Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Influenssakausi on alkamassa. Suomessa on todettu jo matkailijoiden tuomia tautitapauksia. Nyt on aika pohtia influenssarokotuksen hyötyjä ja tarvetta  lapsille.
Influenssa on epideeminen tauti, ollut jo vuosisatoja. Epidemia tulee ihmeteltävällä tarkkuudella joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin kestäen 6–8 viikkoa. Epidemian aikana 10–20 prosenttia lapsista sairastuu oireiseen influenssaan, Suomessa arviolta 100.000 lasta.
Influenssa on ainoa viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voidaan estää rokotuksella. Minä olen rokottanut perhekuntani ja muutaman ystävänkin ainakin kaksikymmentä vuotta joka vuosi ja en tiedä kenenkään rokotetun sairastuneen....

Yhdysvaltalaista keskustelua seuratessa ei voi olla huomaamatta valtavaa eroa suomalaiseen perinteeseen. Monet kansanterveyteen merkittävästi vaikuttavat seikat ovat olleet Yhdysvalloissa suuren poliittisen kädenväännön ja keskustelun aiheita, kun ne Suomessa ovat itsestään selvyyksiä. Pitääkö terveydenhuoltoa rahoittaa verovaroin? Onko asiakas aina oikeassa lääkärissä? Onko julkisella vallalla mahdollisuus rajoittaa ihmisten oikeutta vahingoittaa omaa terveyttään?
Runsaat 12 000 kansanterveyden ammattilaista ja tutkijaa kokoontui Coloradon Denveriin Amerikan kansanterveysjärjestön 144. vuosikokoukseen marraskuun alussa. Suomalaiselle uutta oli kokouksen suuruus, sen vauhti ja show-meininki kansallislaulusta...

Maamme joutui syksyllä 2015 uudenlaisen tilanteen eteen, kun tänne saapui turvapaikanhakijoita huomattavasti aiempaa enemmän. Ensimmäinen haaste oli saada tulijoille katto pään päälle, patja, peitto, tyyny ja ruokahuolto pelaamaan. Seuraavaksi aloitettiin alkuterveystarkastukset, tiedotettiin terveysasioista ja jaettiin vaihtovaatteita.
Tällä hetkellä merkittävin turvapaikanhakijoiden terveyteen liittyvä kysymys on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien hoito. Maahanmuuttovirasto kertoi syyskuun lopun tiedotteessaan, että lokakuun 2015 jälkeen vastaanottokeskuksissa on tehty viisi itsemurhaa. Itsemurhayritysten määrä on ollut ainakin kolminkertainen.
Turvapaikanhakijoiden mielenterveys
Mielenterveys on uudistuva voimavara, se kuluu ja...

Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua.
Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko rakennuksen sisäilma poikkeuksellisen huonoksi tai oireillaanko siellä poikkeuksellisen paljon. Käytettävissä tulee siis myös olla tietoa siitä, miten samaan kyselyyn on yleensä vastattu. Kyselyt voivat myös antaa viitteitä, mitä muita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksesta kannattaisi tehdä.
Pelkän kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida päätellä huonon sisäilman tai lisääntyneen oireilun syytä....

Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee yhtenäistämään maakunnassa perittävät asiakasmaksut, kannattaisi harkita peruspalveluiden maksujen poistamista kokonaan. Valinnanvapauden piiriin ensivaiheessa tulevat terveysasemien omatiimien palvelut voisivat olla hyvin perustein maksuttomia. Asiakasmaksujen osuus omatiimien kuluista on niin pieni, että maksujen perinnän aiheuttamaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella.
Pienestä byrokratiasta hyötyisivät myös palveluyritykset, joiden toimintaedellytyksiä maan hallitus on ilmoittanut vaalivansa. Jos perittävät maksut tilitetään maakunnalle, niin tuottajille jäisivät vain laskutuskulut tasetta rasittamaan. Palvelujärjestelmä tasa-arvoistuisi, kun omatiimien käynnit olisivat maksuttomia...

Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin.
Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös mahdollisuus tarjota tukea niille lapsille ja nuorille, joiden muut kehitysympäristöt sisältävät enemmän hyvinvointia kuormittavia...

Luopuisitko haaveestasi saada lapsi, jos lapsilisää leikattaisiin muutamalla eurolla? Entä jos päivähoitomaksuun tulisi muutaman kympin korotus? No, et ehkä suhtaudu lastenhankintaan aivan näin rationaalisesti.
Perhepolitiikassa tehdyt leikkaukset voivat silti näkyä syntyvyydessä ja suomalaisten päätöksissä hankkia lapsia.
Syntyvyys on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana laskenut rajusti lyhyessä ajassa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,87, viime vuonna enää 1,65. Lapsia siis saadaan aiempaa vähemmän.
Viimeisin Väestöliiton perhebarometri kertoo, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi ja yhä harvempi...

Valtio ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja ryhtyy samalla tiukasti suitsimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja 1.1.2019 alkaen. Tulevien maakuntien asukkaille valtion rahanjaon reiluus ja rahan riittävyys kohtuullisiin palveluihin ovat tärkeitä. Valtiovallalle ykkösasia on menojen kasvuvauhdin leikkaaminen runsaasta kahdesta prosentista vajaaseen yhteen prosenttiin vuodessa.
Rahanjaon periaatteet kohtelevat maakuntia pääosin reilusti. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen menoperusteisesta rahoituksesta siirrytään puhtaaseen tarveperusteiseen rahoitukseen. Eduskunta päättää maakunnille jaettavan valtionrahoituksen kokonaismäärästä. Maakunnat saavat rahaa väestön tarpeiden mukaan ja käyttävät sen...

”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta.
Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta ja vähentää palvelujen tarvetta.
Terveyseroja voidaan mitata eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista sillä, että näitä seurauksia...

Yksi hyvä periaate kannustinloukkujen purkamisessa voisi olla, että vanhoja loukkuja purettaessa ei luoda samalla uusia loukkuja. Tästä näkökulmasta on yllättävää, että yritettäessä lieventää asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja välineenä on uuden kannustinloukun luominen.
Juha Sipilän hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että se pureutuu asumistuen kannustinloukkuongelmaan ohjaamalla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia tuensaajia valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Vuokralaisia kannustetaan siirtymään ARA-vuokra-asuntoon alentamalla asumistuen määrää vastaamaan paikkakunnalla vapaana olevan ARA-asunnon vuokraa.
Asumistuen saajien siirtyessä ARA-asuntoihin laskee vuokrien ja asumistuen oletetun laskun myötä myös se palkkataso,...