Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
YLE:n A-teema puhui eilen tärkeästä aiheesta: lihavuudesta ja sen hoidosta. Keskustelussa kuultiin maan parhaita lihavuuden ja lihavuuden hoidon asiantuntijoita, personal trainereita ja omakohtaisia kokemuksia paino-ongelmista. Valitettavasti kuultiin myös huonosta kohtelusta, nimittelystä ja muusta kiusaamisesta.
Myös terveydenhuollon ammattilaisten asenne ja ajattelemattomat kommentit olivat jättäneet kipeitä muistoja.
Laihduttaminen ja pysyvä painonpudotus on vaikeaa; siinä ei ole kyse itsekurin puutteesta. Moni lihoo ”yllättäen”, eikä osaa tarttua asiaan heti. Ylen verkkosivuston Vaakakapinan slogan ”Lopeta laihdutus, aloita elämä” antaa ymmärtää, että vaaka pitäisi heittää romukoppaan....
THL:lla on loistava mahdollisuus auttaa tulevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Meillä on osaajia ja ammattitaitoa, on väestötutkimusta, tilastoa ja rekisteriä. Tietoa on joka lähtöön, mutta tiedon pirstaleisuus haittaa edelleen tiedon käyttöä.
Mitä THL sitten voi tehdä? Ensinnäkin on tärkeää, että laki rekisteritiedon toissijaisesta käytöstä hyväksytään eduskunnassa. Ilman, että tiedon hyödyntäjät voivat vaihtaa ja siirtää tietoja keskenään, tieto ei tule näkyväksi, eikä sen kerääminen, analysointi tai arviointi ole sujuvaa, eikä kaikilta osin edes mahdollista.
Ajatus on tällä...
Arviolta 70 000 suomalaista lasta kasvaa perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on vakava alkoholi- tai huumeongelma. Tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista.
Isän tai äidin päihdeongelman kanssa eläviä lapsia on todennäköisesti enemmän, sillä arvio perustuu tietoihin hoitoa hakeneista päihdeongelmaisista vanhemmista. Kaikki vanhemmat kun eivät hae apua ongelmaansa. Vuonna 2009 tehdyssä Lasinen lapsuus-kyselyssä ja sen uusinnassa vuonna 2016 jopa neljännes aikuisista sanoi kokeneensa lapsena omassa perheessään päihteiden ongelmakäyttöä.
Vanhemman päihdeongelma on vakava riski lapsen terveydelle ja...
Satunnaistusta ei tule pelätä terveydenhuollon toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Se on kiistattomin ja yksiselitteisin tapa selvittää, mikä on paras hoito.
Terveydenhuollon vaikutusten arviointi on SOTE-uudistuksen voimaantuloa odottaessa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. THL on tiivisti mukana kehittämässä sekä väestön terveyttä ja terveydenhuollon toimintaa kuvaavaa SOTE-tietopohjaa että laatimassa kriteereitä ja indikaattoreita maakuntien sote-palveluiden arvioimiseksi.
Pelkkä tietopohja ja indikaattorit eivät kuitenkaan yksinään riitä: tarvitaan myös terveydenhuollon toimenpiteiden eli ns. interventioiden arviointia.
Silloin on hyvä muistaa, että kokeilut ja erilaiset koeasetelmat...
Suomen hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Lupaviranomaista koskeva lainsäädäntö on menossa eduskuntakäsittelyyn tämän syksyn aikana – pitkän valmistelun jälkeen. Toteutuessaan laki purkaa moninkertaista byrokratiaa, joka on estänyt rekisteritiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämistä.
Samalla avautuvat laajempaan käyttöön ne tietovarannot, joiden käyttöön joillakin organisaatioilla – kuten THL:llä – on käytännössä ollut lähes yksinoikeus.
Julkisia tietovarantoja on usein verrattu öljy- tai kaivosteollisuuteen. Vertaus on monilta osin osuva. Luonnonvarojen,...
Valoisa mieli, toimiva muisti ja hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän ainesosia – kaikki haluavat varmasti säilyttää ne pitkälle vanhuuteen. Mielihyvää tuottavat asiat antavat voimaa arkeen, ja tasapainoinen arki ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.
Monet viitteet osoittavat, että useissa kansanterveysongelmissa olemme menossa parempaan suuntaan. Aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. Suomalaisten mielenterveys ei ole tapahtunut yhtä myönteistä kehitystä kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa tai syöpien hoidossa. Muistisairauksista kärsivien määrän lisääntyminen huolestuttaa, kun väestö ikääntyy.
Aivosairauksien ja niiden...
Teknologian kehitys vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon sisällöt ja vuorovaikutuksen muodot asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat murroksessa.
Muutos on sekä vähittäistä että työnteon tapoja syvältä muokkaavaa. Esimerkiksi GPS-paikannuksen tai puhelimen lisääminen turvarannekkeeseen ovat vähittäisiä kehitysaskeleita, jotka eivät kuitenkaan mullista työnteon tapaa kotihoidossa. Teknologia näyttelee parannuksista huolimatta melko passiivista roolia työssä.
Erilaisten liikettä ja arkirutiineja seuraavien kameroiden ja antureiden lisääminen kotiin on esimerkki toimintaa syvällisemmin muokkaavasta kehityksestä. Teknologia kehittyy älykkäämmäksi ja aktiivisemmaksi kotihoidon tueksi.
Kotiin asennettu...
Osallisuus rakentuu ihmisten välisessä tilassa. Oleskellessaan muiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa, saman äänimaailman jakaessaan, katseita tai sanoja vaihtaessaan ihmiset jakavat yhteistä kokemusmaailmaa.
Köyhyydessä ihminen usein kadottaa yhteyden omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Elämä etenee päivä kerrallaan sinnitellen. Mahdollisuudet leikkautuvat näköpiiristä eikä elämässä siksi jää tilaa myönteiselle sattumanvaralle. Ei pääse enää osallistumaan sellaisiin prosesseihin, joissa luodaan merkityksiä, merkityksellisyyttä ja arvoa.
Kun arvottomuuden ja voimattomuuden kokemukset lisääntyvät, ei pysty irrottautumaan pakottavasta tästä hetkestä. Väylät hyvinvointia rakentaviin ihmiskontakteihin ja materiaalisiin...
Mitä olisi tutkijan kesä ilman kansainvälisiä konferensseja. 12. Pohjoismaisessa kansanterveyskokouksessa Tanskan Aalborgissa kuultiin kiinnostava kansanterveysjohtajien keskustelu, jossa johtajat kertoivat avoimen vilkkaasti suurimmista kansanterveyden esteistä, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan hyvässä pohjosmaisessa hengessä.
Suomen panelisti THL:n ylijohtaja Marina Erhola muistutti satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheesta: sodan jälkeen suomalaisten elinikä on pidentynyt 20 vuodella ja saadut lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.
Mitä sitten voimme oppia muilta Pohjoismaita?
Unelma-Pohjolassa kansalaiset olisivat reippaita ja liikunnallisia kuten Norjassa ja onnellisia kuin Tanskassa. Maassa olisi vahva norjalainen kansanterveyslainsäädäntö, suomalainen savuttomuuteen tähtäävä politiikka...
Me emme vanhempina katso lapsiamme ja ajattele, että kunpa heistä myöhemmin elämässään tulisi palvelujen suurkuluttajia. Me toivomme, että he löytävät paikkansa yhteisöissä ja pärjäävät elämässä.”
Dosentti Jorma Niemelän toteamus on ajankohtainen kymmenien tuhansien innokkaiden koululaisten aloitettua tänäkin syksynä koulupolkunsa. Valtaosalle lapsista koulu tarjoaa riittävät eväät elämään, mutta pienestä osasta tulee palvelujen monikäyttäjiä. Näillä lapsilla on koulurepussaan mukana monenlaisia perhettä ja itseään koskevia huolia ja vaikeuksia. Lapset jäävät tarjotusta avusta huolimatta syrjään, pääsemättä osalliseksi yhteisöistä ja toiminnasta, jotka...
