Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Päättynyt vuosi oli monella tapaa hämmentävä. Brexitin ja Trumpinvalinnan takana on varmasti paljon tärkeitä viestejä, jotka ovat jääneet kuulematta. Osa näistä viesteistä liittyy kokemuksiin vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä tai syrjään jäämisestä. Osattomuuden ja osallisuuden syitä ja seurauksia on syytä miettiä myös THL:ssa.
Olen vielä enemmän ymmälläni niistä uusista käytänteistä, jotka ovat yleistyneet etenkin Britannian ja Yhdysvaltain vaalikamppailuissa sekä Venäjän ulkomaille suuntaamassa trollauksessa. Puolitotuudet ja suoranaiset valheet näyttävät olevan käypiä ja hyväksyttyjä keinoja omien näkemysten edistämiseen ja omien intressien...

Hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä yhä eriarvoisemmin, eikä kuilun kasvamiselle näy loppua. Ei ainakaan kun tarkastelee hallituksen säästötoimenpiteitä, jotka näyttävät sekä kurjistavan huono-osaisten tilannetta entisestään, että lisäävän huono-osaisten määrää.
Lienee selvää, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaista vaikuttamistyötä. Koordinoimani Kuluttajaparlamentti järjestöineen pyrkii osaltaan aiheuttamaan töytäisyjä oikeaan suuntaan.
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti perustettiin viisi vuotta sitten järjestöjen yhteiseksi vaikuttamisfoorumiksi, jossa erilaiset valtakunnalliset kansalaisjärjestöt yhdistävät oman edunvalvonnan voimia jäseniensä parhaaksi. Päämääränä on saada poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten järjestöjen kannoista merkittäviin...

Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck perusteli syyskuussa pidetyillä Pohjanmaan II sosiaali- ja terveystutkimuksen päivillä, miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää. Vaikka suomalaisten fyysinen terveys paranee ja elinajanodote kasvaa, mielenterveydessä ei ole nähty vastaavaa paranemista.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuolleisuus on selvästi muuta väestöä suurempi: heidän elinaikansa on naisilla 15 vuotta lyhyempi ja miehillä peräti 20 vuotta. Haastatteluihin perustuvassa Terveys 2011 -väestötutkimuksessa on viitteitä masennustilan yleistymisestä. Mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 5 miljardia euroa vuodessa. Myös maailmanlaajuisesti on viitteitä masennustilojen lisääntymisestä:...

Kuluneen vuoden aikana opintotukijärjestelmästä on julkisuudessa keskusteltu paljon. Aihetta ovat antaneet taloustieteen professori Roope Uusitalon suositukset opintotukijärjestelmään tehtävistä muutoksista sekä hallituksen kehyspäätös opintotuen muutoksista.
Hallitus pyrkii kehyspäätöksellään pienentämään opintotukimenoja. Tämä toteutetaan leikkaamalla sekä opintorahan että opintotukikuukausien määrää. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintotukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla hallitus lisää opintolainan valtiontakausta Suomessa opiskelevilla 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Käytännössä opintolainan valtiontakaus viittaa kuukausittaiseen lainamäärään, minkä opiskelija voi hakea pankista ilman muita vakuuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos...

Jouluaatto on ongelma erityisesti tänä vuonna kun aatto asettuu hiukan ikävästi lauantaille, joten ilmaisten vapaapäivien määrä meille kuukausipalkkaisille jää vaivaiseen yhteen. Valoisa näkymä löytyy tulevasta joulusta, silloinhan aatto on sunnuntaina, puhumattakaan niistä vuosista kun aatto on maanantaina tai keskiviikkona!
Niinä vuosina todellakin pitää palata pohjoismaisen joulurauhan julistuksen juurille.  Joulurauhaa kun tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma ylimääräisen vapaa-ajan pelättiin tuottavan levottomuuksia! Kristillisissä maissa jopa sodankäyntikin on keskeytetty jouluna. Ramadanin ajalla ei taida olla samoja merkityksiä?
Joulu on ongelma,...

Laaja-alaisen sote-uudistuksen teko on pienen maan rajoitetuin asiantuntijavoimin haastavaa. Pahimmassa tapauksessa asiantuntijanäkemysten on vaikea pitää pintansa, kun poliittisten vallanpitäjien ideologiset näkemykset ja toiveet määritelevät uudistuksen linjauksia. Siksi on ilahduttavaa, että sosiaali- ja terveysministeriö päätti ennen kesää vahvistaa uudistuksen valmistelua kutsumalla arvovaltaisen kansainvälisen ryhmän arvioimaan luonnosteltua sote-uudistusta. Tuloksena on lukemisen arvoinen raportti.
Voidaan tosin keskustella siitä, onko kyseessä varsinainen ennakkoarviointi vaiko muun tyyppinen konsulttituotos. Raportti sisältää runsaasti kesäisen uudistusluonnoksen ja sen taustojen korkeatasoista kuvausta, mutta vähemmän...

Tänä vuonna julkaistu tutkimus ”Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983” on nostanut näkyvästi esiin epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja lasten kaltoinkohtelua lastensuojelun sijaishuollossa. Ne johtivat myös julkisen vallan anteeksipyyntöön kaikilta sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneilta. Anteeksipyynnön esitti lapsen oikeuksien päivän tilaisuudessa 20.11.2016 ministeri Juha Rehula.
Selvityksen tulokset riipaisevat. Kuvaukset ahdistavat. Vastaavaa tutkimusta ei ole käytettävissä tämän päivän tilanteesta. Kuulemme nuorilta asiakkailta yhä enemmän selviytymistarinoita, luemme vaikuttavia tuloksia lapsen terveyden kohentumisesta ja esimerkiksi siitä, miten alisuoriutuva ja toivottomaksi oppijaksi leimattu lapsi onnistuu...

Aamulehdessä lokakuun alussa ollut kirjoitus digitaalisista neuvolapalveluista herätti sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun. Lehtikirjoituksen mukaan Tampereen tavoitteena on tuottaa 75 prosenttia neuvolapalveluista digitaalisina vuoteen 2025 mennessä. Terveysasemalla jonottamisen sijaan terveydenhoitajalta voisi kysyä neuvoa chat-palvelun avulla ja käydä lääkärin etävastaanotolla videoyhteydellä. Digitaalisia palveluja ovat sähköisen asioinnin lisäksi myös omahoitoa tukeva terveyden ja hyvinvoinnin mobiilitekniikka.
On selvää, että kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja ja toimintakäytäntöjä tullaan uudistamaan ja digipalveluiden osuus tulee lisääntymään myös neuvoloiden työssä. Palveluiden ´digitalisaatio’ antaa monenlaisia...

Missä maassa teinipojilla on parhaat välit vanhempiinsa? Asiaa on tutkittu WHO:n koululaistutkimuksessa tänä vuonna. Tässä maassa varhaisteini-ikäisten poikien on helpompaa puhua vaikeista asioista isänsä kanssa kuin missään muussa tutkituista 42 maasta. Maalle on erityistä sekin, että poikien isä-suhteeseen ei vaikuta perheen varallisuus.
Maa ei ole Ruotsi, jossa perheen talous vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen.  Poikien on siellä sitä helpompaa puhua isälle, mitä paremmin perhe tulee toimeen. Ruotsissa vaikeneminen ei ole kultaa.
Maa on Suomi. Vaikka iän myötä suomalaispoikien...

Pohdimme työporukassa, mitä mielikuvia meillä on romaanikulttuurista: kauniita hameita ja koruja, upeita pitsiliinoja, ravihevosia ja monta romania sairaalan aulassa huolehtimassa läheisestään.
Havahduimme: Mitä oikeasti tiedämme suomalaisesta kulttuurivähemmistöstä, joka on ollut maassamme 1500-luvulta lähtien, ja jonka hyvinvointia ja elinoloja on selvitetty viimeksi 1970-luvun väestölaskennassa
Oletko käynyt romanilääkärin vastaanotolla?
Kysymys liittyy romaniväestön kokemaan syrjintään, joka vaikuttaa yhteiskunnan yhdenvertaiseksi jäseneksi pääsemiseen. Esimerkiksi jo peruskoulussa koettu syrjintä voi vaikuttaa itsetuntoon ja estää ammatillisen kouluttautumisen. Toisaalta ammattiin valmistuminen voi jäädä kiinni siitä,...