Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Pitkään on arvioitu, että maassamme on noin 80 000 näkövammaista. Jo vuoden 2000 kansallinen terveystarkastustutkimus antoi tätä hiukan alhaisemmat arviot. 30 vuotta täyttäneistä sokeita eli henkilöitä joiden näöntarkkuus eli visus on alle 0,1 olisi 15 000–17 000. Jos mukaan otetaan myös heikkonäköiset eli ne, joiden näöntarkkuus on korkeintaan 0,25, saatiin näkövammaisten arvioksi 48 000–65 000. Tämä on 2,1 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä.
Vuoden 2011 terveystarkastustutkimuksessa kerättiin tiedot vastaavalla tavalla. Näkökykyä mitattiin valoisassa tehdyssä lähi- ja kaukonäön testeillä. Tutkimukseen...

Moni ehkäisevän päihdetyön toimija tuuletti viime maaliskuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti, että laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä astuu voimaan vuoden lopussa. Tieto uudesta laista vastasi myös monen asiantuntijan toiveeseen ehkäisevän päihdetyön ohjauksen jämäköittämisestä kunnissa.
Uusi laki nostaa kunnat ehkäisevän päihdetyön keskiöön. Samalla se vahvistaa kuntien tieto-ohjausta, yhdistää päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisytyön sekä työn tietopohjan, ja osallistaa toimijat elinkeinoelämästä kuntalaiseen saakka.
Presidentin jo vahvistama laki ei käytännössä tuo kunnille uusia tehtäviä, vaan se päivittää raittiustyölain 2010-luvulle...

Viime kesä toi Suomessa esille uuden ilmiön, uimavesien välityksellä leviävät epidemiat. Kesä oli lämmin, mikä lisäsi uimarantojen suosiota. Parhaimpina päivinä rannat ruuhkautuivat, ja ihmiset viihtyivät pitkiä aikoja rannoilla ja lämpimässä vedessä.
Vilkkaimpana sesonkina heinä-elokuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sai lukuisia ilmoituksia, joissa uimaveden epäiltiin aiheuttaneen uimareiden sairastumisia. Media kiinnostui aiheesta ja kirjoitti vastaavista epäilyistä eri puolella Suomea.
Uimavesivälitteiset epidemiat kuuluvat Valtioneuvoston asetuksen nojalla raportoitaviin epidemioihin. Asetuksen mukaan epidemiaepäilystä on tehtävä ilmoitus kansalliseen elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden...

Työajan pidentäminen otettiin ennen hallitusneuvotteluja ja niiden aikana esiin keinona alentaa yksikkötyökustannuksia. Kustannusten alentamiseksi hallitus edellyttää työmarkkinajärjestöjen tekevän ns. yhteiskuntasopimuksen viimeistään elokuussa.
Hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja se aikoo ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Työajan pidentämistä onkin syytä arvioida lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta.
Onko työaika Suomessa lyhyempi kuin muualla?
Tutkijat ovat todenneet, että väite Suomen työajan lyhyydestä verrattuna muihin Euroopan maihin ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua. Vastaukset riippuvat laskutavasta.
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti...

Eksoten perustehtävänä on strategiansa mukaan tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään, ja tarjota hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien hyväksymän rahoituksen mukaisesti.
Tavoitetilana on, että kansalaiset selviytyvät ”Toimintakykyisenä kotona” mahdollisimmin pitkään, ja että heillä olisi itse mahdollisuus vaikuttaa ja valita missä he haluavat tulla autetuiksi ja mistä selviävät itse.
Maakunnallinen toimintaverkosto vahvistaa toimintaa
Olemme luoneet maakunnallisen hyvinvointitoimijoiden verkoston, joka tukee kuntien ja Eksoten yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamisessa. Yhteistoimintaa toteutetaan...

Viime viikolla saimme odotetun uutuuden, strategisen hallitusohjelman. Iloksemme hallituskauden tavoitteeksi on asetettu, että ”Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.” Hallitus on tunnistanut elintasoerojen ja jakolinjojen syventymiseen, muuttoliikkeeseen ja eriarvoistumiseen liittyvät uhkat.
Terveyden ja hyvinvoinnin kymmenen vuoden tavoitteesta on hallitusohjelmassa seuraavia kirjauksia:

”suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa”,
”jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta” ja
”sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat.”

Hallituskauden kärkihankkeena on edistää terveyttä ja...

Hallitusohjelma on juuri julkistettu. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavaillaan isoja muutoksia, joista yksi on pitkään puhuttanut Sote-uudistus. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän digitalisaatio ja innovatiiiviset ratkaisut on nostettu voimakkaasti esiin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä vaaditaan toimintatapojen muutosta.
Poliitikot ovat siis kiinnostuneita sote-rakenteista.  Asiakkaita kiinnostaa se, että he saavat palveluja samalta luukulta.
Mutta tiedämmekö me, mitä henkilöstö muutokselta haluaisi? Ideanahan pitäisi olla se, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään vuorovaikutteisesti, eri osapuolia kuunnellen ja mukaan ottaen. Timo Sinervo bloggasi aiheesta viime perjantaina.
Sosiaali-...

Kuluva vuosi merkitsee julkisissa sosiaalipalveluissa suunnitelmallisen laatu ja asia-kasturvallisuustyön käynnistämistä. Vuoden alussa otettiin käyttöön omavalvonta kaikissa iäkkäille palveluja tarjoavissa kunnan yksiköissä kotipalvelu mukaan lukien. Uuden sosiaalihuoltolain tullessa voimaan omavalvontavelvoite koskee kaikkia julkisia sosiaalihuollon palveluja. Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat ovat ottaneet omavalvonnan käyttöön jo vuonna 2012.
Uusi käytäntö parantaa sekä palvelujen käyttäjien että henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Omavalvonta edellyttää johdon, esimiesten ja koko henkilökunnan sitoutumista palvelun kehittämiseen.
Ensimmäisenä tehtävänä on määritellä, miten laadukas ja asiakasturvallinen...

Henkilöstö mukaan muutosten suunnitteluun!” Ajatus on esitetty viimeksi näyttävästi sote-uudistuksen yhteydessä. Onko henkilöstön mukaan saaminen pelkkä hurskas toive, jolle ei ole sijaa käytännössä? Vai olisiko syytä miettiä, miten henkilöstö saadaan ihan oikeasti mukaan palveluiden uudistamiseen.
Organisaatioita uudistetaan useimmiten johdon aloitteesta, erityisesti uudistettaessa organisaatiorakenteita. Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin harvoin varsinainen tavoite. Rakenteilla halutaan yleensä muuttaa toimintatapoja.
Vaikka monet toimintatapojenkin muutokset ovat usein johdon aloitteesta tulevia, henkilöstöllä on silti tärkeä rooli. Todelliset muutokset tapahtuvat vasta, kun käytännön työtä...

Suomessa on lisätty valinnanvapautta terveydenhuollossa. Aiemmin toisen kunnan terveyspalveluiden käyttö oli vaikeaa, jopa mahdotonta. Nykyisen lain mukaan asiakas itse voi valita terveysaseman, jonka voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella vuoden välein.
Hoito onnistuu myös väliaikaisen asuinkunnan terveysasemalla, esimerkiksi oleskellessa vaikkapa kesäasunnolla. Myös erikoissairaanhoidon yksikön voi valita kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Hoitopaikasta riippuen on myös oikeus valita hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
Miten pitkälle valinnanvapaus ulottuu? Ruotsissa Feministinen aloite ehdotti vuoden 2014 vaaliohjelmassaan, että kaikilla naisilla pitäisi olla oikeus...