tai nuoresta tuntuu, jos häneltä unohdetaan toistuvasti kysyä, mitä hän haluaisi elämällään tehdä? Tai jos hän ei voi vaikuttaa siihen, miten kuluttaa vapaa-aikansa, mihin ryhmiin kuuluu tai yleensäkään kertoa mielipidettään? Tai miltä hänestä tuntuu, jos ei voi vaikuttaa yhteiskuntaan edes omassa lähipiirissään?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa työskentelee sen eteen, ettei yhdenkään vammaisen lapsen tai nuoren elämässä olisi näin.
Osallisuudella tai sen puutteella on ratkaiseva merkitys ihmisen elämänlaatuun. Kaikilla ihmisillä...
Arvon tuottaminen väestölle on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus ja olemassaolon oikeutus. Arvon tuottavat alan ammattilaiset interaktiossa potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Arvon tuottamisen mahdollistavat johtotehtävissä työskentelevät henkilöt kaikilla organisaatiotasoilla.
Terveydenhuollon arvon tuottamisen kategoriat ovat ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen saatavuus ja saavutettavuus, lääketieteellinen ja potilaan kokema laatu ja prosessien toimivuus, yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus. Nämä kategoriat ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Esimerkiksi hoidon lääketieteellinen laatu on edellytys vaikuttavalle ja turvalliselle hoidolle, eikä vaikuttavaakaan hoitoa pidä antaa, mikäli haitat...
Eurooppaa uhkaa vähenevä väestö. Lapsia syntyy vähän ja moni perinteisesti korkean syntyvyyden maa on kohdannut vauvakadon 2010-luvulla. Syntyvyys on laskenut nopeimmin Suomessa – kymmenessä vuodessa neljänneksellä. Suomi on myös nopeimmin ikääntyvä Pohjoismaa.
Moni maa, myös Suomi, onkin laatinut kansallisen väestöohjelman, jonka perustella voidaan päämäärätietoisesti tukea syntyvyyttä, työvoiman saatavuutta ja alueiden tasaisempaa kehitystä. Valtioneuvoston kanslia asetti keväällä 2020 selvityshankkeen Suomen väestörakenteen nykytilaan johtaneista syistä. Samalla laadittaisiin politiikkasuositukset kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.
Selvityksestä vastasi tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliiton tutkimuslaitoksesta....
Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten.
Yhteistyöhön kannusti huoli siitä, että apua hakevia nuoria ei pystytä riittävästi auttamaan edes yleisimmissä häiriöissä.
Apu haluttiin tarjota nuoren arkiympäristössä eli kouluissa ja oppilaitoksissa.
Koulutukset käynnissä koko Suomessa
Niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen: valtionavustusrahoituksella koulutetaan koko Suomessa opiskeluhuollon ammattilaisia toteuttamaan interventioita, jotka auttavat lievissä mielenterveyshäiriöissä.
Interventiot on tarkoitettu masennus- ja ahdistusoireisten nuorten hoitoon. Samalla parannetaan avun saantia peruspalveluista,...
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa.
Mutta kuinka tehokkaasti kunnat hyödyntävät kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät kaksi vuotta sitten ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa.
Saimme silloin ensimmäistä kertaa koko maan kattavan kuvan, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kysyimme kunnilta...
Sosiaalietuuksien verkosto on Suomessa monimutkainen. Se koostuu kymmenistä eri etuuksista, eikä kukaan pysty hallitsemaan kaikkia lainsäädännön yksityiskohtia. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa monimutkaisuus onkin nostettu keskeiseksi ongelmaksi.
Monimutkaisuuden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan joihinkin etuuksiin, heidän on vaikea ymmärtää tehtyjä etuuspäätöksiä tai he eivät osaa ennakoida keikkatyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Monimutkaisuus voi johtaa etuuksien alikäyttöön ja jopa vähentää työntekoa, vaikka jälkimmäisestä ei ole juuri tutkimusnäyttöä.
Suomen järjestelmä on monimutkainen osin laajuutensa vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret, tulonsiirrot vähentävät tuloeroja selvästi ja köyhyysaste...
Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä puutiaisten eli punkkien aiheuttamia tauteja ovat puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis) sekä borrelioosi, joka tunnetaan myös etenkin Lymen tautina. Vuosittain TBE-tartuntoja on tilastoitu noin 60–90 kappaletta, kun taas borrelioosidiagnoosin saa arviolta 7 000 suomalaista vuosittain.
Viime vuosina kummankin taudin levinneisyysalue on laajentunut ja taudit yleistyneet. Parantunut tietoisuus ja tautien diagnostiikka selittää osan kasvusta, mutta hyönteisten välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttavat myös esimerkiksi lajien muuttuva levinneisyys. Tähän puolestaan vaikuttavat muun muassa ympäristön- ja ilmaston...
Tänä vuonna vietetään tutkitun tiedon teemavuotta ja kuluvalla viikolla jokavuotista rasisminvastaista viikkoa. Mikä olisi siis sopivampi hetki tarkastella tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimuslaitoksen osallistumista rasisminvastaiseen työhön?
Rasisminvastainen viikko on Suomen Punaisen Ristin koordinoima vuosittainen valtakunnallinen rasisminvastainen kampanja Suomessa. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti tämän päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja vastuutti kansainvälistä yhteisöä lisäämään tietoisia ja tavoitteellisia ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi.
Rasismilla tarkoitetaan esimerkiksi äidinkieleen, etniseen, kulttuuriseen tai uskonnolliseen taustaan ja...
Ihmiskunnalla on yleisinhimillinen kehityksen tarve. Selvä näyttö kehitystarpeestamme on ihmiskunnan matka luolamiehestä nykyihmiseen. Kehitystarpeen tuloksena syntyvät alituiset muutokset. Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ilman että kukaan erityisesti panisi muutoksia toimeen. Muutokset ovat monen ilmiön summa, emmekä voi tarkkaan ennakoida seuraavaa käännettä.
Kehitystä hankaloittaa kuitenkin ihmiskunnan toinen tarve, joka on täydessä ristiriidassa kehitystarpeen kanssa, eli turvallisuuden tarve ja halu ennakoida tulevaa. Pienessä lapsessa tulevat molemmat tarpeet selkeästi näkyviin: lapsi tutkii innokkaasti ympäristöään esimerkiksi kiipeämällä ja pistämällä...
Innokylä-verkkopalvelu on avoin yhdessä kehittämisen ympäristö ja julkaisualusta. Vuodesta 2011 toiminut Innokylä uudistettiin tasan vuosi siten. Visuaalinen ilme, palvelun rakenne, hakutoiminnot ja kehittämistyökalut uudistuivat.
Innokylä tukee nyt erityisesti toimintamallien kehittämistä ja kuvaamista. Se on kehittäjän työkalu, kehittämisohjelmien strategisen ohjauksen väline ja julkinen ideoiden tietolähde.
Verkkopalvelu on suunnattu ennen kaikkea kunnille, järjestöille ja valtionhallinnolle; niille, jotka ovat kiinnostuneita laaja-alaisen hyvinvoinnin palveluiden, toimintaprosessien ja rakenteiden kehittämisestä. Mutta Innokylä on maksuton ja kaikille avoin palvelu toimialasta riippumatta.
Palvelussa on vahva...
