Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta.
Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta ja vähentää palvelujen tarvetta.
Terveyseroja voidaan mitata eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista sillä, että näitä seurauksia...

Yksi hyvä periaate kannustinloukkujen purkamisessa voisi olla, että vanhoja loukkuja purettaessa ei luoda samalla uusia loukkuja. Tästä näkökulmasta on yllättävää, että yritettäessä lieventää asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja välineenä on uuden kannustinloukun luominen.
Juha Sipilän hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että se pureutuu asumistuen kannustinloukkuongelmaan ohjaamalla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia tuensaajia valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Vuokralaisia kannustetaan siirtymään ARA-vuokra-asuntoon alentamalla asumistuen määrää vastaamaan paikkakunnalla vapaana olevan ARA-asunnon vuokraa.
Asumistuen saajien siirtyessä ARA-asuntoihin laskee vuokrien ja asumistuen oletetun laskun myötä myös se palkkataso,...

Hallituksen valinnanvapauslinjauksia on tulkittu siten, että tulevan valinnanvapauslainsäädännön vallitessa maakunnan asukkaat voivat vapaasti valita maakunnan hyväksymistä, laatu- ja muut kriteerit täyttävistä palvelutuottajista itselleen mieluisimman. Tuottajien hyväksymiskriteerit ja tuottajille maksettavat korvaukset päätetään etukäteen, jolloin erityyppisten tuottajien välinen kilpailu tapahtuu ensisijaisesti laadulla.
Tällaisen Ruotsin valinnanvapausmallia muistuttavan laatukilpailun odotetaan vahvistavan asiakkaan asemaa ja lisäävän palvelujen laatua, asiakaskeskeisyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Tuottajien hyväksymismenettelyn yhteydessä voidaan muiden asioiden ohella edellyttää laadun seurantaa ja raportointia. Se parantaa paitsi palvelujen laatua, myös asiakkaiden...

Sote-uudistuksen on pelätty johtavan yhdessä potilaan valinnanvapauden ja peruspalveluiden yhtiöittämisen kanssa tilanteeseen, jossa isot kansainväliset yhtiöt kaappaavat markkinat uusilta kotimaisilta julkisilta ja kolmannen sektorin yrityksiltä. Tuloksena olisi korkeintaan välttäviä palveluita suomalaisille asiakkaille.
Pysähdytään hetkeksi miettimään, kuinka houkuttelevat markkinat sote-uudistus lopulta luo uusille ja vanhoille, pienille ja suurille yrityksille. Toteutuvatko hurjat ennustukset nälkäisen susilauman tavoin toimivasta markkinataloudesta, vai unohtuiko julkisessa keskustelussa jotain?
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden julkinen rahoitus on vuosittain lähes 10 miljardia euroa. Raha jaetaan kunnille...

Kokeilevaa Suomea edistetään nyt hartiavoimin valtioneuvoston kansliassa. Tarkoituksena on luoda uusi, hallinnon siilot ylittävä paikka kokeilijoiden ja rahoittajien kohtaamiselle, oppien keräämiselle ja parhaiden ratkaisujen levittämiselle.
Eri alojen asiantuntijoita tarvitaan kokeilujen vetureiksi – ja kehittämään yhteiskunnallisten kokeilujen muotoiluun, toteutukseen ja arviointiin tarvittavia välineitä.
Pohjimmiltaan kokeileminen on tietysti myös hyvin vanha tapa omaksua uutta. Pienimuotoista yhteiskunnallista kehittämistyötä on tehty Suomessakin koko ajan – kokeiluina ja ennen kaikkea hankkeina.
Kokeilujen uudessa tulemisessa on kyse siitä, että toimintaa reivataan entistä helpommin...

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että Suomen perusterveydenhuoltojärjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa? Älä huoli, niin meistäkin. Suomi, tuhansien järvien ja satojen kuntien maa, on rakentanut hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää pitkän tovin.
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla kansanterveyslain myötä ja järjestelmä on vuosikymmenten varsilla noukkinut mukaansa erilaisia vivahteita ja erityispiirteitä. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä ja valtion keskushallinto ovat luoneet puitteet järjestelmälle, ja kunnat ovat parhaan kykynsä mukaan tulkinneet lukuisia lakeja ja asetuksia. Lopputulos on ihan mukavasti toimiva, suhteellisen edullinen, mutta käytännöiltään hyvin kirjava...

THL toteutti vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoimamelun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita avusta! Kerromme Ympäristö ja terveys -lehden syyskuun numerossa ensimmäisistä tuloksista.
Kyselyn perusteella tuulivoimamelu kuuluu varsin harvoin sisällä edes tuulivoimaloiden lähellä ja harva kokee sen häiritsevän merkittävästi oleskelua sisällä tai nukkumista. Tuulivoimamelu häiritsee ulkona jonkin verran useammin, mutta terveysvaikutusten kannalta ovat olennaisia juuri häiritsevyys sisällä ja unen häiriintyminen.
Oireiden, kuten päänsäryn,...

Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta on syytä seurata ja tehostaa. Pätevää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittausta tehdään somaattisessa erikoissairaanhoidossa sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojen pohjalta sekä THL:n koordinoimassa Perfect-hankkeessa.
Palvelujärjestelmän vaikuttavuudesta, kyvystä lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia on tällä hetkellä niukasti tietoa, eikä sitä pystytä suhteuttamaan palvelujärjestelmässä syntyviin kustannuksiin. Näin ollen meillä ei ole tietoa kustannusvaikuttavuudesta, millä kustannuksilla kykenemme lisäämään ja ylläpitämään väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Puutteet tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurannassa ovat...

Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella.
Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö asiasta vielä puhua tai olla huolissaan? Vai pitäisikö meidän olla tyytyväisiä asioiden nykytilaan? Todetaanhan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassakin, että ”naiset ja...

THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä.
Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Suurin osa vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista voi hyvin. Aikuisuuteen soljutaan ilman suuria...