Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomessa joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä. Se on riski ja vastoin suomalaisten enemmistön arvoja. Meillä on syytä olla huolissamme lasten ja lapsiperheiden eriarvoistumisesta, nuorten syrjäytymisestä ja vähäosaisuuden juurtumisesta ylisukupolviseksi.
Tällainen kehitys uhkaa johtaa myös hyvin ja huonosti toimeentulevien sosiaaliseen etäisyyteen ja elämänpiirien eriytymiseen. Kun yhteiset kokemukset vähenevät, hyvinvointiyhteiskunnan perustana oleva luottamus uhkaa rapautua. Helsingin Sanomien köyhyyskyselyn tuoreet tulokset antavat tästä jo viitteitä.
Hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkot sekä erityisesti perheiden elinolojen tukeminen ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa torjuttaessa vähäosaisuuden ylisukupolvista kasautumista.
Nobel-palkitun...
Tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeinen kysymys. Tehtävä ei ole helppo, koska maakunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin maantieteellisesti kuin väestöltään. Kuka voisi väittää, että olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla, tai että itäsuomalaiset ovat samanlaisia kuin länsisuomalaiset?
Ei olekaan yllättävää, että maakuntien välillä on merkittäviä eroja sekä sosiaali- terveyspalveluiden menoissa että palvelujen tarpeessa. Näin ollen myös sote-rahoituksen eri allokointimenetelmät tuottavat varsin erilaisia lopputuloksia. Jos itsehallintoalueiden rahoitus järjestetään nykyisten menojen pohjalta, on...
Suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. Osa lapsista elää kuitenkin – jääkiekkotermein ilmaistuna – liukkaalla jäällä ja tarvitsee erityistä tukea. Lapsen pahoinvointi voi näkyä jo varhaiskasvatus- ja alakouluiässä. Lukuisista tutkimuksista tiedämme, että lapsuusiän ongelmat, kuten ylivilkkaus, käytös- sekä tunne-elämän häiriöt ennakoivat usein vaikeuksia myöhemmin elämässä.
Tiedämme myös, että lapsen kasvua ja kehitystä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja varhain tarjottu tuki voivat auttaa lasta selviytymään. Mutta kuka ottaa kopin tällaisesta lapsesta?
Pitkäkestoista tukea joukkueurheilun keinoin
Icehearts on pitkäkestoinen, varhaisen...
Moni yli 65-vuotias pohtii parhaillaan, ottaako influenssarokotteen lisäksi myös pneumokokkirokotteen. Mainosten mukaan rokote voisi suojata keuhkokuumeelta. Toisin kuin rokotusohjelman ilmainen influenssarokote, pneumokokkirokote pitää kuitenkin maksaa itse, ja 40–85 euroa voi monesta tuntua varsin kalliilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan perusterveen aikuisen riski sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamaan vakavaan tautiin kuten aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen on pieni. Sen sijaan keuhkokuumeeseen sairastuu yli 65-vuotiaista jo noin yksi sadasta vuosittain, ja riski kasvaa vähitellen iän myötä.
Jouluun kuuluvat, tai kuuluivat ainakin Pukin varhaisemmassa keski-iässä, riisipuuro ja sekahedelmä-, tuttavallisemmin sekametelisoppa. Sotessa vai pitäisikö sanoa tetessä onkin Pukin näkemyksen mukaan keitelty toistaiseksi aika laihaa soppaa, eikä tahdo manteliakaan puurosta löytyä. Sekameteliä on sitten ollut senkin edestä.
Mahdollisesti tuo laihuus onkin ollut Kansallisen lihavuusohjelman kannalta hyvä signaali, ja hyvän hallituksen säästötavoitteiden mukainen. Pukkikin on sivumennen sanoen lievästi painoindeksien rajoilla, jos nyt joku ei ole sattunut huomaamaan. Sen se Muorin puuro ja etenkin sekametelisoppa saavat aikaiseksi!
Paljon on...
Parhaillaan selvitetään vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen kuntien vastuulle. Hallitusohjelmaan sisältyvää asiaa selvittää työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmävuoden loppuun mennessä. Siirtoa pohjustettiin jo edellisen hallituksen aikana ns. työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla.
Kunnista on tullut runsaasti kannatusta ajatukselle – etenkin viimeisimmän työmarkkinatuen muutoksen jälkeen. Vuoden alusta kuntien rahoitusvastuuta lisättiin pitkään passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden osalta. Siirtoa, tai ainakin sen kokeilemista, kannattaa myös Suomen Kuntaliiton Timo Kietäväinen.
Siirron toivotaan tuovan kunnille enemmän työkaluja pitkään työmarkkinatukea saaneiden palvelussa. Tällä hetkellä kuntien mahdollisuudet työllistymistä edistävässä palvelussa...
Sote-palvelujärjestelmämme on maailman hajautetuin ja siihen liittyvä tietopohja on sirpaleina sadoilla eri rekisterinpitäjillä ja kirjanpitoyksiköillä. Mielestäni keskeisin Sote-uudistuksen lopputulos onkin palvelujärjestelmän yksinkertaistuminen: vähemmän järjestämisvastuutahoja ja vähemmän rahoituskanavia. Tästä seuraa sujuvampaa tiedonkulkua ja vähemmän osaoptimoinnin paikkoja.
Suomi pärjää terveydenhuollon digitalisaation eurooppalaisissa vertailuissa hyvin. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät, digitaaliset kuva-arkistot ja sähköinen resepti ovat ammattilaisille arkipäivää. Omakanta-palvelussa kansalaiset voivat tarkastella ja uusia omia reseptejään sekä yhä laajenevasti katsella myös potilaskertomustietojaan. Tulevaisuudessa Kanta-palveluihin saadaan myös sosiaalihuollon asiakirjat, minkä jälkeen kansainvälistä vertailukohtaa...
Eräs kaikkien aikojen televisiosarjasuosikkini on brittiläinen draamakomedia Näkemiin vaan, muru (Auf Wiedersehen, Pet). Siinä joukko brittiläisiä rakennustyömiehiä pakenee Ison-Britannian massatyöttö-myyttä Saksaan, ja päätyy Düsseldorfiin rakennustyömaalle töihin. Eletään 1980-luvun alkua, eivätkä parakissa asuvien miesten elintavat ennakoi pitkää ikää. Tupakkaa palaa, ja kaljaa kuluu.
THL:n tekemä alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (ATH) maalaa osin samansuuntaista kuvaa vielä 2010-luvun Suomesta.
Viideltä saunaan, ja kuudelta putkaan?
Kävimme ATH-tutkimuksen tuloksia läpi erityisesti Turun ja turkulaisten näkökulmasta. Merkittävimmät erot vastaajien välillä löytyvät sosioekonomisen jaon...
Suomen terveysrekistereitä koskeva lainsäädäntö on peräisin 1980-luvulta, ja on toisin sanoen ajastaan jäljessä. Nykyiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tietotarpeet ovat luonnollisesti aivan erilaiset kuin 30 vuotta sitten.
Sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä onkin alettu kerätä erilaisia sairauksia tai niiden hoitoa koskevia rekistereitä. Niistä halutaan terveydenhuollon ammattilaisille apuvälineitä, joita voidaan käyttää terveydenhuollon laadun parantamiseksi, mutta myös yksittäisen potilaankin hoidon suunnittelun tukena.
Paikallisia rekistereitä tarvitaan, sillä nykyinen valtakunnallinen tiedonkeruu kattaa vain perustiedot esimerkiksi sairaalahoidosta.
Näiden erillisrekisterien tiedonkeruu, aineiston analysointi ja tulosten...
Minkälaista on monitoimijainen, dialoginen ja keskusteleva, lapsesta ja perheestä lähtevä, tarve- ja toivelähtöinen palvelujen toteuttaminen? Palvelujen integraatio on tällä hetkellä vahvasti esillä eurooppalaisessa keskustelussa.
Euroopan sosiaalinen verkosto (European Social Network, ESN) on valmistellut arviointiraporttia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen integraatiosta. Osana arviointiraportin valmistelua ESN järjesti seminaarin integroiduista palveluista Manchesterissä 5.-6.11.2015. Seminaarin keskusteluissa toistuivat muutamat teemat, jotka ovat olleet vahvasti esillä myös suomalaisessa keskustelussa palvelujen yhteensovittamisesta:
Integraatiolla haetaan synergiaa ja taloudellista säästöä. Säästö syntyy yhtäältä siitä, että panostetaan...
