Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Uusimaalaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajalääkärin tehtävistä tulleena, tuoreena THL-läisenä poden edelleen päänsärkyä tiedon sirpaleisuudesta. Laskin ennen lähtöäni, että tarvitsin entisessä tehtävässäni 29:ää erilaista talon sisäistä järjestelmää – ja liutaa erilaisia nettilinkkejä – saadakseni johtamisessa tarvitsemani tiedon.
Tietoa uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään siirryttäessä ei siis puutu. Kyse on siitä, mistä tiedon löytää, mitä siitä saa irti ja miten sitä on lopulta valmis käyttämään.
Onko käytettävissä oleva tieto todella avuksi palvelut järjestävälle organisaatiolle, onko siitä hyötyä tiedon loppukäyttäjille?...
Osallistuessani sekä muutosjohtajien että THL:n tekemiin maakuntakierroksiin mietin usein, milloin viimeksi maakunnat ovat pitkän historiansa aikana saaneet emännöidä tai isännöidä ja sovittaa kalentereihinsa näin tiiviissä aikataulussa vierailuja kuin kuluneen talven ja kevään aikana?
Maakuntiin kylään ovat kutsuneet itsensä muun muassa presidentti, sosiaali- ja terveysministeri, sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat yhdessä eri ministeriöiden edustajien kanssa sekä THL. THL:n ylijohtaja Marina Erholan ja tietojohtaja Pekka Kahrin johdolla alkuvuoden aikana tehtyjen vierailujen tarkoituksena oli perehtyä maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanteeseen, kuulla maakuntien...
Suomessa on kahta väestön terveyden kannalta merkittävää puutiaisten eli punkkien levittämää tautia. Bakteerin aiheuttamaa Lymen borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen on viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE), johon antibiootit eivät tehoa, mutta jota vastaan on rokote. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.
Keskustelu kesän ja puutiaisten vaaroista käy vilkkaana, vaikkei huhti-toukokuun sää olekaan punkkien aktiivisuutta suosinut. Moni pohtii, kuinka huolissaan punkien levittämistä taudeista pitäisi olla?
Olemme äskettäin täällä THL:ssä tutkineet borrelioosin esiintyvyyttä käyttäen hyväksi THL:n laajoja...
Suomi kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Kulttuurit kohtaavat, ottavat vaikutteita toinen toisistaan ja löytävät uudenlaisia ilmenemismuotoja. Uudet, inspiroivat ja kiehtovat virtaukset huuhtelevat perinteisiä ajattelutapojamme ja asenteitamme muovaten niitä.
Ajoittain erilaiset ajatustavat joutuvat neuvottelemaan paikoistaan ja keskinäisistä suhteistaan, joskus sopuisasti, mutta toisinaan ollaan törmäyskurssilla. ”Maassa maan tavalla” on usein kuultu sanonta, jota tarjotaan ratkaisuksi tämäntyyppisiin kimurantteihin tilanteisiin. Miten ymmärrämme tämän sanonnan tilanteissa, joissa on kyse suomalaisista juomatavoista?
Alkoholiin liitetään eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä ja moraalisia latauksia. Esimerkiksi se, miten,...
Hyvinvointivaltio ja Euroopan unioni ovat professori Maurizio Ferreran mukaan huomattavin 1900-luvun jättämä institutionaalinen perintö. Tällä vuosisadalla näiden kahden instituution rinnakkainelo on ollut myrskyisää, mikä on näkynyt keskusteluissa Brexitistä tai ’puolalaisesta putkimiehestä’.
Perinteinen hyvinvointivaltio perustuu kansallisiin rajoihin, kun taas EU:n kantava aate on avautuminen, rajojen ylittäminen. Näiden lähtökohtien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, mutta samalla yhä välttämättömämpää, jotta EU:n toimintakyky ja kansalaisten hyvinvointi kehittyisivät.
Sosiaalipolitiikka on ollut Euroopan unionissa alisteista talouspolitiikalle ja yhteisille sisämarkkinoille. Eurooppalaista sosiaalipoliittista lainsäädäntöä on kehitetty vain...
Nykyinen, määrittämättömäksi ajaksi voimassa oleva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/84/EY) kesäaikasäännöksistä on annettu tammikuun 19. päivänä vuonna 2001. Siitä Suomen valtioneuvosto antoi 30. elokuuta 2001 asetuksen (753/2001), joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta lukien.
Direktiivin mukaan sisämarkkinoiden, liikenteen ja viestinnän lisäksi myös muiden teollisuuden alojen moitteeton toiminta on tärkeää. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että kaikkien jäsenmaiden on tärkeää siirtyä normaaliajasta kesäaikaan yhtaikaa ja kesäajasta takaisin normaaliaikaan yhtaikaa. Mitään perustelua, miksi näin pitäisi tehdä,...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulevaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta pohtinut selvitysmies asetti raportissaan mielenkiintoisella tavalla vastinpareiksi tutkimuksen tieteelliset ansiot ja tutkimuksen kautta saavutetun asiantuntemuksen hyödynnettävyyden.
Raportin mukaan valtion tutkimuslaitoksena THL:n tulee tavoitella pikemminkin laaja-alaista asiantuntemusta kuin pyrkiä kurottautumaan tutkimuksen kansainväliseen kärkeen, sillä se johtaa päätöksenteon tukemisen kannalta liian kapea-alaiseen asiantuntemukseen.
Ennen kuin uusi tavoitteenasettelu voi muuttua käytännöksi, valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitoksessa on ratkottavana pari kiinnostavaa kysymystä.
Ensinnäkin, miten hyvin tutkimuslaitokset pystyvät lopulta kytkeytymään osaksi kotimaista ja...
Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä.
Suomessa 15 prosenttia raskaana olevista tupakoi. Osuus on ollut sama jo kolme vuosikymmentä. Onneksi tupakoinnin raskauden ensimmäisten kuukausien aikana lopettaminen on yleistynyt. Kun 1990-luvun alussa joka kymmenes lopetti tupakoinnin raskauden kuluessa, vuonna 2015 teki näin jo joka toinen lasta...
Palvelujen saatavuuden parantaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluketjujen saumaton kokonaisuus olivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Yksi, ajan myötä kovin tärkeäksi osoittautunut tavoite on sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvien kustannusten hallinta.
Hallitus asetti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle tavoitteen, jonka mukaan vuosittain nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on saatava hillityksi siten, että vuonna 2029 kustannukset ovat kolme miljardia euroa pienemmät kuin nykyinen nousuvauhti ennakoisi. Tämä tarkoittaa kustannusten nousun hillintää nykyisestä noin 2,4 prosentin vuotuisesta kasvusta...
Jos päättäjien ja virkamiesten tavoitteet toteutuvat, niin kansalaiset eivät parin vuoden päästä huomaa, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa tuottamisesta vastaa kunnan sijasta maakunta. Ihmiset tulevat saamaan samat palvelut kuin ennenkin, kertoi Yleisradion uutinen. Tämä on hyvä tavoite, johon on syytä pyrkiä.
Optimismi ja kehittämisinto eivät saa kuitenkaan estää varautumista muutoksesta mahdollisesti seuraaviin ongelmiin. Kehittämistyötä on myös kohdennettava niihin palvelujärjestelmän tilanteisiin ja käytäntöihin, joissa esiintyy ongelmia tällä hetkellä.
Heikoimmista tulee helposti väliinputoajia
Moni minulle päihdeasiamiestoimintaan viime vuonna tullut yhteydenotto...
