Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Ristituulessa – tutkijan näkökulma tuulivoimamelukeskusteluun

Lukuaika6 min

THL toteutti vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoimamelun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita avusta! Kerromme Ympäristö ja terveys -lehden syyskuun numerossa ensimmäisistä tuloksista.
Kyselyn perusteella tuulivoimamelu kuuluu varsin harvoin sisällä edes tuulivoimaloiden lähellä ja harva kokee sen häiritsevän merkittävästi oleskelua sisällä tai nukkumista. Tuulivoimamelu häiritsee ulkona jonkin verran useammin, mutta terveysvaikutusten kannalta ovat olennaisia juuri häiritsevyys sisällä ja unen häiriintyminen.
Oireiden, kuten päänsäryn,...

Lue lisää Ristituulessa – tutkijan näkökulma tuulivoimamelukeskusteluun

Palvelujärjestelmän toiminnan tehostaminen edellyttää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista

Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta on syytä seurata ja tehostaa. Pätevää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittausta tehdään somaattisessa erikoissairaanhoidossa sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojen pohjalta sekä THL:n koordinoimassa Perfect-hankkeessa.
Palvelujärjestelmän vaikuttavuudesta, kyvystä lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia on tällä hetkellä niukasti tietoa, eikä sitä pystytä suhteuttamaan palvelujärjestelmässä syntyviin kustannuksiin. Näin ollen meillä ei ole tietoa kustannusvaikuttavuudesta, millä kustannuksilla kykenemme lisäämään ja ylläpitämään väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Puutteet tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurannassa ovat...

Lue lisää Palvelujärjestelmän toiminnan tehostaminen edellyttää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista

Naisten ja miesten taloudellinen tasa-arvo ei edisty

Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella.
Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö asiasta vielä puhua tai olla huolissaan? Vai pitäisikö meidän olla tyytyväisiä asioiden nykytilaan? Todetaanhan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassakin, että ”naiset ja...

Lue lisää Naisten ja miesten taloudellinen tasa-arvo ei edisty

Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä.
Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Suurin osa vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista voi hyvin. Aikuisuuteen soljutaan ilman suuria...

Lue lisää Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

Alkoholikeskustelu kuumenee – ehkä vähän liikaakin

Lukuaika4 min

Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä.
Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai tuottavuuden laskua krapulapäivinä.
Tuon kaiken me veronmaksajat, ja yritykset, kustannamme. Voisi silla rahalla muutakin tehdä.
Tutkimustietoa tarkoitushakuisesti
Alkoholilainsäädännön muutoksiin liittyvä lobbaus on ollut...

Lue lisää Alkoholikeskustelu kuumenee – ehkä vähän liikaakin

Luonnollinen ja arvokas kuolema

Lukuaika5 min

Olen seurannut muutaman läheiseni odotetun kuoleman yhteydessä käsittämättömän monimutkaisia, jopa arvokasta kuolemaa halveksivia temppuja. On vaikea käsittää, miten arvokas kuolema riistetään lähettämällä kuoleva potilas kiertelemään ambulanssissa paikasta toiseen tai elvyttämällä lähes 100 vuoden iän saavuttanutta jo monisairasta henkilöä. Luonnollisen kuoleman lähestyessä ei pitäisi tehdä epäluonnollisia kuoleman estämispyrkimyksiä, vaan keskittyä arvokkaan kuoleman mahdollistamiseen.
Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 henkilöä, näistä valtaosa ikäluokissa 80–84-vuotiaat ja 85–89-vuotiaat. Kuolinpaikka on useimmiten terveydenhuollon toimintayksikkö, harvemmin sosiaalihuollon yksikkö tai yksityisasunto.
Suomalaiset...

Lue lisää Luonnollinen ja arvokas kuolema

Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta.
Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee kuin sieniä sateella.
Mutta minkälaista apua nuori itse toivoo? Tässä neljä huomionarvoista toivetta nuorilta itseltään:
1 Etsi minut
Syrjäytyminen ei ole on-off-ilmiö. Syrjäytyminen alkaa...

Lue lisää Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittelyä sekä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Strategisen johtamisen yksi konkreettinen käytännön työkalu on alueellinen hyvinvointikertomus.

Tärkeää...

Lue lisää Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Naapurissamme asuu yhä useammin apua tarvitseva vanhus

Lukuaika6 min

Ystäväni kertoi, että hänen unensa rikkoi läpi kesäyön kuulunut poikkeava ääni: ’’Auttakaa, auttakaa! Eikö kukaan kuule.’’
Huuto toistui tietyn väliajoin. Vähitellen ystäväni tunnisti naapurin vanhan herran äänen. Hän asteli parvekkeelle ja näki naapurinsa istuvan rollaattorinsa päällä ulko-ovensa edessä. Vanha herra ei tiennyt, miksi hän oli lähtenyt ulos. Ovi oli paukahtanut kiinni ja avaimet olivat sisällä. Kello oli puoli neljä aamulla. Ilma viileä, mutta onneksi ei satanut.
Ystäväni haki viltin kotoaan ja mietti, mitä tehdä. Apua todella...

Lue lisää Naapurissamme asuu yhä useammin apua tarvitseva vanhus

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei ehkä vähennäkään ’luukuttamista’

Lukuaika3 min

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Muutoksen on ennakoitu helpottavan monen ihmisen elämää, kun vähimmäisturva saadaan jatkossa yhdestä paikasta. On puhuttu asiakkaan ’luukuttamisen’ vähentämisestä. Tällä on perusteltu jo vuosikymmenien ajan nyt toteutuvaa siirtoa. Kela-siirron kokeiluista saatiin perustelua tukevia tuloksia 1990-luvulla.
Tosiasiallisesti vain niiden henkilöiden ’luukuttaminen’ vähenee, jotka joutuvat turvautumaan alhaisen perusturvan vuoksi toimeentulotukeen samalla kun he hakevat Kelalta työttömyysturvaa ja asumistukea.
Ongelman uuteen järjestelmään tuovat kasvukeskusten suuret asumiskustannukset. Kelan asumistuki ei riitä kattamaan asumiskustannuksia, eivätkä niitä kata...

Lue lisää Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei ehkä vähennäkään ’luukuttamista’