Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Kun koivussa on lehti, sote -lakipaketti on valmiina ja kaikkien arvioitavana, mutta toivottavasti kevät ei tule kovin aikaisin, on lain valmistelun vastuuministeri todennut. Kevät tulee eri aikaan pitkulaisessa Suomessa, onko siis kyseessä hies-, raudus- vai vaivaiskoivu?
Kevät ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä etenevät, välillä hitaammin ja joskus taaksepäin, mutta valo lisääntyy vähitellen. THL on laatimassa parhaillaan alustavaa ennakkoarviota lain vaikutuksista.
Vaikka THL:ssä on huippuasiantuntijoita, olemme todenneet erittäin hyödylliseksi koota arviointiin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien...

Heti aluksi on myönnettävä, että emme ilmeisesti ole. Toistaiseksi vain hyvin harva on käyttänyt mahdollisuuttaan vaihtaa julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaa, ja valita uusi mistä päin Suomea tahansa. Tämä mahdollisuus on meillä kaikilla ollut vuoden 2014 alusta lähtien.
Sote-uudistukseen lähdettäessä julkilausuttuja tavoitteita olivat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä yhdenvertaisten palvelujen takaaminen koko väestölle, palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, peruspalvelujen vahvistaminen sekä julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen.
Uudistuksen edetessä valinnanvapaudesta on tullut yhä olennaisempi osa sotea. Hallitus ilmoitti viime marraskuussa,...

Suomessa on puututtu rakennusten kosteus- ja homevaurioihin poikkeuksellisen tarmokkaasti jo 1990-luvulta lähtien. Silti merkittäviä kosteusvaurioita sanotaan olevan joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa. Meillä ongelma koetaan selvästi suuremmaksi kuin useissa kaltaisissamme eurooppalaisissa vertailumaissa. Tähän on monia ilmastostamme ja rakennushistoriastamme johdettavissa olevia ymmärrettäviä syitä.
On kuitenkin tunnustettava, että tietomme sekä sisäilmaongelmien esiintyvyydestä että etenkin niiden syntymekanismeista ovat hyvin vajavaiset. Käytännön korjaavien toimenpiteiden suunnittelun tekee haasteelliseksi se, että kykymme arvioida yksittäisen rakennuksen sisäilmasta aiheutuvaa...

Miksi kaikki muut Pohjoismaat ovat onnistuneet raskaana olevien tupakoinnin vähentämisessä, mutta Suomessa tupakoivien osuus on vuodesta toiseen 15 prosentin tuntumassa?
Alkuraskauden aikana tupakoivien osuus ei ole Suomessa vähentynyt, vaikka tupakoivien osuus on kaikissa muissa Pohjoismaissa pienentynyt. Yhä useampi raskaana oleva tupakoitsija lopettaa tupakoinnin ennen synnytystä myös Suomessa, mutta tupakoivien synnyttäjien osuus on edelleen Suomessa Pohjoismaiden suurin.
Ikä vaikuttaa tupakoinnin vähentämiseen: mitä nuorempi raskaana oleva tupakoitsija on, sitä epätodennäköisemmin hän lopettaa tupakoinnin raskauden aikana.
Tupakka on vaaraksi sikiölle...

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen ratifiointia on odotettu pitkään. Yleissopimuksen 31. artiklan mukaan sopimuksen allekirjoittaneet maat sitoutuvat kokoamaan tilasto- ja tutkimustietoa vammaisista henkilöistä.
Sopimuksessa määritellään vammaisiksi henkilöiksi he, joiden pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, voi yhdessä erilaisten esteiden kanssa estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tiedon avulla tunnistetaan ja käsitellään niitä esteitä, joita vammaiset henkilöt kohtaavat käyttäessään oikeuksiaan, sekä arvioidaan sopimuksen velvoitteiden toteutumista. Tiedonkeruuvelvoite koskee Suomen lisäksi myös kansainvälisiä järjestöjä. Nämä...

Sukupuolelle annetaan yhteiskunnassa monia merkityksiä. Sukupuolen monista merkityksistä kertovat hyvin viimeaikaiset keskustelut muun muassa tasa-arvoisesta avioliittolaista, Anttilan lelukuvastosta tai Perussuomalaisten Nuorten #tyttö_poika-kampanjasta.
Selväksi on tullut, että monet tahot haluavat edelleen puolustaa tarkkaa ja selvärajaista sukupuolieroa naisten ja miesten välillä.
Tämä on mielenkiintoista, sillä sukupuoliero ei ole lainkaan tarkka ja selvärajainen. Se on pikemminkin täynnä monimuotoisuutta myös silloin kun katsotaan biologiaa, anatomiaa tai kromosomeja.
Sukupuolen moninaisuus ympärillämme on totta ja erityisen totta se on kaikille niille, joiden kokemus...

Sakari esittelee kirjoituksensa, video 3’57”
Nyt ollaan solmimassa historiallinen yhteiskuntasopimus! Näin väitetään. Mutta mikä on sellainen yhteiskuntasopimus, jonka myötä ottaisimme ennemminkin askeleen sivilisaation tilasta luonnontilaan kuin päinvastoin. Nythän kaikkein heikoimmat pannaan toden teolla kilpailemaan keskenään ikään kuin olisi käynnissä kaikkien sota kaikkia vastaan.
Toki sopimuksen tekijät sanovat, että sen tavoitteena on nimenomaan mahdollisimman monen työllistyminen. Mutta onko sen pyrkimys, tai seuraus, vain luoda ja laajentaa Suomessa matalapalkka-aloja, jotta työllisyysaste saataisiin nousuun ja julkisen sektorin velkataakka laskuun.
Tältä...

Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, hyvinvointi on enemmän kuin terveys tai sen puuttuminen. Hyvinvointi syntyy monien tekijöiden summana ihmisen omien tarpeiden täyttymisen seurauksena. Hyvinvoinnin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ihmiset itse, heidän läheisensä, lähiympäristö sekä yhteiskuntapolitiikka. Tarvitaan myös uudenlaista välittämistä, ihmisten välistä yhteisöllisyyttä, toinen toisensa tukemista, auttamista ja hyvän jakamista.
Vastuuta omasta hyvinvoinnista ei voi kuitenkaan ulkoistaa kenellekään. Kuten kuntakaan ei voi ulkoistaa vastuutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen mahdollistamisesta. Kunnan tehtävänä on...

Timo esittelee kirjoituksensa, video 1’08”
Uusi suomalainen tutkimus kertoo, että sairaalahoidot sydäninfarktin takia 2000-luvun alussa olivat odotettua harvinaisempia normaaliaikaan palaamisen jälkeisenä päivänä. Tällöin aamu sarastaa varhemmin.
Aiemmin tiedossa on ollut se, että veren hyytyminen on huipussaan aamun tunteina. Äkkiherätys lisää tällöin sydämen rasitusta, mikä voi osin selittää sydäntapahtumien kertymistä aamupäivälle. Silmien kautta tuleva valo voi kuitenkin herättäessä suojata sydäntä.
Tuore sveitsiläinen tutkimus nimittäin kertoi, että sarastusvalo pehmensi herätyksen sydäntä rasittavaa vaikutusta terveillä mutta univelkaisilla nuorilla miehillä talviaamuun...

Teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti tammikuun lopussa raporttinsa Suomen talouden kehityksestä. Suosituksissaan työllisyyden kohentamiseksi OECD toteaa ensimmäiseksi, että ”Äitiys-, isyys ja vanhempainvapaan sekä kotihoidon tuen kokonaiskestoa tulee lyhentää. Tämä kannustaa naisia osallistumaan aktiivisemmin työmarkkinoille.”
OECD:n suosituksessa vanhaa ja uutta
OECD:n aloitteellisuus Suomen perhevapaiden suhteen ei ole uutta. Jo vuonna 2005 järjestö julkaisi työn ja perheen yhteensovittamista eri maissa arvioivan katsauksen Babies and Bosses. Suomelle suositeltiin kotihoidon tukikauden lyhentämistä tai tuen tason alentamista. Tuolloin ehdotus sivuutettiin, mutta se...