Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Hyviä ja huonoja uutisia maahanmuuttajista

Kokoomuskansanedustaja Ben Zyskowicz vieraili Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmassa, jossa ajankohtaisia uutisaiheita käsitellään huumorin keinoin. Vitsien lomassa Zyskowicz peräänkuulutti, että kaikkien terveiden, työkykyisten ja työikäisten ihmisten tulisi tehdä töitä.
Ben Zyskowicz, meillä on Sinulle hyviä ja huonoja uutisia!
Työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia
Hyvät uutiset ovat, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat työhaluisia ja kokevat työkykynsä paremmaksi kuin väestö keskimäärin. Tämä ilmenee THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu), jossa selvitettiin venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen työikäisen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia.
Esimerkiksi...

Lue lisää Hyviä ja huonoja uutisia maahanmuuttajista

Hyvä tietää Ruotsin valinnanvapaudesta

Lukuaika6 min

Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistuksesta on olemassa huomattavasti laajempaa tietoa kuin mitä Suomessa käyty mediakeskustelu ja sen pohjana runsaasti siteerattu Ruotsin valtion tarkastusviraston raportti antavat ymmärtää.
Ruotsissa tuli vuoden 2010 alusta voimaan lakisääteinen perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistus, jonka seurauksena perusterveydenhuollosta vastaavien 21 maakäräjäalueen on järjestettävä palvelut ns. valinnanvapausjärjestelmien puitteissa. Maakäräjät hyväksyvät halukkaat perusterveydenhuollon tuottajat – julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tahot – etukäteen määritellyllä hyväksymismenettelyllä, jonka jälkeen potilas voivat valita tuottajista itselleen sopivimman.
Maakäräjien tulee julkaista ajankohtaista vertailutietoa tuottajista. Tämän...

Lue lisää Hyvä tietää Ruotsin valinnanvapaudesta

Joukkoistamalla tilastovoimaa?

Lukuaika4 min

Joukkoistamisella tarkoitetaan eri toimijoiden ja kansalaisten osallistamista entistä vahvemmin erilaisiin hankkeisiin, esimerkiksi jakamalla videoita, sähköisiä kirjoja ja aineistoja. Joukkoja voidaan käyttää myös tilastointissa. Yleisön arviot esimerkiksi maatalousnäyttelyn sonnin painosta tai purkissa olevien herneiden määrästä vaihtelevat suurestikin, mutta kaikkien vastaajien keskiarvo on varsin lähellä oikeaa, mitattavissa olevaa tulosta, etenkin jos vastaajia on paljon.
Serbialainen tutkimusyhtiö Numbeon kerää joukkoistamalla mielipiteitä terveydenhuollon toimivuudesta. Kerättyyn dataan perustuen raportoitiin, että Ranskan terveydenhuoltojärjestelmä on paras. Suomi sijoittui sijalle 16 Liettuan ja Albanian välille. Kun Ranska...

Lue lisää Joukkoistamalla tilastovoimaa?

Avoin data on nykypäivää ja tulevaisuutta Suomessakin

Lukuaika6 min

Nykyisin on hankalaa enää välttää käsitettä avoin data (engl. open data). Käsite on levinnyt räjähdysmäisesti muutaman viime vuoden aikana. Siihen törmää niin tiedemaailmassa, valtionhallinnossa kuin mediassakin.
Data sinänsä on vain osa kaikkea muutakin ”avointa”. On avointa tietoa, tiedettä, lähdekoodia, julkaisemista, sisältöjä jne. Kaikille termeille ei edes ole ehditty vielä keksiä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta kuten esimerkiksi ”open access”lle.
Avoimuus on maailmanlaajuinen megatrendi. Tavoitteena on yhteisen hyvän ja hyödyn kasvattaminen lisäämällä ja tehostamalla julkisen sektorin, yritysten, kansalaisten ja...

Lue lisää Avoin data on nykypäivää ja tulevaisuutta Suomessakin

Uudet antibiootit purevat vastustuskykyisiin bakteerikantoihin

Lukuaika3 min

Antibiooteille eli mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen ja leviäminen on iso kansanterveydellinen ongelma. Antibiootteja on ollut käytössämme 1930-luvulta saakka. Olemme tottuneet siihen, että antibiooteilla voidaan hoitaa infektioita.
Varsinkin 1950-luvulla uusia antibiootteja kehitettiin runsaasti. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1980-luvulla ja sen jälkeen kun lääketeollisuuden kiinnostus uusien antibioottien kehittämiseen väheni.
Bakteerien kyky vastustaa antibiootteja ei sen sijaan vähentynyt, päinvastoin. Ensimmäiset, kaikille käytössä oleville antibiooteille resistentit bakteerikannat ilmaantuivat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Näiden moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito vaatii...

Lue lisää Uudet antibiootit purevat vastustuskykyisiin bakteerikantoihin

Tasa-arvoon on vielä matkaa eduskuntavaaleissa

Lukuaika4 min

Eduskuntavaalien alla käynnistyy keskustelu myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Aina ei kuitenkaan pysähdytä miettimään sitä, mihin kaikkeen sukupuolten tasa-arvo vaaleissa liittyy. Tässä tarkoituksessa on hyvä pohtia sekä äänestäjiä, ehdokkaita että vaaliteemoja.
Keitä äänestetään?
Suomalaisilla naisilla ja miehillä on ollut täydet poliittiset oikeudet jo vuodesta 1906. Äänestysaktiivisuudessa naiset ohittivat miehet vuoden 1987 eduskuntavaaleissa ja tällä hetkellä lähes kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että naisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan on tarpeen poliittisen asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Suurin osa on myös sitä...

Lue lisää Tasa-arvoon on vielä matkaa eduskuntavaaleissa

Milloin potilas hyötyy hoidosta, ja millainen potilas?

Lukuaika6 min

Helsingin Sanomissa haastateltu lääkäri Iris Pasternack nosti esiin, miten normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään liian usein sairauksiksi. Pasternack kiinnitti myös huomiota siihen, että potilaille pitäisi suoremmin sanoa, kuinka todennäköisesti hoito auttaa. Dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa samansisältöisesti, miten ”terveen ja sairaan raja liukuu alaspäin”, ja että ”entistä harvempi hyötyy” hoidoista (Kaleva 30.1.2015).
Kirjoitukset ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun. Haluan kuitenkin laajentaa niiden valitettavan kapeaa näkökulmaa hoitojen hyödyistä ja haitoista.
HS:n jutussa Pasternack sanoo: ”Kaikilla lääkkeillä on optimialue, jolla ne toimivat...

Lue lisää Milloin potilas hyötyy hoidosta, ja millainen potilas?

Sähköiset palvelut eivät toimi ”töpseli seinään”periaatteella

Lukuaika5 min

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa mittavat kustannussäästöt tarjoamalla asiakkaille ja potilaille uusia vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita.
Jos edes kymmenesosa perusterveydenhuollon palvelutapahtumista korvattaisiin vuosittain sähköisellä palvelulla, olisi sähköisiä palvelutapahtumia yli 6 miljoonaa vuodessa. Sähköisen asioinnin arvioidaan säästävän jopa 1,4 käyntiä tai soittoa asiakasta kohti vuodessa, joka vastaa jopa 200 miljoonan euron vuosisäästöä.
Sähköinen käynti voi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa, jos palveluntuottajan asiointiprosessit on uudistettu hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia. Tällöin sähköiset palvelut voivat lunastaa lupauksen...

Lue lisää Sähköiset palvelut eivät toimi ”töpseli seinään”periaatteella

Puolueilla on kirjavat keinot hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi

Lukuaika4 min

Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan.
Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja.
Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy sanoa, yllätys.
Tärkeä terveyspolitiikan tavoite
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa pitkään tärkeä terveyspolitiikan tavoite. Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti...

Lue lisää Puolueilla on kirjavat keinot hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi

Kotona ja sairaalassa synnyttämisen edut pitäisi voida yhdistää

Lukuaika4 min

Synnyttämiseen liittyy suuria tunteita, poliittista taistelua ja ristiriitaisia käsityksiä. Kotona synnyttäminen on toisille naisen ja perheen hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden tae, toisille tarpeetonta naisen ja syntyvän lapsen terveyden vaarantamista.
Suomessa kotisynnytykset ovat harvinaisia: vuonna 2013 THL:n syntyneiden lasten rekisteriin ilmoitettiin 23 kotisynnytystä eli 0,02 % kaikista synnytyksistä. Myös muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat suhteellisen harvinaisia: Ruotsissa kotisynnytysten osuus on 0,1 % kaikista synnytyksistä, Norjassa 0,2 % Tanskassa 0,9 % ja Islannissa 1,8 %.
Muualla Euroopassa niiden osuus voi...

Lue lisää Kotona ja sairaalassa synnyttämisen edut pitäisi voida yhdistää