Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Olen yrittänyt joskus olla luova, mutta turhan usein huomannut toistavani ainoastaan aikaisemmin oppimaani. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. On hyvä toistaa asioita jotka toimivat eikä niitä kannata lähteä korjailemaan vain korjaamisen ilosta, mutta luovuudesta silloin ei ole kysymys.
Helpolla pääseminen, vaikka se on joskus paikallaan, ei ole välttämättä kovinkaan luovaa. Jos luovia ratkaisuja halutaan hakea hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamiseen, ainoa kehittymisen tie on haastaa itseään myös uusilla näkökulmilla. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on varmasti yksi kinkkisimmistä...

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu siitä, tulisiko kuntien tarjota nuorille ilmainen ehkäisy. Esimerkiksi Raumalla raskaudenkeskeytysluvut ovat puolittuneet.
THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma on suosittanut ilmaista ehkäisyä jo vuodesta 2007. Kuitenkin vain kourallinen kuntia on THL:n tietojen mukaan tarttunut tähän keinoon vähentää raskaudenkeskeytysten määrää.
Norjassa ehkäisyä tuetaan Suomea paremmin: kuka tahansa voi Norjassa tilata verkosta ilmaisia kondomeita. Ilmaista ehkäisyä tarjotaan nuorten lisäksi opiskelijoille, sotilaille sekä seksityötekijöille ja heidän asiakkailleen. Tämän lisäksi 16–20-vuotiaat saavat ehkäisyn – e-pillerit, kierukan tai...

Työskentelin Hollannissa Euroopan tautikeskuksen (ECDC) kautta kenttäepidemiologian koulutusvirassa vuosina 2012–2014. Keväällä 2013 maassa puhkesi laaja tuhkarokkoepidemia, joka kesti vajaan vuoden. Pääsin seuraamaan tilannetta läheltä ja olin myös mukana epidemiaselvityksissä ja tutkimuksissa.
Epidemian aikana sairastui yli 2600 ihmistä, lähes 200 joutui vakavan infektion takia sairaalaan ja yksi nuori tyttö kuoli.
Mutta miksi näin tapahtui?
Hollanti on varakas länsimaa, jossa rokotuskattavuus on keskimäärin todella hyvä. Ongelmana on kuitenkin alueellinen vaihtelu.
Hollannin erityispiirteenä on maan halki ulottuva raamattuvyöhyke, ”Bible belt”. Vyöhykkeen...

Lehtitietojen mukaan Australiassa ollaan valmistelemassa säädöksiä, joiden perusteella rokotuksista kieltäytyvän lapsen perhe voi menettää heille muuten kuuluvia veroetuja ja lapsenhoitoapua noin 1500 euron arvosta lasta kohden. Uutisessa kerrotaan viranomaisten huolestuneen, kun pienten lasten hinkuyskäkuolemat yleistyivät maan niissä osissa, joissa elää runsaasti rokottamattomia lapsia pienissä yhteisöissä.
Uhka veroedun menetyksestä painostaisi vanhempia antamaan lapsilleen rokotukset, mikä vähentäisi taudille alttiiden rokottamattomien määrää ja hidastaisi taudin leviämistä. Näin koko väestön rokotesuoja kohenisi.
Australiassa kaavailtu toimenpide on sukua eräissä maissa jo vuosikymmeniä noudatetulle...

Suomen Lääkärilehden uutisissa professori Anne Remes kommentoi laajaa julkisuutta saaneen muistisairauksien ehkäisytutkimuksen tuloksia todeten, että ”kontrolliryhmänkin tulokset kohentuivat merkittävästi. Näyttää siltä, että vähäisempikin seuranta auttaa ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa.”
Tällainen tulkinta tutkimusten kontrolliryhmän tuloksista voi kuitenkin olla harhaanjohtava. Syynä tähän on mielenkiintoinen tilastollinen harha, englanninkieliseltä nimeltään ”regression toward the mean” eli palautuminen keskiarvoa kohti.
Tämä harha selittää usein myös plasebovaikutukseksi kutsutun ilmiön.
Mitä on plasebovaikutus?
Plasebovaikutuksella tarkoitetaan laajasti ottaen vaikutuksia, jotka saadaan hoidolla, jolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta...

”Mut jos huudat lujempaa, saat äänes kuulumaan, kun maailma huutaa hulluuttaan”, laulaa Haloo Helsinki -yhtyeen Elli.
Jonkinlaisena hulluutena voi pitää sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ihmetellään lasten pahoinvointia ja nuorten syrjäytymistä. Samaan aikaan lapsivaikutusten arvioinnit jäävät tekemättä lähes kaikista päätöksistä. Lasten ja nuorten on huudettava äänensä kuuluviin.
Uudet sosiaalihuolto- ja oppilashuoltolaki rohkaisevat kuntia muuttamaan palvelujärjestelmää sellaiseksi, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat ajoissa kehittyvän lapsen kannalta. Toivottavasti uudet päättäjät kohta kääntävät katseen lapsen arkeen päin, huutavat kovaa lasten puolesta ja...

Julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluita valtavilla rahasummilla vuosittain. Ei ole yksin tekninen tai lainopillinen kysymys, millä perusteilla ja kriteereillä julkiset hankinnat tehdään. Julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa poliittisia tavoitteita, kuten työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia.
Työstä on tullut keskeinen aihe poliittisessa puheessa. Puolue toisensa jälkeen, nyt myös pääministeri Alexander Stubb, uskoo Suomen lähtevän uuteen nousuun työtä lisäämällä.
Työpaikkojen lisäämiseksi tarvitaan todellisia tekoja.  Keinoja pitää hakea aiempaa laveammin.
Pointti 1: Sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla voidaan tukea työllistämistä, työoloja ja ihmisoikeuksia
Vähintään vuoden...

Väestön rapistuva fyysinen kunto ja riittämätön liikunta puhuttavat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 20–74-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä. Vain joka viides 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin päivässä, osoitti viime viikolla julkaistu tutkimus.
Fyysisestä passiivisuudesta terveyshaittojen aiheuttajana keskustellaan tilanteessa, jossa liikuntaa harrastetaan ohjatusti enemmän kuin aiemmin. Myös tarjolla olevat liikuntapalvelut ja olosuhteet ovat monipuolisempia kuin koskaan. Väestö kuluttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen enenevästi...

Eduskuntavaalien lähestyessä eri puolueet esittävät omia parannusehdotuksiaan valtiontalouden kuntoon saamisessa. “Leikkauslistat” ovat yksi keino, joita lähes jokainen puolue esittää tulevan hallituskauden tehtäviksi. Yhteiskunnan heikompiosaiset eivät säästy leikkauksilta, jos listat todentuvat. Esimerkiksi Kelan lääkekorvausten muutokset osuivat kuluneella vaalikaudella juuri vähätuloisiin ja sairaisiin vanhuksiin, joilla on suuret lääkemenot.
Toinen esitetty keino on “toimintojen tehostaminen”. Käytännössä palvelujen tehostamisella tarkoitetaan usein resurssien heikentämistä, kuten työvoimahallinnossa palvelujen siirtämistä verkkoon. Jälleen heikompiosaiset kärsivät: kaikilla ei ole vaadittavia pankkitunnuksia palvelujen käyttämiseen. Lisäksi...

Eduskuntavaalit lähestyvät. Talouden tila huolettaa, työllisyyden parantaminen on kaikkien eduskuntapuolueiden tärkeimpiä tavoitteita.
Keskusta ja Kristillisdemokraatit ovat asettaneet tavoitteekseen 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille. Keskustan ohjelmassa työpaikat luvataan kymmenessä vuodessa. Kristillisdemokraatit eivät kerro, miten nopeasti uudet työpaikat luotaisiin. Muilla puolueilla ei ole konkreettisia tavoitteita uusien työpaikkojen määrästä.
Miten todennäköiseltä uusien työpaikkojen syntyminen on nopeasti ikääntyvässä Suomessa, jossa työikäisten osuus vähenee? Työntekijöiden löytäminen 200 000 uuteen työpaikkaan ei ole välttämättä helppoa, jos väestönkehitys jatkuu nykyisellään. Millä tavoin puolueet haluavat vaikuttaa...