Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Meneekö sinun asunnossasi helleraja rikki talvellakin?

Lukuaika4 min

Asuntojen lämmityskausi on alkanut. Tänäkin talvena valtaosa suomalaisista nauttii asunnossaan trooppisista, yli 20 asteen yölämpötiloista. Hellerajaa hipova sisälämpötila ei ole kuitenkaan meidän leveysasteillamme normaali luonnonilmiö.
Lämmityskaudella onkin parasta kaivaa pitkät kalsarit ja villasukat esiin ja säätää kodin lämmitys noin 20 asteeseen.
Hyvä tavoite on saada sopiva sisälämpötila mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Helpoimmin se onnistuu pukemalla vaatetta päälle ja sopeutumalla hieman viileämpään lämpötilaan. On arvioitu, että ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen viikossa.
Muita, työtä ja investointeja vaativia keinoja vähentää...

Lue lisää Meneekö sinun asunnossasi helleraja rikki talvellakin?

Sote-uudistuksessa nyt tarpeen nostaa esiin asiakkaan näkökulma

Lukuaika5 min

Keskustelu sote-uudistuksesta on tähän asti kohdistunut rakenteiden uudistamiseen. Asiakkaan ja potilaan näkökulma ja toiveet ovat ainakin julkisessa keskustelussa jääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Vuosi sitten kysyin Itä-Suomen lääketiedepäivillä, mitä sote-uudistus tulee merkitsemään tavalliselle kansalaiselle? Vähenevätkö luukut, lyhenevätkö jonot ja paraneeko palvelu? Mitä kuopiolainen sairaanhoitaja, pielavetinen vanhus tai mikkeliläinen työtön rakennusmies haluaa ja tarvitsee?
Lakiehdotukset  vaikuttavat vielä hyvin järjestelmäkeskeiseltä – asiakkaan ja potilaan näkökulma jää edelleen kaukaiseksi. Kuopiolainen sairaanhoitaja joutuu vielä odottamaan.
Uudistus on välttämätön
THL julkisti kesäkuussa sote-järjestelmälakiluonnoksen...

Lue lisää Sote-uudistuksessa nyt tarpeen nostaa esiin asiakkaan näkökulma

Pikkulapsi levittää influenssaa kolme kertaa aikuista tehokkaammin

Influenssakausi on alkamassa. Suomessa on todettu jo matkailijoiden tuomia tautitapauksia. Nyt on aika pohtia influenssarokotuksen hyötyjä ja tarvetta  lapsille.
Influenssa on epideeminen tauti, ollut jo vuosisatoja. Epidemia tulee ihmeteltävällä tarkkuudella joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin kestäen 6–8 viikkoa. Epidemian aikana 10–20 prosenttia lapsista sairastuu oireiseen influenssaan, Suomessa arviolta 100.000 lasta.
Influenssa on ainoa viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voidaan estää rokotuksella. Minä olen rokottanut perhekuntani ja muutaman ystävänkin ainakin kaksikymmentä vuotta joka vuosi ja en tiedä kenenkään rokotetun sairastuneen....

Lue lisää Pikkulapsi levittää influenssaa kolme kertaa aikuista tehokkaammin

Kansanterveyttä Ameriikan malliin: kannabista, aseita ja teiniraskauksia

Lukuaika6 min

Yhdysvaltalaista keskustelua seuratessa ei voi olla huomaamatta valtavaa eroa suomalaiseen perinteeseen. Monet kansanterveyteen merkittävästi vaikuttavat seikat ovat olleet Yhdysvalloissa suuren poliittisen kädenväännön ja keskustelun aiheita, kun ne Suomessa ovat itsestään selvyyksiä. Pitääkö terveydenhuoltoa rahoittaa verovaroin? Onko asiakas aina oikeassa lääkärissä? Onko julkisella vallalla mahdollisuus rajoittaa ihmisten oikeutta vahingoittaa omaa terveyttään?
Runsaat 12 000 kansanterveyden ammattilaista ja tutkijaa kokoontui Coloradon Denveriin Amerikan kansanterveysjärjestön 144. vuosikokoukseen marraskuun alussa. Suomalaiselle uutta oli kokouksen suuruus, sen vauhti ja show-meininki kansallislaulusta...

Lue lisää Kansanterveyttä Ameriikan malliin: kannabista, aseita ja teiniraskauksia

Turvapaikanhakijan mielenterveydestä on pidettävä huoli

Maamme joutui syksyllä 2015 uudenlaisen tilanteen eteen, kun tänne saapui turvapaikanhakijoita huomattavasti aiempaa enemmän. Ensimmäinen haaste oli saada tulijoille katto pään päälle, patja, peitto, tyyny ja ruokahuolto pelaamaan. Seuraavaksi aloitettiin alkuterveystarkastukset, tiedotettiin terveysasioista ja jaettiin vaihtovaatteita.
Tällä hetkellä merkittävin turvapaikanhakijoiden terveyteen liittyvä kysymys on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien hoito. Maahanmuuttovirasto kertoi syyskuun lopun tiedotteessaan, että lokakuun 2015 jälkeen vastaanottokeskuksissa on tehty viisi itsemurhaa. Itsemurhayritysten määrä on ollut ainakin kolminkertainen.
Turvapaikanhakijoiden mielenterveys
Mielenterveys on uudistuva voimavara, se kuluu ja...

Lue lisää Turvapaikanhakijan mielenterveydestä on pidettävä huoli

Sisäilmakyselyt eivät kerro koko totuutta

Lukuaika3 min

Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua.
Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko rakennuksen sisäilma poikkeuksellisen huonoksi tai oireillaanko siellä poikkeuksellisen paljon. Käytettävissä tulee siis myös olla tietoa siitä, miten samaan kyselyyn on yleensä vastattu. Kyselyt voivat myös antaa viitteitä, mitä muita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksesta kannattaisi tehdä.
Pelkän kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida päätellä huonon sisäilman tai lisääntyneen oireilun syytä....

Lue lisää Sisäilmakyselyt eivät kerro koko totuutta

Terveydenhuollon omatiimien palvelut voisivat olla maksuttomia

Lukuaika4 min

Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee yhtenäistämään maakunnassa perittävät asiakasmaksut, kannattaisi harkita peruspalveluiden maksujen poistamista kokonaan. Valinnanvapauden piiriin ensivaiheessa tulevat terveysasemien omatiimien palvelut voisivat olla hyvin perustein maksuttomia. Asiakasmaksujen osuus omatiimien kuluista on niin pieni, että maksujen perinnän aiheuttamaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella.
Pienestä byrokratiasta hyötyisivät myös palveluyritykset, joiden toimintaedellytyksiä maan hallitus on ilmoittanut vaalivansa. Jos perittävät maksut tilitetään maakunnalle, niin tuottajille jäisivät vain laskutuskulut tasetta rasittamaan. Palvelujärjestelmä tasa-arvoistuisi, kun omatiimien käynnit olisivat maksuttomia...

Lue lisää Terveydenhuollon omatiimien palvelut voisivat olla maksuttomia

Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?

Lukuaika5 min

Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin.
Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös mahdollisuus tarjota tukea niille lapsille ja nuorille, joiden muut kehitysympäristöt sisältävät enemmän hyvinvointia kuormittavia...

Lue lisää Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?

Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä

Luopuisitko haaveestasi saada lapsi, jos lapsilisää leikattaisiin muutamalla eurolla? Entä jos päivähoitomaksuun tulisi muutaman kympin korotus? No, et ehkä suhtaudu lastenhankintaan aivan näin rationaalisesti.
Perhepolitiikassa tehdyt leikkaukset voivat silti näkyä syntyvyydessä ja suomalaisten päätöksissä hankkia lapsia.
Syntyvyys on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana laskenut rajusti lyhyessä ajassa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,87, viime vuonna enää 1,65. Lapsia siis saadaan aiempaa vähemmän.
Viimeisin Väestöliiton perhebarometri kertoo, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi ja yhä harvempi...

Lue lisää Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus irtautuu vähitellen todellisista kustannuksista

Lukuaika3 min

Valtio ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja ryhtyy samalla tiukasti suitsimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja 1.1.2019 alkaen. Tulevien maakuntien asukkaille valtion rahanjaon reiluus ja rahan riittävyys kohtuullisiin palveluihin ovat tärkeitä. Valtiovallalle ykkösasia on menojen kasvuvauhdin leikkaaminen runsaasta kahdesta prosentista vajaaseen yhteen prosenttiin vuodessa.
Rahanjaon periaatteet kohtelevat maakuntia pääosin reilusti. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen menoperusteisesta rahoituksesta siirrytään puhtaaseen tarveperusteiseen rahoitukseen. Eduskunta päättää maakunnille jaettavan valtionrahoituksen kokonaismäärästä. Maakunnat saavat rahaa väestön tarpeiden mukaan ja käyttävät sen...

Lue lisää Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus irtautuu vähitellen todellisista kustannuksista