Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Yhteiskunnallinen väittely Alkon yksinoikeusjärjestelmän kohtalosta käy kuumana eduskuntavaalien lähestyessä. Keskustelussa on kaksi keskeistä näkökohtaa: miten Alkon purkaminen vaikuttaisi alkoholihaittoihin ja hyötyisivätkö kuluttajat alkoholimarkkinoiden yksityistämisestä?
Vastausten kannalta kriittistä on, mitä markkinointislogan ”viinit ruokakauppaan” oikeasti tarkoittaisi alkoholin myyntijärjestelmän kannalta.
Viinien mukana kauppoihin tulisivat myös väkevät
Viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupassa lisäisi viinin myyntipaikkoja noin 370:stä Alkon myymälästä vähintään 6 000 vähittäismyyntipaikkaan.
Alkoholijuomien valmistustapaa koskevat rajoitukset purettiin vuonna 2018, ja niihin tuskin on paluuta. Niinpä viinien myynti ruokakaupoissa toisi niihin myös viinin...
THL on Suomen suurin hyvinvointi- ja terveystiedon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää koskevan avoimen tiedon jakelija. Yhteiskunnallisesti merkityksellinen data on laajasti käytettävissä tilastoissa ja tietokannoissa sekä muiden sovellusten käyttöön avointen teknisten rajapintojen kautta.
Kaikissa kansallisissa päätöksentekotilanteissa tarvitaan oikea-aikaista tietoa. Tarve ajantasaisemmalle tiedolle ja ennusteille on kasvanut vuosi vuodelta. Tiedon luotettavuus, relevanssi, vertailukelpoisuus ja laadunhallinnan ammattitaito ovat edelleen tärkeitä arvoja uutuuden rinnalla.
Kansallinen sote- ja hyte-tietopohja muodostuu esimerkiksi THL:n palvelujärjestelmää kuvaavista rekistereistä sekä edustaviin otoksiin perustuvista väestötutkimuksista.
Lähisuhdeväkivalta on yleisyytensä ja vaikutustensa vuoksi merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, terveyshaittoja sekä kustannuksia. Tuoreille hyvinvointialueille tarvitaan lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit, jotta väkivaltaan voidaan puuttua monialaisesti, pitkäjänteisesti ja ennakoivasti.
Lähisuhdeväkivallan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä
Tiedämme esimerkiksi kouluterveyskyselyiden ja erilaisten tilastojen perusteella, että väkivalta on lisääntynyt. Väestötutkimuksen perusteella viiden vuoden aikana 146 000 naista oli kohdannut fyysistä parisuhdeväkivaltaa. Se on aiheuttanut vuosittain 150 miljoonaa euroa suoria terveydenhuollon lisäkustannuksia. Myös sosiaali- ja oikeuspalveluissa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kustannukset ovat selvästi korkeampia,...
Historiallisen sote-uudistuksen toteuttaminen vaatii kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiltä laaja-alaista tietoa, millä tavoin hyvinvointialueen kunnissa on ennen uudistusta edistetty ja edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä (hyte). Tieto hyte-työn tilasta auttaa edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä, puuttumaan ongelmiin ja ehkäisemään niiden syntyä.
TEAviisari-verkkopalvelu tarjoaa tukea ja tietoa kunnille ja hyvinvointialueille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydenedistämistoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Työkalun avulla voi hakea tietoja ja vertailla kunnan tai hyvinvointialueen tilannetta kaikkiaan seitsemällä eri toimialalla.
TEAviisari osoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden...
Suomalaisia kehotettiin säästämään energiaa jo 1970-luvulla energiakriisin aikaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön kampanjassa kysyttiin silloin, osaako suomalainen perheenemäntä säästää energiaa?
Myös viime aikoina meitä on kannustettu säästämään energiaa sähkön riittävyyden ja sen hinnannousun takia. Vaikka kevättalvea kohti mentäessä sähkön hinta on laskenut ja sitä on toistaiseksi riittänyt, tulisi kotitalouksien edelleen tinkiä tarpeettomasta sähkön kulutuksesta ja vaikuttaa asumisesta syntyvään hiilijalanjälkeen. Energiansäästö on yksittäisten kotitalouksien merkittävin keino asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Lokakuussa 2022 käynnistynyt Motivan Astetta alemmaksi -energiansäästökampanja...
Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli sodan jälkeisen Suomen merkittävin terveydenhuollon uudistus. Laki toi kuntiin terveyskeskukset, joihin oli helppo päästä, ja siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta sairauksien ja ongelmien ehkäisyyn.
Lähtötilanne oli huono. Suomessa oli korkea sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja työikäisten miesten elinajanodote oli eurooppalaisittain alhainen. Pohjoismaisessa vertailussa työikäisten miesten kuolleisuus oli yli kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
Vuosikymmenten aikana kansanterveyden edistämiseksi tehty työ on tuottanut suomalaisille valtavasti hyvää: vastasyntyneen elinajanodote on noussut 1970-luvun alusta...
Korona-aika muutti koulujen arkea monin tavoin. Etäopetukseen siirtyminen ja oppilashuollon palveluiden supistaminen vaikuttivat opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten mahdollisuuksiin tukea oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Erityisesti ennaltaehkäisevää työtä jäi tekemättä.
Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Korona-aikana toimintarajoitteiset nuoret jäivät muita nuoria useammin vaille tarvitsemaansa oppimisen ja hyvinvoinnin tukea opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisilta. Yleisimmin ilman oppimisen ja hyvinvoinnin tukea jäivät ne nuoret, joilla oli useita toimintarajoitteita samanaikaisesti. Nuoret, joilla oli psykososiaalisia rajoitteita,...
”Kannattiko?”, oli erään itsemurhaa yrittäneen ihmisen kuulema ensimmäinen kommentti. Hän oli juuri herännyt tehohoidosta rankkojen hoitotoimenpiteiden jälkeen. Hoitaja seisoi siinä hänen potilassänkynsä vieressä kysyäkseen tämän kysymyksen.Itsetuhoinen ihminen on yleensä sellaisessa mielentilassa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kuitenkaan mahdollista heti vastata.
Apu voi sittenkin vielä löytyä
Itsemurhan juuret ovat useimmiten pitkään jatkuneessa psyykkisessä kärsimyksessä. Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä on myöhemmin onnellisia siitä, että jäikin henkiin. Apu voi sittenkin vielä löytyä, vaikka kärsimystä ja hoitoakin olisi takana jo kauan....
”Nuoria pitää pelätä, ne on väkivaltaisia””Ollapa vielä nuori ja kaunis””Nykynuoriso on pullamössöä, kaikki on annettu tarjottimella””Kyllä nuoret jaksaa, ne on niin energisiä”
Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.
Digitalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet laajasti koko yhteiskuntaamme, tuoden mukanaan myös uudenlaisia muotoja lähisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan. Tutkimusten mukaan digitaalinen väkivalta on yhä yleisempää.
Väkivallan digitalisoituminen vaatii uudenlaista osaamista ja kouluttautumista ammattilaisilta, jotka kohtaavat työssään väkivallan kokijoita. THL on julkaissut ammattilaisten avuksi uuden verkkokoulutuksen digitaalisesta väkivallasta. Koulutus lisää ymmärrystä lähisuhteissa tapahtuvasta digitaalisesta väkivallasta ja tarjoaa työkaluja puuttua siihen.
Digitaalinen väkivalta ilmenee monin eri tavoin
Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto-...
