Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Vammaiset henkilöt ovat yksi suurista vähemmistöryhmistä, silti he jäävät helposti näkymättömäksi ja syrjään. Meillä ei ole riittävästi tietoa vammaisten henkilöiden asemasta, heidän tarpeistaan ja asemastaan yhteiskunnassa.
Eduskunnassa juuri hyväksytty vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus eli nk. vammaissopimus puuttuu tähän epäkohtaan. Se velvoittaa valtiot keräämään tietoa vammaisista henkilöistä ja kehittämään tämän tiedon pohjalta toimintatapoja, joilla heidän asemaansa ja oikeuksiaan voidaan vahvistaa.
Vammaissopimus ilmentää uudenlaista ajattelua vammaisuudesta.  Sopimuksen lähtökohta on vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittaminen. Vammaiset henkilöt ovat ihmisoikeuksien haltijoita...

Vaikka nuorten syrjäytymistä voisi kutsua politiikan kestosuosikiksi, tällä hallituskaudella tämä politiikan lemmikki on halattu melkein hengiltä. On tilattu selvitys toisensa jälkeen, vuonna 2013 käynnistettiin nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa keinona tavoittaa nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella.
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa painotettiin eri sektorien yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinoimiseksi paremmin. Edelleen vuonna 2011 tuli mahdolliseksi – nuorten syrjäytymisen ehkäisyn nimissä – leikata kouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa tietyin ehdoin.
Hallinnon vastaus nuorten syrjäytymisen uhkaan on siis...

Olen virkakauteni aikana toistanut kahta asiaa. Ensinnäkin, suomalaisten terveys ja hyvinvointi ei ole koskaan aikaisemmin ollut niin hyvä kuin se tänä päivänä on. Eri mittarit puhuvat yhdenmukaisesti tämän puolesta. Toinen, valitettava asia on, että yhteiskunnassamme on merkittävä joukko niitä, jotka eivät pääse tästä hyvästä täysimääräisesti osalliseksi.
Kansanterveyden koheneminen on suurelta osin tulosta elintapojen parantumisesta, arkiympäristön ja työelämän muutoksista sekä sosiaaliturvan kehittämisestä. Lääketieteen teknologian nopea edistyminen on kuitenkin kiistatta vaikuttanut merkittävästi suomalaisten nykyiseen hyvään kansanterveyteen. Tarkempi...

Keskellä syvää lamaakin on  hyvä kääntää katse aurinkoisempaan tulevaisuuteen. Yksi keskeinen kysymys on, kuinka huolehtia, että osaavaa työvoimaa riittää talouden rattaiden taas pyörähtäessä vauhtiin. Nykyisten YT-neuvottelujen kulta-aikana yritykset näyttävät luottavan, että yhteiskunta pystyy kyllä tuottamaan itse tai tuomaan ulkomailta uusia osaajia, kun heitä talouden elpyessä taas tarvitaan. Sosiaali- Ja terveydenhuollon vaativissa asiantuntijatehtävissä tilanne voi olla ongelmallinen.
Pula työvoimasta on alkanut joissakin terveydenhuollon osissa jo kauan ennen nykylamaa. Koska monissa terveydenhuollon tehtävissä tarvitaan suurta ammattitaitoa, voi...

Eduskunnassa tällä viikolla nähty ns. paperittomien terveyspalveluiden lain kaatuminen kalkkiviivoilla on tartuntatautien ehkäisyn kannalta huono asia. Argumentit, joilla lakia vastustettiin perustuvat väärinkäsityksiin.
Lain uskottiin houkuttelevan ”rajan takaa” hiviä tai tuberkuloosia sairastavia hakemaan ilmaista hoitoa Suomesta. Tämän pelättiin romahduttavan Suomen terveydenhuollon talouden. Pelolle ei ole perustetta. Kokemus ja tutkittu tieto osoittavat sen vääräksi.
Maasta toiseen ei kerta kaikkiaan muuteta terveyspalveluiden perässä, vaan lähes aina työn takia tai perhejäsenten mukana. Muuttajat ovat päinvastoin yleensä muuta väestöä terveempiä.
Terveydenhuollon perässä...

Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta.
Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, joiden kokonaismerkitys yksilötasolla selviää vasta pidemmän ajan kuluessa.
Medikalisaatiosta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää myös ”ehkäisyn paradoksiksi” kutsuttu ilmiö.
Ehkäisyn paradoksi
Mitä enemmän jollakin...

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapaudesta keskustellaan vilkkaasti useissa Suomen kaltaisissa länsimaissa. Suomessa tämä keskustelu on ollut kovin mustavalkoista. Välittyy kuva, että yritystoiminnan vapauksien edistäminen on valinnanvapauden laajentamisen päätavoite. Tämäkin näkökulma valinnanvapauskeskustelussa toki on, mutta asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudella on paljon muita, suoremmin yksittäistä ihmistä koskettavia näkökulmia.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan potilaan ja asiakkaan oikeutta itse valita hoitopaikkansa ja häntä hoitava ammattihenkilö sekä oikeutta osallistua hoitoonsa liittyviin valintoihin. Se on päämäärä kansalaisen aseman vahvistamiseksi, mutta se on myös...

Viime kesänä virkaan astunut Stubbin pätkähallitus siirsi edeltäjänsä Kataisen hallituksen aloittaman alkoholilain uudistuksen seuraavan hallituksen vahtivuorolle. Uutta hallitusta odottaessa on hyvä kerrata, miksi alkoholilain kokonaisuudistus on välttämätön.
Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuistio antaa uudistukselle modernin tavoitteen vähentää byrokratiaa ja lisätä paikallista päätöksentekoa. Toisaalta se haluaa vahvistaa lain perustehtävää suojella suomalaisia lisääntyneiltä alkoholihaitoilta.
Omavalvontaa ’talon säännöillä’
Vuonna 1994 säädetty alkoholilaki on lakiteknisesti vanhentunut. Pykäliä on maailman muuttuessa muutettu ja paikoin yleisluontoiseksi jääneitä säännöksiä täsmennetty asetuksilla. Lainvalmistelussa on pitkään ollut tavoitteena sääntelyn...

Yksilön asuinpaikan merkitys on kasvanut hyvinvointia määrittelevänä tekijänä 1980-luvun hyvinvointivaltion kultakaudesta. Alueellisesti parhaiten näyttää menevän esikaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa väestön hyvinvoinnissa ilmenee kaupungin ja maaseudun positiiviset puolet. Alueelliset erot näkyvät elintasoon liittyvissä indikaattoreissa sekä elämänlaatuun, sosiaalisiin ongelmiin ja turvattomuuteen liittyvissä ilmiöissä.
Alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki – maaseutu vastakkainasettelua
Hyvinvointierojen kaventamisessa on hyvä muistaa, että alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua, vaan yhteiskunnan kokonaisedun huomioivaa sosiaalipolitiikkaa. Maaseudun kehittämisessä on kyse tasa-arvosta, markkinoiden uudistamisesta ja...

Perjantaina julkistettuja valtiovarainministeriön painelaskelmia sote-uudistuksen kuntaverovaikutuksista on julkaistu laajasti mediassa. Niitä on myös kommentoitu vilkkaasti, osin harhaanjohtavasti.
Medioissa on raportoitu aivan oikein, että painelaskelmat sisältävät vuoden alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen, jo tehtyjen valtionosuusleikkausten ja sote-rahoitusehdotuksen yhteisvaikutuksen. Nämä kolme erillistä asiaa on kommenteissa niputettu yhteen.
Sote-uudistuksen vaikutusta ei ole erotettu, vaikka se löytyy valtiovarainministeriön julkaisemasta aineistosta, joka on ollut kaikkien medioiden käytettävissä ja niiden uutisoinnin pohjana.
Useissa medioissa viitataan STT:n uutisoinnin mukaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen korostaneen...