Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Alkoholikeskustelu kuumenee – ehkä vähän liikaakin

Lukuaika4 min

Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä.
Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai tuottavuuden laskua krapulapäivinä.
Tuon kaiken me veronmaksajat, ja yritykset, kustannamme. Voisi silla rahalla muutakin tehdä.
Tutkimustietoa tarkoitushakuisesti
Alkoholilainsäädännön muutoksiin liittyvä lobbaus on ollut...

Lue lisää Alkoholikeskustelu kuumenee – ehkä vähän liikaakin

Luonnollinen ja arvokas kuolema

Lukuaika5 min

Olen seurannut muutaman läheiseni odotetun kuoleman yhteydessä käsittämättömän monimutkaisia, jopa arvokasta kuolemaa halveksivia temppuja. On vaikea käsittää, miten arvokas kuolema riistetään lähettämällä kuoleva potilas kiertelemään ambulanssissa paikasta toiseen tai elvyttämällä lähes 100 vuoden iän saavuttanutta jo monisairasta henkilöä. Luonnollisen kuoleman lähestyessä ei pitäisi tehdä epäluonnollisia kuoleman estämispyrkimyksiä, vaan keskittyä arvokkaan kuoleman mahdollistamiseen.
Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 henkilöä, näistä valtaosa ikäluokissa 80–84-vuotiaat ja 85–89-vuotiaat. Kuolinpaikka on useimmiten terveydenhuollon toimintayksikkö, harvemmin sosiaalihuollon yksikkö tai yksityisasunto.
Suomalaiset...

Lue lisää Luonnollinen ja arvokas kuolema

Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta.
Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee kuin sieniä sateella.
Mutta minkälaista apua nuori itse toivoo? Tässä neljä huomionarvoista toivetta nuorilta itseltään:
1 Etsi minut
Syrjäytyminen ei ole on-off-ilmiö. Syrjäytyminen alkaa...

Lue lisää Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittelyä sekä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Strategisen johtamisen yksi konkreettinen käytännön työkalu on alueellinen hyvinvointikertomus.

Tärkeää...

Lue lisää Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Naapurissamme asuu yhä useammin apua tarvitseva vanhus

Lukuaika6 min

Ystäväni kertoi, että hänen unensa rikkoi läpi kesäyön kuulunut poikkeava ääni: ’’Auttakaa, auttakaa! Eikö kukaan kuule.’’
Huuto toistui tietyn väliajoin. Vähitellen ystäväni tunnisti naapurin vanhan herran äänen. Hän asteli parvekkeelle ja näki naapurinsa istuvan rollaattorinsa päällä ulko-ovensa edessä. Vanha herra ei tiennyt, miksi hän oli lähtenyt ulos. Ovi oli paukahtanut kiinni ja avaimet olivat sisällä. Kello oli puoli neljä aamulla. Ilma viileä, mutta onneksi ei satanut.
Ystäväni haki viltin kotoaan ja mietti, mitä tehdä. Apua todella...

Lue lisää Naapurissamme asuu yhä useammin apua tarvitseva vanhus

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei ehkä vähennäkään ’luukuttamista’

Lukuaika3 min

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Muutoksen on ennakoitu helpottavan monen ihmisen elämää, kun vähimmäisturva saadaan jatkossa yhdestä paikasta. On puhuttu asiakkaan ’luukuttamisen’ vähentämisestä. Tällä on perusteltu jo vuosikymmenien ajan nyt toteutuvaa siirtoa. Kela-siirron kokeiluista saatiin perustelua tukevia tuloksia 1990-luvulla.
Tosiasiallisesti vain niiden henkilöiden ’luukuttaminen’ vähenee, jotka joutuvat turvautumaan alhaisen perusturvan vuoksi toimeentulotukeen samalla kun he hakevat Kelalta työttömyysturvaa ja asumistukea.
Ongelman uuteen järjestelmään tuovat kasvukeskusten suuret asumiskustannukset. Kelan asumistuki ei riitä kattamaan asumiskustannuksia, eivätkä niitä kata...

Lue lisää Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei ehkä vähennäkään ’luukuttamista’

Kaupunki elää julkisissa tiloissa ja paikoissa

Osallistuin kissojen yönä Korkeasaaren katulavatansseihin, joissa eivät päteneet sen koommin kadun kuin lavatanssienkaan säännöt. Rikoimme näkymättömien tilojen muureja. Tanssillamme oli pieni, mutta välitön vaikutus ihmisiin. Kehollisuus ja kujeilu liittivät tanssijat ja satunnaiset katsojat yhteen aivan toisella tapaa kuin julkisessa tilassa tavallisesti.
Ihmiset voivat ilmaista itseään julkisissa tiloissa hyvin monella tavalla. Sosiologi Richard Sennett väittää, että ihmiset rakentavat kaupunkinsa juuri silloin, kun heidän katseensa, äänensä, kehonsa ja tunteensa vaikuttavat toisiinsa. Silloin anonyymiys ja yhteisöllisyys toteutuvat yhtä...

Lue lisää Kaupunki elää julkisissa tiloissa ja paikoissa

Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten olympialaiset kääntävät maailman katseet hetkeksi isäntämaahan. Niinpä olemme saaneet kuulla Rio de Janeiron meriveden likaisuudesta, korruptiosta niin politiikassa kuin rakentamisessa, slummien rauhoittamisesta poliisivoimin tai väestön siirtämisestä pois kisojen alta kaukaisiin kaupunginosiin sekä Minas Geraisin osavaltion kaivosonnettomuudesta ja ympäristökatastrofista.
Euroopan unionia suuremmassa Brasiliassa ei ole kuitenkaan pelkästään ongelmia. Maassa tartutaan sosiaalisiin ja kestävän kehityksen ongelmiin monin eri tavoin eri kaupungeissa ja osavaltioissa.
Brasilialla on monia haasteita, eikä vähiten väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Vahva kaupungistuminen on kärjistänyt ihmisten, ympäristön ja luonnon väliset suhteet...

Lue lisää Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Sijoittajansuoja vahvistaa ylikansallisten sijoittajien asemaa sosiaali- ja terveyspolitiikassa

Lukuaika6 min

EU:n ja Yhdysvaltain välistä TTIP-sopimusta on neuvoteltu vuodesta 2013 lähtien. Osa sopimuksesta on neuvoteltu jo pitkälle, mutta haasteellisia neuvottelukysymyksiä on jäänyt myös loppusuoralle. Suomessa Eduskunta on käsitellyt kevään aikana etenkin TTIP-sopimuksen sijoittajansuojaa.
TTIP-sopimus on uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimus. Se puuttuu aikaisempia sopimuksia syvemmin kansalliseen politiikkaan ja sääntelyn mahdollisuuksiin. Sopimusluonnos käsittelee tavaroiden kaupan lisäksi palveluita, investointeja, julkisia hankintoja, valtionyhtiöitä, kilpailua sekä ”hyviä sääntelykäytäntöjä”.
Tärkein TTIP-sopimuksen uutuus on sijoittajansuoja, jota pidetään uuden polven sopimusten kiistanalaisimpana osana. On kysytty, onko sijoittajasuoja...

Lue lisää Sijoittajansuoja vahvistaa ylikansallisten sijoittajien asemaa sosiaali- ja terveyspolitiikassa

Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset

Lukuaika4 min

Tilastokeskus raportoi heinäkuisena hellepäivänä, että Suomessa syntyi vain 26 517 lasta tammi-kesäkuussa vuonna 2016. Tämä on itsenäisyyden ajan pienin luku. Samaa tahtia jatkettaessa syntyisi tänä vuonna noin 53 650 lasta eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Historiassa saadaan mennä taaksepäin aina nälkävuoteen 1868, jolloin lapsia syntyi lukumääräisesti tätä vähemmän. Silloin suomalaisia oli muuten 1,7 miljoonaa, kun loppuvuodesta vuonna ylitettäneen 5,5 miljoonan asukkaan raja.
Vanhan totuuden mukaan eniten lapsia syntyy laskukaudella, kun taas nousukaudella syntyneiden lasten määrä...

Lue lisää Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset