Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu kuntien tehtäviin myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Osa kunnista onkin ymmärtänyt ehkäisevän työn merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille.
Mutta kuinka moni kuntapäättäjä muistaa, että alkoholi ja tupakka selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta?
Entä moniko päättäjistä tietää, että pelkästään alkoholista, tupakasta ja huumeista aiheutuu vähintään noin 4,2 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle? Tai että lapsilla, joiden vanhemmilla on päihdeongelmia, on teini-iässä noin puolitoistakertainen riski mielenterveysongelmiin; heillä on myös noin kaksinkertainen riski käyttää itse päihteitä...
Kohta kesä korkataan. Mutta kuka korkkaa ja kenen korkkaamisesta puhutaan? Takavuosien tapaan tänäkin kesänä on odotettavissa kaksi alkoholikampanjaa. Toinen kohdistuu nuoriin ja osuu koulujen päättäjäisiin. Toinen ajoitetaan juhannukseen ja koskee rajatusti vain vesillä liikkujia.
Nuorten juomiseen tähtäävä kampanjointi ajankohtaistuu perheissä koulujen päätösviikonlopun lähestyessä. Vanhemmat varoittelevat ja ovat huolissaan: milloin nuori tulee kotiin, missä kunnossa ja miten maistissa?
Vanhempien kysymykset ovat ymmärrettäviä, sillä koulujen päättyessä vapaaehtoiset ovat partioineet, poliisi tehostanut valvontaansa ja selviämisasemat valmistautuneet vastaanottamaan huonokuntoisia päihtyneitä...
Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset.
Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe saadaan päätökseen nyt kesäkuussa.
Terveystarkastustutkimukset ovat tärkeä osa kansallista terveysinformaatiojärjestelmää yhdessä erilaisista rekistereistä kuten terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit ja kuolemansyyrekisterin ja kyselytutkimuksista kuten...
Suomessa tulee vuosittain esille noin 10–15 tapausta, joissa vauvan vammojen uskotaan johtuvan ravistelusta. Tämän vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on tullut neuvoloista tietoa siitä, että vauvojen ravistelu olisi lisääntynyt. Tämä tieto ei perustu tilastointiin.
Ravistelun kohteena ovat tavallisimmin 3–4 kuukauden ikäiset vauvat. Tyypillisin ravistelutilanne on seurausta siitä, kun väsynyt ja tuskastunut aikuinen ravistelee vauvaa saadakseen itkun loppumaan. Muita ravistelulle altistavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi vauvan keskosuus, kaksosuus, äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, parisuhdeongelmat ja...
Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana.
Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina.
Kun tuloluokkien lisäksi otetaan huomioon asuinalue, erot kasvavat vielä suuremmiksi, erityisesti miesten väliset. Hyvätuloiset Länsi- ja Etelä-Suomen miehet elävät lähes 12...
Uusimaalaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajalääkärin tehtävistä tulleena, tuoreena THL-läisenä poden edelleen päänsärkyä tiedon sirpaleisuudesta. Laskin ennen lähtöäni, että tarvitsin entisessä tehtävässäni 29:ää erilaista talon sisäistä järjestelmää – ja liutaa erilaisia nettilinkkejä – saadakseni johtamisessa tarvitsemani tiedon.
Tietoa uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään siirryttäessä ei siis puutu. Kyse on siitä, mistä tiedon löytää, mitä siitä saa irti ja miten sitä on lopulta valmis käyttämään.
Onko käytettävissä oleva tieto todella avuksi palvelut järjestävälle organisaatiolle, onko siitä hyötyä tiedon loppukäyttäjille?...
Osallistuessani sekä muutosjohtajien että THL:n tekemiin maakuntakierroksiin mietin usein, milloin viimeksi maakunnat ovat pitkän historiansa aikana saaneet emännöidä tai isännöidä ja sovittaa kalentereihinsa näin tiiviissä aikataulussa vierailuja kuin kuluneen talven ja kevään aikana?
Maakuntiin kylään ovat kutsuneet itsensä muun muassa presidentti, sosiaali- ja terveysministeri, sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat yhdessä eri ministeriöiden edustajien kanssa sekä THL. THL:n ylijohtaja Marina Erholan ja tietojohtaja Pekka Kahrin johdolla alkuvuoden aikana tehtyjen vierailujen tarkoituksena oli perehtyä maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanteeseen, kuulla maakuntien...
Suomessa on kahta väestön terveyden kannalta merkittävää puutiaisten eli punkkien levittämää tautia. Bakteerin aiheuttamaa Lymen borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen on viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE), johon antibiootit eivät tehoa, mutta jota vastaan on rokote. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.
Keskustelu kesän ja puutiaisten vaaroista käy vilkkaana, vaikkei huhti-toukokuun sää olekaan punkkien aktiivisuutta suosinut. Moni pohtii, kuinka huolissaan punkien levittämistä taudeista pitäisi olla?
Olemme äskettäin täällä THL:ssä tutkineet borrelioosin esiintyvyyttä käyttäen hyväksi THL:n laajoja...
Suomi kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Kulttuurit kohtaavat, ottavat vaikutteita toinen toisistaan ja löytävät uudenlaisia ilmenemismuotoja. Uudet, inspiroivat ja kiehtovat virtaukset huuhtelevat perinteisiä ajattelutapojamme ja asenteitamme muovaten niitä.
Ajoittain erilaiset ajatustavat joutuvat neuvottelemaan paikoistaan ja keskinäisistä suhteistaan, joskus sopuisasti, mutta toisinaan ollaan törmäyskurssilla. ”Maassa maan tavalla” on usein kuultu sanonta, jota tarjotaan ratkaisuksi tämäntyyppisiin kimurantteihin tilanteisiin. Miten ymmärrämme tämän sanonnan tilanteissa, joissa on kyse suomalaisista juomatavoista?
Alkoholiin liitetään eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä ja moraalisia latauksia. Esimerkiksi se, miten,...
Hyvinvointivaltio ja Euroopan unioni ovat professori Maurizio Ferreran mukaan huomattavin 1900-luvun jättämä institutionaalinen perintö. Tällä vuosisadalla näiden kahden instituution rinnakkainelo on ollut myrskyisää, mikä on näkynyt keskusteluissa Brexitistä tai ’puolalaisesta putkimiehestä’.
Perinteinen hyvinvointivaltio perustuu kansallisiin rajoihin, kun taas EU:n kantava aate on avautuminen, rajojen ylittäminen. Näiden lähtökohtien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, mutta samalla yhä välttämättömämpää, jotta EU:n toimintakyky ja kansalaisten hyvinvointi kehittyisivät.
Sosiaalipolitiikka on ollut Euroopan unionissa alisteista talouspolitiikalle ja yhteisille sisämarkkinoille. Eurooppalaista sosiaalipoliittista lainsäädäntöä on kehitetty vain...
