Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ensimmäistä kertaa toteutettu lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden ESR+-haku tuotti huimat 51 hankehakemusta. Hankehakemukset muodostavat yhdessä 28 eri hankekokonaisuutta ja hankkeiden toiminta kohdentuu lähes koko maahan. Rahoitusta jaetaan tässä haussa maksissaan 10 miljoonaa euroa.
Kuluvan syksyn aikana saapuneet hankehakemukset arvioidaan ja jatkoon valitut hankeideat käyvät vielä rahoitusneuvottelut toteutustavoista- ja kustannuksista yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lopulliset päätökset hankkeista tehdään alkuvuodesta 2024.
Sosiaalisten innovaatioiden rahoituksella on tarkoitus edistää lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällöllistä ja rakenteellista uudistamista syventämällä eri toimijoiden välistä...
Syyskuun alkupuolella olin kutsuttuna puhujana Bagdadissa, Irakissa kertomassa siitä, miten Suomessa ja Euroopassa ennaltaehkäistään ja torjutaan ekstremismiä. Kaksipäiväinen seminaari oli aiheeltaan "Naiset väkivaltaisissa ääriliikkeissä: osallistumisen syistä tehokkaaseen irtautumiseen”. Sen järjesti EU:n neuvoa-antava operaatio Irakissa (EUAM-Iraq.eu) yhdessä tutkimuslaitos Al-Nahrain Centerin (ANCSS) ja Irakin kansallisen turvallisuusneuvonantajan toimiston kanssa.
Irakilaisten poliittisten päättäjien ohella seminaarin osallistujat edustivat eri hallituksen sidosryhmiä, terrorismin torjunnan kansallisia komiteoita, sekä irakilaisia tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä.
Kautta koko vierailun Suomeen ja esittelemiini toimintamalleihin kohdistui erittäin suurta kiinnostusta....
Ihminen vastaa puhelimeensa, josta kuuluu ensin suomeksi ”Hei, nimeni on Anna, soitan THL:stä.” Ja sitten sama puolaksi ”Cześć, mam na imię Anna, dzwonię z THL”.
Näin puolankielinen tutkimusassistenttimme Anna saattoi aloittaa puhelun, kun hän tavoitteli vastaajia ulkomailla syntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluiden käyttöä selvittävään MoniSuomi-tutkimukseen.
Vastaajien tavoittamiseksi ja vastaajamäärän kasvattamiseksi tutkimuksen aineistonkeruuvaiheeseen palkattiin monikielisiä tutkimusassistentteja. Heidän kielitaitonsa ansiosta myös ne vastaajat, jotka eivät puhu suomea tai joille väestötiedonkeruiden perinne ei ole tuttu, pystyivät saamaan lisätietoa tutkimuksesta...
Kuvittele, että joutuisit yllättäen vakavaan onnettomuuteen, etkä pystyisi itse päättämään hoitoosi liittyvistä kysymyksistä. Tietäisivätkö läheisesi, miten haluaisit siinä tilanteessa itseäsi hoidettavan? Mitä haluaisit ammattilaisten tietävän sinusta ja toiveistasi?
Ihmisen oma näkemys ja toiveet ovat hyvän hoidon perusta.
Sinulla on lakiin perustuva oikeus osallistua hoitoasi koskevaan päätöksentekoon, tehdä valintoja ja myös kieltäytyä hoidosta. Tätä kutsutaan itsemääräämisoikeudeksi.
Toistaiseksi vain harva meistä on kirjannut oman hoitotahtonsa, vaikka se auttaisi läheisiä ja ammattilaisia ymmärtämään ja kunnioittamaan laatijan arvomaailmaa ja hoitoon...
Vuoden 2023 alusta työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla on jo takanaan - ja vielä edessään valtavasti töitä. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on taata palvelujen jatkuvuus, ja siihen tarvitaan yhdenmukaisia tietoja sekä sosiaali- että terveyspalveluista. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on edennyt hyvinvointialueilla eri tahtiin (Paananen et al. 2023).
Toistaiseksi tiedonkeruilla sosiaalihuollosta on saatu vain pintapuolinen kuva. Kivipelto & Elovainio (2023) ovat syystäkin huolissaan sosiaalihuollon tietopohjasta. He painottavat, että tarvitsemme systemaattisempaa seurantaa ja rekisteritutkimuksia, kun haluamme...
Hyvä hyvinvointialueen päättäjä, lähestyn sinua näin suoraan julkisella kirjeellä. Toivottavasti tämä tavoittaa sinut. Hyvinvointialueilla mietitään palvelujen järjestämistä niukoilla budjeteilla ja haluan muistuttaa sinua siitä, että voitte säästää investoimalla opiskeluhuoltopalveluihin.
Lasten ja nuorten tuen tarpeet kasvavat
Tutustuitko jo kouluterveyskyselyn tuoreisiin tuloksiin? Useimmat lapset ja nuoret tuntuvat pärjäävän hyvin. Mutta huomasitko, että ahdistuneisuus ja masentuneisuus olivat edelleen yleistyneet ja moni koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi? Iso osa kärsi kivuista joka viikko tai jopa joka päivä. Viikoittain kiusatuksi tulleiden...
Viikko sitten pidetyssä Opetushallituksen ja THL:n järjestämässä Hyvinvointiareenassa pohdittiin koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Keskeisenä viestinä tapahtumasta nousi, että koulun aikuiset, eli opettajat, opiskeluhuollon ammattilaiset ja muut koulussa työskentelevät, ovat ydintoimijoita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, mutta hyvän toimintakulttuurin luomisessa opettajilla ja rehtorilla on keskeinen rooli.
Koulu vaikuttaa nuoren mielen hyvinvointiin sekä hyvässä että pahassa
Turvallinen ja hyväksyvä yhteisö koulussa ja oppilaitoksessa auttaa vahvistamaan nuoren resilienssiä erilaisissa haasteissa ja...
Suomi ja Ruotsi eroavat siinä, miten lapset kokevat väkivaltaa sekä siinä, mitä tietoa väkivallasta kerätään.
Vertailuun meitä innoitti vierailu Ruotsin Barnrättsdagarna-seminaarissa, jonka teema oli lapset ja väkivalta. Tapahtumassa esiteltiin tulokset Våld mot barn – en nationell kartläggning -tutkimuksesta, jossa kartoitetaan lasten kokemaa väkivaltaa Ruotsissa. Vertasimme tätä perheväkivallan osalta Suomessa tehtyyn lapsiuhritutkimukseen.
Tutkimusten kysymyksenasetteluissa on eroja, mutta tuloksissa nousee kautta linjan esiin yksi asia – Suomessa lapset kertovat kokevansa enemmän väkivaltaa. Tuloksia verratessa tulee myös esiin, että...
Viranomaisilla on Suomessa velvollisuus arvioida vakavan parisuhdeväkivallan ja kuoleman vaaran riskiä, mikäli asiakas kertoo heille kokemastaan lähisuhdeväkivallasta. Jotta väkivaltakokemukset tulisivat ilmi ja ihmisiä voitaisiin auttaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa väkivalta systemaattisesti puheeksi seulonnan kaltaisesti eli kysyä väkivallasta kaikilta asiakkailta.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin sopimus asettaa velvoitteita sopimuksen hyväksyneille maille, kuten Suomelle. Edellä mainittu riskinarviointivelvoite on näistä yksi.
Suomessa kansallisena riskinarvioinnin ja -hallinnan menetelmänä on Iso-Britanniassa kehitetty...
Ratkaiseva hetki yhteisvanhemmuuden eli vanhempien keskinäisen yhteistyön syntymiselle on ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä. Juuri tuolloin vanhemmat neuvottelevat ja sopivat, miten he käytännössä järjestävät yhteisen lapsensa hoidon kotona ja jakavat perhevapaita sekä vastuita työelämässä.
Me suomalaiset pidämme liki itsestään selvänä vanhemmuuden vastuiden tasajakoa puolisoiden kesken. Monissa muissa kulttuureissa hoitovastuun kantaa pääasiassa äiti sekä ydinperhettä laajempi sosiaalinen verkosto ja laajennetun perheen aikuiset, usein naispuoliset jäsenet.
Perheiden lastenhoidon ja vanhemmuuden ratkaisut eivät tapahdu tyhjiössä. Näitä ratkaisuja ohjaavat yhteiskunnan...
