Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Viime kuukausina Suomessa on jälleen jouduttu pysähtymään useamman traagisen perhe- ja parisuhdesurman tapahtumaketjun äärelle. Olisiko kuolemaan johtanut väkivalta voinut olla estettävissä? Tai viranomaisten välinen yhteistyö toimia paremmin?
Väkivallan taustalla voi vaikuttaa monia tekijöitä, joita on tutkittu myös ennalta estämisen näkökulmasta. Keskeistä on, että viranomaiset ovat saaneet koulutusta väkivaltailmiöistä ja niiden riskitekijöistä, tuntevat toistensa toimintaa ja osaavat puuttua epäiltyyn tai ilmi tulleeseen väkivaltaan ajoissa.
Suomessa järjestelmällinen riskiarviointi tai turvallisuusjohtaminen eri viranomaisten yhteen sovitetuin toimenpitein ei kuitenkaan aina...
Neuvoloista ja niiden tarjoamista palveluista käydään ajoittain aktiivista julkista keskustelua. Ja niin pitääkin, julkisista palveluista on hyvä käydä julkista keskustelua. Usein esitetään, että lastenneuvolat eivät seuraa aikaansa, kun ne vain mittaavat lasten kasvua. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvoloiden pitäisi keskittyä tukemaan vain erityisen tuen tarpeessa olevia. Ja kolmannet näkevät digitaaliset palvelut nykyisten historiallisen ansiokkaiden neuvolapalvelujen tulevaisuuden muotona.
Meidän mielestämme neuvolat seuraavat aikaansa. Ja universaaleille neuvolapalveluille, jotka kohtaavat asiakkaansa kasvokkain, on edelleen painavat perusteet.
Lasten terveysseuranta,...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy päivittäin valtava määrä tietoa kansallisiin rekistereihin ja Kelan ylläpitämään Potilastiedon arkistoon. Tiedon tuottajina ovat sote-ammattilaiset niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Tietotuotantoa on leimannut erilaiset menetelmät tuoda tietoa kansallisiin rekistereihin ja osin myös yhteisten kirjaamiskäytäntöjen puute. Kansalliset viranomaiset ovat kehittäneet tietotuotantoaan lähinnä lakisääteisistä tehtävistään käsin, mikä näkyy erilaisina tiedonkeruun ja -käsittelyn ratkaisuina. Esimerkiksi THL on sote-tiedon tilasto- ja tutkimustalo, Kela massiivisten sote- ja etuustietojen arkistoija, jolla on myös omaa tutkimus- ja tilastotoimintaa...
Lehtiotsikoihin nousi tällä viikolla erikoisen kuuloisia uutisia sisäilmaongelmien uusista tutkimustavoista. Mitä toksikologille tulee mieleen näitä uutisia lukiessa?
Ylen uutinen 19.1.: Sisäilman lievätkin haitat saattavat aiheuttaa terveysriskin – lääkäri: Suhtautuminen ongelmiin on karmeaa
Kritiikki ei tarkoita ongelman kieltämistä
Vaikka julkinen keskustelu näyttää kärjistyneeltä, on hyvä muistaa, että itse tavoitteista ollaan yleensä ottaen yhtä mieltä: kosteusvauriot tulee korjata ja ehkäistä, oireilevia ihmisiä pitää auttaa.
On positiivista, että kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista tehdään tutkimusta ja erityisesti, että tuloksia julkaistaan. Tällöin tutkimuksen toteutusta ja...
Suomen kansallisen huumepolitiikan perusteet luotiin vuonna 1971 säädetyssä huumausainelaissa. Huumeiden käyttö säädettiin rangaistavaksi, ja päävastuu huumetilanteen hallinnasta annettiin poliisille.
Ajan mittaan kävi selväksi, ettei poliisi suoriudu urakasta yksin. Vuoden 1997 huumausainestrategiassa huumeiden käyttäjien hoito sekä haittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy tuotiin poliisitoimen tueksi. Nyt on aika päivittää huumepolitiikka vastaamaan 2020-luvun tilannetta.
Huumekokeilut ovat yleistyneet Suomessa sukupolvi sukupolvelta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 toteuttamassa huumekyselyssä kahdeksan prosenttia 1950-luvulla syntyneistä ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Nuoremmissa kannabista...
Naisten ja miesten tasapainoinen edustus yritysten ylimmässä johdossa ei toteudu Suomessa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan kahdeksan prosenttia oli naisia vuonna 2020. Yritysjohdon seurantatilastojen tiedot on jaoteltu vain naisiin ja miehiin.
Seuraavat viisi myyttiä johtajuudesta vaikuttavat mielikuviimme siitä, millainen henkilö on pätevä ja sopiva johtajaksi. Sukupuolella väliä? -hankkeessa selvitettiin, antaako tutkimustieto tukea myyttien todenperäisyydelle.
Myytti 1: Sukupuolella ei ole väliä johtajan valinnassa
Naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia: naisista vähintään alemman korkeakouluasteen on suorittanut noin 25 prosenttia ja miehistä noin...
Hieman yli sata vuotta sitten Suomea koetteli espanjantaudiksi kutsuttu influenssa. Myös tuolloin ihmisiä kehotettiin välttämään suuria väkijoukkoja ja heille annettiin ohjeita hygieniasta. Koulujakin suljettiin. Koska sosiaaliturvajärjestelmämme oli vielä kehittymätön, töihin mentiin usein kipeänäkin.
Yhteiskunnan muuttuminen ja hyvinvointivaltion kehittyminen näkyy koronaepidemian torjunnassa. Sosiaalisia kontakteja on ollut mahdollista selvästi vähentää.
Moni ammattiryhmä on voinut siirtyä etätöihin, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvokkaisia tapaamisia on korvattu sähköisillä palveluilla.
Esimerkiksi mielenterveystyöhön, kuten psykoterapiaan, liittyvä reaaliaikainen etäasiointi yli viisinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna....
Jäykät sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit kuormittavat monien nuorten elämää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ympäristön paine kohdistuu pahimmillaan kiusaamisena, väkivaltana ja tunteena siitä, ettei kuulu joukkoon. Osalla nuorista myös suhde vanhempiin on vaikea.
Monille sateenkaarinuorille ahtaat normit aiheuttavat vähemmistöstressiä ja mielenterveysongelmia. Nuorilla voi olla vaikeuksia hyväksyä omaa sukupuolta, seksuaalisuutta ja kehoa. Mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä.
Elinympäristöstä kumpuava normipaine sekä omaan identiteettiin ja kehoon kohdistuvat kielteiset asenteet voivat...
Sopiva työ tukee hyvinvointia
Työ voi parhaassa tapauksessa olla merkittävä hyvinvoinnin lähde. Tekijällensä mielekäs, soveltuva ja työmäärältään sopiva työ tuo sisältöä elämään ja edistää mielenterveyttä.
Monelle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle avoimille työmarkkinoille pääsy on kuitenkin liian hankalasti saavutettava päämäärä. Tavanomaiseen työkalupakkiin kuuluvat työtoiminta, työkokeilut ja harjoittelut eivät tarjoa samaa osallisuuden ja oman pystyvyyden kokemusta kuin tavallinen palkkatyö, toimeentulosta puhumattakaan.
IPS-työhönvalmennuksen on osoitettu tukevan työelämään siirtymistä ja siellä pysymistä perinteisiä palveluja tehokkaammin.
Työpaikka edellä
IPS (Individual Placement and Support) Sijoita ja...
Johdon rooli muutoksessa on korvaamaton. Johtaja voi vauhdittaa strategista muutosta, jossa juurrutetaan näyttöön perustuvat psykososiaaliset menetelmät perustason ammattilaisten toimintaan.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy ja varhainen hoito perustasolla tarvitsevat toimivia ja vaikuttavia menetelmiä.
Tehokkaita, perustasolle soveltuvia lyhyitä ja strukturoituja menetelmiä tuodaan nyt Suomeen. Jo muutamalla käynnillä häiriöiden varhaisvaiheissa voidaan saada merkittävää apua. Myös työntekijöiden jaksaminen paranee, kun käytettävissä ovat tutkitusti vaikuttavat työmenetelmät.
Uusille perustason toimintamalleille on tilausta. Jos perustaso ei onnistu ehkäisyn ja varhaisen hoidon...
