Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Pitkän, kylmän ja pimeän talven jälkeen kesän aurinkoisia päiviä ja hellesäätä odotetaan. Mediassa pidetään kirjaa hellerajan rikkoutumisesta ja hehkutetaan superhellettä povaavia sääennusteita. Kun lämpimät ilmat viimein koittavat, väkijoukot rynnistävät grillaamaan ja rannoille. Kukaan ei enää kyseenalaista esi-isiemme asuinpaikan valintaa.
Lämpimästä säästä jaksetaan siis riemuita. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että monille meistä hellesää tuottaa enemmän ongelmia kuin iloa.
Helteistä aiheutuu tutkitusti merkittävä terveysriski erityisesti vanhuksille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Vanhemmiten elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee ja lämpöstressiin on vaikeampi...

Joka neljäs yli 60-vuotias nainen tulee Suomessa vuosittain kaltoinkohdelluksi. Silti tästä ilmiöstä ei juurikaan puhuta.
Kaltoinkohtelu voi olla monenlaista, vakavaa tai lievää, fyysistä tai henkistä väkivaltaa, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä, oikeuksien rajoittamista, loukkaamista tai muuta alentavaa kohtelua.
Myös tekemättä jättäminen, laiminlyönti, on kaltoinkohtelua.
Tutkimusten mukaan iäkkäisiin naisiin kohdistui yleisimmin henkistä väkivaltaa. Seuraavaksi yleisimpiä kaltoinkohtelun muotoja olivat taloudellinen hyväksikäyttö, henkilökohtaisten oikeuksien loukkaaminen ja seksuaalinen häirintä tai väkivalta.
Iäkkäisiin miehiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ei ole tutkittua tietoa, mutta yli 15 vuotiaista...

Uutisvirtaan on saatava jatkuvasti lisää uutisia, sillä muutoin virta uhkaa tyrehtyä. Ostajat ja tilaajat tympääntyisivät, seuraajat ja tykkääjät kaikkoaisivat. Kiireen imaistessa meidät uutisvirran pyörteisiin uutisten taustat ja tosiasiat voivat jäädä tarkistamatta. Ilmeisesti myös tieteenlukutaito on heikkenemässä. Silloin fiktio valtaa alaa faktoilta.
Otan tuoreen esimerkin. Tammikuussa 2016 julkaistiin kaksi tutkimusta: toinen sanoi, että masennusoireissa ei ole vuodenaikaisvaihtelua; toinen kertoi, että masennusoireissa on vuodenaikaisvaihtelua. Samasta asiasta julkaistiin siten kahden eri tutkimuksen vastakkaiset tulokset.
Toinen tutkimustuloksista ui sulavasti uutisvirtaan...

Talouskurin merkityksestä talouden elvyttämisessä ovat keskustelleet etenkin ekonomistit. Talouskurin muut – etenkin terveydelliset – vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Taloustieteilijät kutsunevat näitä vaikutuksia oheiskustannuksiksi.
Makrotalouden muutosten terveysvaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti jo siinä määrin, että tutkijat ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Niin sanottu prosyklinen koulukunta väittää, että talouskasvun ajat ovat terveydelle tuhoisimpia. Vastasyklisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa sekä taloudelle että terveydelle.
Prosyklinen koulukunta vetoaa muun muassa havaintoihin, joiden mukaan kokonaiskuolleisuus ei Yhdysvalloissa 1920-luvun lopun lamassa kasvanut – vain...

Koeputkihedelmöityksessä naisen munasolu hedelmöitetään miehen siittiöillä elimistön ulkopuolella. Hoitoja on tehty Suomessa menestyksekkäästi jo yli 30 vuotta, ja niistä on syntynyt yli 37 000 lasta. Näistä runsaat 10 000 on syntynyt pakastetun alkion siirrosta.
Koeputkihedelmöityshoito on raskas prosessi lasta haluavalle parille, mutta erityisesti naiselle. Hoitoketjua voidaan keventää pakastamalla hedelmöitetty alkio, koska sen jälkeen alkionsiirto voidaan tehdä luonnollisessa kierrossa ilman hormonihoitoa. Koeputkihedelmöityksessä saadaan useimmiten (60–70 prosentissa kierroista) useita alkioita, joista vain yksi siirretään kohtuun. Jäljelle jääneet...

Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö järjesti Helsinki Pride 2016 -viikolla paneelikeskustelun seksuaalikasvatuskulttuurin muutoksista. Paneelissa keskustelivat psykologi Laura Blomqvist, tutkija Sandra Hagman, tiedottaja TM Tiina Vilponen ja seksuaaliterapeutti Kirsimaria Örö. Keskustelijat kertoivat hyviä uutisia seksuaalikasvatuksen kentältä mutta myös monista sateenkaari- ja erityisnuoriin liittyvistä huolista. Nyt Pride-viikko on lopuillaan mutta huoli hlbtiq (homo, lesbo, bi, trans, inter, queer) -ihmisten ihmisoikeuksista jatkuu.
Seksuaalisuus on kautta aikojen nähty voimana, jota on ollut tarve hillitä tai ainakin hallita. Seksuaalisesta aktiivisuudesta on seurannut lapsia ja tauteja, joten...

Suomessa esiintyy edelleen huolestuttavassa määrin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja syrjintää. Stigman ja syrjinnän on todettu lisäävän seksuaalista riskikäyttäytymistä ja altistavan hiville ja muille seksitaudeille.  Hiv-epidemian pysäyttämien homo- ja bi-miehillä ei onnistu vaikuttamalla ainoastaan yksilötason käyttäytymiseen, myös yhteiskunnan hyväksyvää ilmapiiriä tarvitaan.
Hivin ennaltaehkäisyssä on pitkälti lähdetty ihmisten henkilökohtaisesta vastuusta seksuaalikäyttäytymisestään. Lisäksi viime vuosina epidemian hallinnassa on painotettu lääketieteellistä puolta. Hiv-lääkityksen on osoitettu estävän tehokkaasti sairauden etenemisen ja aids-kuolemien lisäksi hivin tarttumista seksikontaktissa. Hoidosta...

Urheilun ja liikunnan maailmassa sukupuolta määrittävät monet jaot, säännöt ja tavat. Koulun liikuntatunneista, urheiluseuroista ja kilpaurheilusta ja eri lajien mielikuvista löytyy paljon esimerkkejä, miten sukupuoli vaikuttaa etenkin nuorten liikkujien valintoihin ja mahdollisuuksiin.
Kenties klassisin on ero urheilun ja naisurheilun ja niiden saaman palstatilan ja lähetysajan välillä.
Liikunnassa on tehty kuitenkin jo pitkään tasa-arvotyötä:

Opetusministeriön työryhmä esitteli jo 1990-luvun puolivälissä ensimmäisen toimenpideohjelman tasa-arvon edistämiseksi liikunnassa.
Sukupuolten tasa-arvosta valmistellaan jo kolmatta selvitystä.
Monissa kunnissa on selvitetty sukupuolten tasa-arvon edistämistä liikunnan toimialalla.
Vuosittaista...

Selvityshenkilöryhmä jätti toukokuun lopussa loppuraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveydenhuolto on viisaasti jätetty pois sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamista palveluista ja 6 kuukauden välein tarjoutuvasta vaihtomahdollisuudesta.
Hämmentävästi kouluterveydenhuolto on kuitenkin sijoitettu muihin valinnanvapauden piiriin sijoittuviin peruspalveluihin, joiden tuottajan asiakas valitsee saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen, palveluohjauksen tai viranomaisen tekemän etuuspäätöksen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää raportissa epäselväksi.
Onko todella tarkoitus, että yksittäinen oppilas tai huoltaja voi valita vapaasti kouluterveydenhuollon tuottajan?
Toteutuessaan kouluterveydenhuollon valinnanvapaus voisi lisätä...

Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on keskusteltu, missä määrin valtion rahoituksen olisi kannustettava kuntia ja maakuntia terveysongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Osa uudistuksessa tavoiteltavasta kolmen miljardin hyödystä voitaisiin saavuttaa sairauksia ehkäisemällä ja väestön terveystilaa kohentamalla.
On kysytty, pitäisikö sote-uudistuksessa luoda kunnille ja maakunnille taloudellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita?
Keskustelussa, jota on käyty myös THL:n sisällä, on verrattu sairaanhoidon ja terveyden edistämisen terveysvaikutuksia ja ennen muuta toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta. Kannattaako terveitä elinvuosia lisätä, vaikkei se...