Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten olympialaiset kääntävät maailman katseet hetkeksi isäntämaahan. Niinpä olemme saaneet kuulla Rio de Janeiron meriveden likaisuudesta, korruptiosta niin politiikassa kuin rakentamisessa, slummien rauhoittamisesta poliisivoimin tai väestön siirtämisestä pois kisojen alta kaukaisiin kaupunginosiin sekä Minas Geraisin osavaltion kaivosonnettomuudesta ja ympäristökatastrofista.
Euroopan unionia suuremmassa Brasiliassa ei ole kuitenkaan pelkästään ongelmia. Maassa tartutaan sosiaalisiin ja kestävän kehityksen ongelmiin monin eri tavoin eri kaupungeissa ja osavaltioissa.
Brasilialla on monia haasteita, eikä vähiten väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Vahva kaupungistuminen on kärjistänyt ihmisten, ympäristön ja luonnon väliset suhteet...

Lue lisää Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Sijoittajansuoja vahvistaa ylikansallisten sijoittajien asemaa sosiaali- ja terveyspolitiikassa

Lukuaika6 min

EU:n ja Yhdysvaltain välistä TTIP-sopimusta on neuvoteltu vuodesta 2013 lähtien. Osa sopimuksesta on neuvoteltu jo pitkälle, mutta haasteellisia neuvottelukysymyksiä on jäänyt myös loppusuoralle. Suomessa Eduskunta on käsitellyt kevään aikana etenkin TTIP-sopimuksen sijoittajansuojaa.
TTIP-sopimus on uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimus. Se puuttuu aikaisempia sopimuksia syvemmin kansalliseen politiikkaan ja sääntelyn mahdollisuuksiin. Sopimusluonnos käsittelee tavaroiden kaupan lisäksi palveluita, investointeja, julkisia hankintoja, valtionyhtiöitä, kilpailua sekä ”hyviä sääntelykäytäntöjä”.
Tärkein TTIP-sopimuksen uutuus on sijoittajansuoja, jota pidetään uuden polven sopimusten kiistanalaisimpana osana. On kysytty, onko sijoittajasuoja...

Lue lisää Sijoittajansuoja vahvistaa ylikansallisten sijoittajien asemaa sosiaali- ja terveyspolitiikassa

Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset

Lukuaika4 min

Tilastokeskus raportoi heinäkuisena hellepäivänä, että Suomessa syntyi vain 26 517 lasta tammi-kesäkuussa vuonna 2016. Tämä on itsenäisyyden ajan pienin luku. Samaa tahtia jatkettaessa syntyisi tänä vuonna noin 53 650 lasta eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Historiassa saadaan mennä taaksepäin aina nälkävuoteen 1868, jolloin lapsia syntyi lukumääräisesti tätä vähemmän. Silloin suomalaisia oli muuten 1,7 miljoonaa, kun loppuvuodesta vuonna ylitettäneen 5,5 miljoonan asukkaan raja.
Vanhan totuuden mukaan eniten lapsia syntyy laskukaudella, kun taas nousukaudella syntyneiden lasten määrä...

Lue lisää Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset

Turvakoteja tarvitaan lisää, mutta ketään ei jätetä heitteille

Lukuaika5 min

Kesän kuluessa on useampaan otteeseen eri lehdissä kirjoitettu siitä, että satoja ihmisiä käännytettiin viime vuonna pois turvakodeista tilanpuutteen takia (esim. HS 30.6.2016, HBL 27.6.2016). Nämä kirjoitukset vaativat, syystäkin, että turvakotipaikkoja tarvitaan lisää.
Tosiasia on, että THL:n vuoden 2015 turvakotitilaston mukaan noin 1 200 ihmistä ei päässyt tilanpuutteen takia siihen turvakotiin, johon otti yhteyttä. Lukua ei voi uskottavasti tulkita muuten kuin, että turvakotipaikkoja tarvitaan reilusti lisää.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että 1 200 ihmistä jäi ilman turvakotipaikkaa. 1...

Lue lisää Turvakoteja tarvitaan lisää, mutta ketään ei jätetä heitteille

Hyvä paha helle

Lukuaika5 min

Pitkän, kylmän ja pimeän talven jälkeen kesän aurinkoisia päiviä ja hellesäätä odotetaan. Mediassa pidetään kirjaa hellerajan rikkoutumisesta ja hehkutetaan superhellettä povaavia sääennusteita. Kun lämpimät ilmat viimein koittavat, väkijoukot rynnistävät grillaamaan ja rannoille. Kukaan ei enää kyseenalaista esi-isiemme asuinpaikan valintaa.
Lämpimästä säästä jaksetaan siis riemuita. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että monille meistä hellesää tuottaa enemmän ongelmia kuin iloa.
Helteistä aiheutuu tutkitusti merkittävä terveysriski erityisesti vanhuksille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Vanhemmiten elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee ja lämpöstressiin on vaikeampi...

Lue lisää Hyvä paha helle

Tunnistathan sinä, kun ikääntynyttä kaltoinkohdellaan

Lukuaika4 min

Joka neljäs yli 60-vuotias nainen tulee Suomessa vuosittain kaltoinkohdelluksi. Silti tästä ilmiöstä ei juurikaan puhuta.
Kaltoinkohtelu voi olla monenlaista, vakavaa tai lievää, fyysistä tai henkistä väkivaltaa, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä, oikeuksien rajoittamista, loukkaamista tai muuta alentavaa kohtelua.
Myös tekemättä jättäminen, laiminlyönti, on kaltoinkohtelua.
Tutkimusten mukaan iäkkäisiin naisiin kohdistui yleisimmin henkistä väkivaltaa. Seuraavaksi yleisimpiä kaltoinkohtelun muotoja olivat taloudellinen hyväksikäyttö, henkilökohtaisten oikeuksien loukkaaminen ja seksuaalinen häirintä tai väkivalta.
Iäkkäisiin miehiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ei ole tutkittua tietoa, mutta yli 15 vuotiaista...

Lue lisää Tunnistathan sinä, kun ikääntynyttä kaltoinkohdellaan

Fiktio valtaa alaa faktoilta

Lukuaika3 min

Uutisvirtaan on saatava jatkuvasti lisää uutisia, sillä muutoin virta uhkaa tyrehtyä. Ostajat ja tilaajat tympääntyisivät, seuraajat ja tykkääjät kaikkoaisivat. Kiireen imaistessa meidät uutisvirran pyörteisiin uutisten taustat ja tosiasiat voivat jäädä tarkistamatta. Ilmeisesti myös tieteenlukutaito on heikkenemässä. Silloin fiktio valtaa alaa faktoilta.
Otan tuoreen esimerkin. Tammikuussa 2016 julkaistiin kaksi tutkimusta: toinen sanoi, että masennusoireissa ei ole vuodenaikaisvaihtelua; toinen kertoi, että masennusoireissa on vuodenaikaisvaihtelua. Samasta asiasta julkaistiin siten kahden eri tutkimuksen vastakkaiset tulokset.
Toinen tutkimustuloksista ui sulavasti uutisvirtaan...

Lue lisää Fiktio valtaa alaa faktoilta

Talouskuri koettelee väestön terveyttä

Lukuaika3 min

Talouskurin merkityksestä talouden elvyttämisessä ovat keskustelleet etenkin ekonomistit. Talouskurin muut – etenkin terveydelliset – vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Taloustieteilijät kutsunevat näitä vaikutuksia oheiskustannuksiksi.
Makrotalouden muutosten terveysvaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti jo siinä määrin, että tutkijat ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Niin sanottu prosyklinen koulukunta väittää, että talouskasvun ajat ovat terveydelle tuhoisimpia. Vastasyklisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa sekä taloudelle että terveydelle.
Prosyklinen koulukunta vetoaa muun muassa havaintoihin, joiden mukaan kokonaiskuolleisuus ei Yhdysvalloissa 1920-luvun lopun lamassa kasvanut – vain...

Lue lisää Talouskuri koettelee väestön terveyttä

Pakastettujen alkioiden käyttö keinohedelmöityksessä on turvallista

Lukuaika2 min

Koeputkihedelmöityksessä naisen munasolu hedelmöitetään miehen siittiöillä elimistön ulkopuolella. Hoitoja on tehty Suomessa menestyksekkäästi jo yli 30 vuotta, ja niistä on syntynyt yli 37 000 lasta. Näistä runsaat 10 000 on syntynyt pakastetun alkion siirrosta.
Koeputkihedelmöityshoito on raskas prosessi lasta haluavalle parille, mutta erityisesti naiselle. Hoitoketjua voidaan keventää pakastamalla hedelmöitetty alkio, koska sen jälkeen alkionsiirto voidaan tehdä luonnollisessa kierrossa ilman hormonihoitoa. Koeputkihedelmöityksessä saadaan useimmiten (60–70 prosentissa kierroista) useita alkioita, joista vain yksi siirretään kohtuun. Jäljelle jääneet...

Lue lisää Pakastettujen alkioiden käyttö keinohedelmöityksessä on turvallista

Lisää väriä seksuaalikasvatukseen

Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö järjesti Helsinki Pride 2016 -viikolla paneelikeskustelun seksuaalikasvatuskulttuurin muutoksista. Paneelissa keskustelivat psykologi Laura Blomqvist, tutkija Sandra Hagman, tiedottaja TM Tiina Vilponen ja seksuaaliterapeutti Kirsimaria Örö. Keskustelijat kertoivat hyviä uutisia seksuaalikasvatuksen kentältä mutta myös monista sateenkaari- ja erityisnuoriin liittyvistä huolista. Nyt Pride-viikko on lopuillaan mutta huoli hlbtiq (homo, lesbo, bi, trans, inter, queer) -ihmisten ihmisoikeuksista jatkuu.
Seksuaalisuus on kautta aikojen nähty voimana, jota on ollut tarve hillitä tai ainakin hallita. Seksuaalisesta aktiivisuudesta on seurannut lapsia ja tauteja, joten...

Lue lisää Lisää väriä seksuaalikasvatukseen