Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Tänään 25.11.2022 vietetään YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Etenkin nuoriin naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan yleistä myös meillä Suomessa.

Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.

Lukuja väkivallasta – etenkin nuorten naisten kohtaama väkivalta on huolestuttavan yleistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen...

Lähiöitä on perinteisesti pidetty rauhattomina ja huonomaineisina alueina, joita tulee kehittää. Tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet nämä näkemykset erityisesti häiriökokemusten suhteen.

Osana Ympäristöministeriön lähiöiden kehittämiseksi suunnattua Lähiöohjelmaa (2020‒2022) selvitimme, millaiset ominaisuudet lähiöissä edistävät viihtyisyyttä ja miten yleisiä nämä ominaisuudet ovat. Vastaavatko mielikuvat kehittämistä kaipaavista lähiöistä niissä asuvien arvioita?

Tutkimusta varten keräsimme kyselyaineiston viiden kaupungin kymmenen lähiön vähintään 18-vuotiailta asukkailta loppuvuodesta 2021. Vastauksia kertyi lähes 1700.

Kyselyssämme jopa kolme neljästä vastaajasta piti asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Epäviihtyisänä tai...

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole. Väkivaltaan puuttuminen kuuluu jokaiselle lapsen ja nuoren kanssa työskentelevälle aikuiselle, ja väkivaltaa kohdanneen lapsen tarvitsemia selvitteleviä, suojelullisia ja terapeuttisia toimia voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissakin.

THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa Barnahus-hankkeessa on erityisesti tänä vuonna tuettu peruspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten tunnistamisessa ja tukemisessa.

Helsingissä harjoitellaan lapsen haastattelua uuden teknologian avulla

Helsingin kaupungin Barnahus-tiimin työntekijät osallistuvat parhaillaan tekoälyyn perustuvan haastattelutyökalun...

Rokotukset ovat yksi kaikkein tärkeimmistä, tehokkaimmista ja tutkituimmista asioista, joilla lapsen terveyttä voi suojella, ylläpitää ja edistää.

Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun ensimmäiset neuvolat perustettiin. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla. Palveluiden maksuttomuus on vähentänyt eriarvoisuutta ja madaltanut kynnystä käyttää niitä. Myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat aina olleet kaikille maksuttomia.

Pohja rokotusohjelmalle luotiin aikana, jolloin...

Lastensuojelun sijaishuollossa käytettävät rajoitustoimenpiteet puhuttavat niin lastensuojelun ammattilaisia kuin asiakkaina olevia lapsia ja nuoria, eikä syyttä: rajoitustoimenpiteillä puututaan aina lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Lastensuojelulain mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttäminen on mahdollista ja velvoittavaa silloin, kun lapsen etu, terveys ja turvallisuus sitä edellyttävät. Rajoitustoimenpiteiden, kuten esimerkiksi liikkumis- ja yhteydenpidon rajoituksen, tarkoitus on ensisijaisesti lapsen turvallisuuden varmistaminen.

Ammattilaisen on aina tehtävä rajoitustoimenpiteestä perusteltu, kirjallinen päätös. Laki ei ohita lasta: se velvoittaa ammattilaista selvittämään lapsen mielipiteen asiasta, ellei se ole...

Ensihoitopalvelusta kertyvä prosessi- ja potilastieto tuo parempaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja auttaa näin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta sekä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelujen kriisiä. Hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua KEJOn käyttöönottoon ja kerätä potilastietoa ensihoitopalveluistaan. Askel on ensimmäinen – joskaan ei ainoa – kohti päivystyspalveluiden vaikuttavaa päätöksentekoa.

Sairaalapäivystysten, ensihoitopalvelun, hätäkeskusten ja kotihoidon asiakasmäärien kasvu ja palvelujärjestelmän kuormitus ovat olleet julkisessa keskustelussa jo pitkään. Palveluiden ruuhkautuminen on useiden tekijöiden ja kehityskulkujen tulosta. Ongelma on monitekijäinen eikä ole ratkaistavissa vain...

Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, mutta niitä itse kokeneiden mukaan syrjintä on lisääntynyt. Mielenterveyspalveluihin pääseminen voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Onko stigman vähentyminen nostanut palvelujen kysyntää vai onko niiden tarve kasvanut?

Mielenterveysongelmat, lastensuojelu ja ikääntyminen ovat teemoja, joilla sote-uudistusta on perusteltu, syystäkin. Mielenterveys- ja päihdeongelmia koskeva rakenteellinen syrjintä on pitkälti hallintorakenteen lohkoutumisen seurausta.

Usein he, jotka tarvitsevat apua eniten, saavat sitä työläimmin. Kun palvelut on luotu enemmistöjä tai ”ideaali asiakkaita” varten, monimutkaisia palveluja tarvitsevat...

Vammaispalvelujen vaikutusten seuranta, arviointi ja ohjaus edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Tällä hetkellä sosiaalipalvelujen, mukaan lukien vammaispalvelujen, tietopohjassa on puutteita erityisesti sosiaalihuollon avopalvelujen tiedoissa.

Nykyisten tietoaineistojen avulla vammaispalvelujen tilannetta voidaan kuvata osittain tiettyjen palvelujen tilastoinnin avulla. Tilastoraportit ja myös muu raportointi on usein muodostettu aineistolähtöisesti, ei niinkään ilmiöperusteisesti. Tämä on johtanut lopputulokseen, jossa tiedot hajautuvat useaan eri paikkaan, ja kokonaiskuvaa voi olla vaikea muodostaa.

Tilannekuvaa vammaispalveluista tarvitaan, jotta tulevina vuosina voidaan seurata ja arvioida ensi vuonna voimaan tulevaksi...

Ammattilainen kohtaa yhä useammin eri kulttuurista tulevan asiakkaan, mikä voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutukseen ja auttamistyöhön. Toisen kulttuurin tavat ja perinteet eivät välttämättä ole ammattilaiselle tuttuja, mikä osaltaan voi lisätä ammattilaisen hämmennystä.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi esimerkki haitallisesta perinteestä, jonka kohdatessaan ammattilainen voi kokea itsensä avuttomaksi. Silpominen on ikivanha kulttuuriin liittyvä perinne, jota on harjoitettu jo ennen nykyisten valtauskontojen syntyä.

Silpominen on kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemismuoto

Nykypäivänä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen ymmärretään osaksi kunniaan...

Parhaillaan rakennetaan uusia hyvinvointialueita, niiden palvelurakenteita, johtamisjärjestelmiä sekä roolia toimijakokonaisuudessa. Asukkaiden hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta huolehtivat jatkossakin hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnat.

Syntyy yhdyspintoja, joiden verkostoissa ihminen on vaarassa tulla pilkotuksi ”asiakkuuspalasiksi”. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta: kaikilla ei välttämättä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia löytää tarvitsemiinsa palveluihin tai kulkea niiden välillä ilman katkoksia.

Miten varmistetaan, että kaikkia ihmisiä kannatellaan palveluiden yhdyspinnoilla, ja ettei uusien rakenteiden myötä ihmisten välinen eriarvoisuus lisäänny?

Palveluissa tarvitaan osaamista yhdenvertaisuudesta

Yhdenvertaisen saavutettavuuden ja kaikille soveltuvien palvelupolkujen suunnittelu kehittyvissä...