Sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo pitkään toivottu yhtä mittaria, joilla asiakkaat ja potilaat voivat arvioida omaa terveyttään, toimintakykyään ja vointiaan.
Työ- ja elinkeino (TE)-palveluiden URA-asiakastietojärjestelmästä maaliskuussa 2024 poimittujen tietojen mukaan koko maassa työnhakuvelvoite on asetettu 58,4 prosentille kaikista työnhakijoista.
Yhteiskuntamme on vahvassa muutoksessa. Väestö ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin on välttämätöntä reagoida.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille toimintaympäristö muuttui ja toi mukanaan uusia yhdyspintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseen.
Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelman hankkeissa kehitetään monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Tavoitteena ovat sujuvat palvelupolut sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien sekä järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin (hyte-palvelut).
Euroopan komissio nimesi vuonna 2021 suomalaisen Icehearts-toiminnan innovatiivisena, nuorten mielenterveyttä edistävänä toimintamallina, ja ryhtyi tukemaan sen levittämistä 19 EU:n jäsenmaahan.
Voisitko kuvitella tilannetta, jossa pieni mutta rohkea maa asettaisi itselleen suuren tavoitteen: luoda yhteiskunta, jossa jokaisen päätöksen ytimessä on ihmisten ja luonnon hyvinvointi?
