Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Ensi vuoden alusta lähtien työvoimaviranomaisten on hallituksen kaavailujen mukaan haastateltava kaikki työttömät kolmen kuukauden välein. Haastatteluun osallistumisen velvoite on sosiaalisessa mediassa tulkittu työttömien kyykyttämiseksi ja sanktioiden lisäämiseksi.
Työvoimaviranomaiset puolestaan ovat huolissaan haastattelijatyövoiman riittävyydestä. Haastattelut voidaan kuitenkin nähdä myös oivana tilaisuutena rakentaa aiempaa tehokkaampi järjestelmä työttömien työkyvyn seurantaan ja tukemiseen.
Työttömyys yhteydessä heikentyneeseen terveyteen
Työttömyyden tiedetään heikentävän terveyttä ja toimintakykyä. Toisaalta tiedetään, että terveysongelmat myös lisäävät riskiä joutua työttömäksi. Yhteys on vahva etenkin työttömyyskokemuksien ja mielenterveyden häiriöiden välillä.
Työttömyys...

Asuntojen lämmityskausi on alkanut. Tänäkin talvena valtaosa suomalaisista nauttii asunnossaan trooppisista, yli 20 asteen yölämpötiloista. Hellerajaa hipova sisälämpötila ei ole kuitenkaan meidän leveysasteillamme normaali luonnonilmiö.
Lämmityskaudella onkin parasta kaivaa pitkät kalsarit ja villasukat esiin ja säätää kodin lämmitys noin 20 asteeseen.
Hyvä tavoite on saada sopiva sisälämpötila mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Helpoimmin se onnistuu pukemalla vaatetta päälle ja sopeutumalla hieman viileämpään lämpötilaan. On arvioitu, että ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen viikossa.
Muita, työtä ja investointeja vaativia keinoja vähentää...

Keskustelu sote-uudistuksesta on tähän asti kohdistunut rakenteiden uudistamiseen. Asiakkaan ja potilaan näkökulma ja toiveet ovat ainakin julkisessa keskustelussa jääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Vuosi sitten kysyin Itä-Suomen lääketiedepäivillä, mitä sote-uudistus tulee merkitsemään tavalliselle kansalaiselle? Vähenevätkö luukut, lyhenevätkö jonot ja paraneeko palvelu? Mitä kuopiolainen sairaanhoitaja, pielavetinen vanhus tai mikkeliläinen työtön rakennusmies haluaa ja tarvitsee?
Lakiehdotukset  vaikuttavat vielä hyvin järjestelmäkeskeiseltä – asiakkaan ja potilaan näkökulma jää edelleen kaukaiseksi. Kuopiolainen sairaanhoitaja joutuu vielä odottamaan.
Uudistus on välttämätön
THL julkisti kesäkuussa sote-järjestelmälakiluonnoksen...

Influenssakausi on alkamassa. Suomessa on todettu jo matkailijoiden tuomia tautitapauksia. Nyt on aika pohtia influenssarokotuksen hyötyjä ja tarvetta  lapsille.
Influenssa on epideeminen tauti, ollut jo vuosisatoja. Epidemia tulee ihmeteltävällä tarkkuudella joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin kestäen 6–8 viikkoa. Epidemian aikana 10–20 prosenttia lapsista sairastuu oireiseen influenssaan, Suomessa arviolta 100.000 lasta.
Influenssa on ainoa viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voidaan estää rokotuksella. Minä olen rokottanut perhekuntani ja muutaman ystävänkin ainakin kaksikymmentä vuotta joka vuosi ja en tiedä kenenkään rokotetun sairastuneen....

Yhdysvaltalaista keskustelua seuratessa ei voi olla huomaamatta valtavaa eroa suomalaiseen perinteeseen. Monet kansanterveyteen merkittävästi vaikuttavat seikat ovat olleet Yhdysvalloissa suuren poliittisen kädenväännön ja keskustelun aiheita, kun ne Suomessa ovat itsestään selvyyksiä. Pitääkö terveydenhuoltoa rahoittaa verovaroin? Onko asiakas aina oikeassa lääkärissä? Onko julkisella vallalla mahdollisuus rajoittaa ihmisten oikeutta vahingoittaa omaa terveyttään?
Runsaat 12 000 kansanterveyden ammattilaista ja tutkijaa kokoontui Coloradon Denveriin Amerikan kansanterveysjärjestön 144. vuosikokoukseen marraskuun alussa. Suomalaiselle uutta oli kokouksen suuruus, sen vauhti ja show-meininki kansallislaulusta...

Maamme joutui syksyllä 2015 uudenlaisen tilanteen eteen, kun tänne saapui turvapaikanhakijoita huomattavasti aiempaa enemmän. Ensimmäinen haaste oli saada tulijoille katto pään päälle, patja, peitto, tyyny ja ruokahuolto pelaamaan. Seuraavaksi aloitettiin alkuterveystarkastukset, tiedotettiin terveysasioista ja jaettiin vaihtovaatteita.
Tällä hetkellä merkittävin turvapaikanhakijoiden terveyteen liittyvä kysymys on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien hoito. Maahanmuuttovirasto kertoi syyskuun lopun tiedotteessaan, että lokakuun 2015 jälkeen vastaanottokeskuksissa on tehty viisi itsemurhaa. Itsemurhayritysten määrä on ollut ainakin kolminkertainen.
Turvapaikanhakijoiden mielenterveys
Mielenterveys on uudistuva voimavara, se kuluu ja...

Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua.
Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko rakennuksen sisäilma poikkeuksellisen huonoksi tai oireillaanko siellä poikkeuksellisen paljon. Käytettävissä tulee siis myös olla tietoa siitä, miten samaan kyselyyn on yleensä vastattu. Kyselyt voivat myös antaa viitteitä, mitä muita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksesta kannattaisi tehdä.
Pelkän kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida päätellä huonon sisäilman tai lisääntyneen oireilun syytä....

Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee yhtenäistämään maakunnassa perittävät asiakasmaksut, kannattaisi harkita peruspalveluiden maksujen poistamista kokonaan. Valinnanvapauden piiriin ensivaiheessa tulevat terveysasemien omatiimien palvelut voisivat olla hyvin perustein maksuttomia. Asiakasmaksujen osuus omatiimien kuluista on niin pieni, että maksujen perinnän aiheuttamaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella.
Pienestä byrokratiasta hyötyisivät myös palveluyritykset, joiden toimintaedellytyksiä maan hallitus on ilmoittanut vaalivansa. Jos perittävät maksut tilitetään maakunnalle, niin tuottajille jäisivät vain laskutuskulut tasetta rasittamaan. Palvelujärjestelmä tasa-arvoistuisi, kun omatiimien käynnit olisivat maksuttomia...

Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin.
Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös mahdollisuus tarjota tukea niille lapsille ja nuorille, joiden muut kehitysympäristöt sisältävät enemmän hyvinvointia kuormittavia...

Luopuisitko haaveestasi saada lapsi, jos lapsilisää leikattaisiin muutamalla eurolla? Entä jos päivähoitomaksuun tulisi muutaman kympin korotus? No, et ehkä suhtaudu lastenhankintaan aivan näin rationaalisesti.
Perhepolitiikassa tehdyt leikkaukset voivat silti näkyä syntyvyydessä ja suomalaisten päätöksissä hankkia lapsia.
Syntyvyys on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana laskenut rajusti lyhyessä ajassa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,87, viime vuonna enää 1,65. Lapsia siis saadaan aiempaa vähemmän.
Viimeisin Väestöliiton perhebarometri kertoo, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi ja yhä harvempi...