Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Modernin management-teorian mukaan suurin vaara muutosten aikoina ei ole turbulenssi itse, vaan eilisen logiikalla toimiminen. Silti tämän päivän muutosprosessit pohjautuvat vanhentuneisiin malleihin. Katsokaamme lyhyesti missä suurimmat esteet piileskelevät ja miten muutoksia saadaan onnistumaan.
Miksi muutosprosessi usein epäonnistuu?
1. Mitä se vaatii minulta?
Muutosprosessin ensimmäinen kompastuskivi on käsityksessämme siitä, kuinka paljon energiaa tai vaivaa muutos tulee vaatimaan meiltä. Jos epäilemme, että joudumme luopumaan jostain, emme halua edes ymmärtää muutoksen tarpeellisuutta.
Esimerkki 1. Koulun opettajille esitetään menetelmä opetusryhmien parempaan työrauhaan,...
Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja tehtävissä. Työpaikat ovat varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ohella avainasemassa tasa-arvon edistämisessä ja sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamisessa.
Toteutimme Segregaation purku -hankkeessa alkuvuonna 2022 kyselyn, jolla kartoitimme etenkin nais- ja miesenemmistöisten alojen työpaikoilla käytössä olevia keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseksi. Kyselyyn vastasi 138 työpaikkojen johdon, HR- tai muun henkilöstön edustajaa eri kokoisista ja eri toimialoilla toimivista organisaatioista.
Työpaikoilla käytössä keinoja etenkin häirinnän kitkemiseksi
Over the past year, more than 100,000 people in the United States have died from drug overdoses. More than 64% of these deaths were caused by the use of synthetic opioids, mainly fentanyl and its derivatives.
Fentanyl is dozens of times stronger than heroin. It is very difficult to dose it correctly, and even a small dose can be fatal.
Illegally manufactured fentanyl and its derivatives are produced in China and India, from where they are...
Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt huomattavasti vuodesta 1990. Myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.
Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme tällä avaimella...
IPS – Sijoita ja Valmenna! -toimintamallin avulla jo yli kolmasosa työnhakijoista on päässyt palkkatöihin. Mielenterveyden häiriö ei ole työnteon este, kun rinnalla kulkee IPS-työhönvalmentaja. Uudenmaan aluekokeilussa tiedetään, että onnistuakseen IPS-palvelu edellyttää kuitenkin tiivistä ja keskustelevaa yhteistyötä IPS-työhönvalmentajan ja hoidosta vastaavan tiimin välillä.
IPS-työhönvalmennus (Indivual Placement and Support) on Yhdysvalloista lähtöisin oleva näyttöön perustuva tuetun työllistymisen menetelmä. Sillä tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta ja pärjäämään työssään.
HUS Psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston hanke on...
Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen kannattaa kutsua mukaan ne, joita nuo ongelmat eniten koskettavat.
Samoin palvelun kohderyhmä kannattaa kutsua mukaan palvelujen kehittämiseen – erityisesti heidät, jotka käyttävät palveluita paljon, ja heidät, joille palvelusta olisi paljon hyötyä mutta joita palvelu ei ole vielä jostain syystä tavoittanut.
Kysymys kuitenkin kuuluu: onko ihmisillä halua tai uskallusta tulla mukaan ratkomaan asioita yhteisen pöydän ääreen?
Kutsun saanut saattaa pohtia: En usko mahdollisuuksiini vaikuttaa, joten miksi edes yrittäisin? Arvostavatko muut minua tai sanomisiani? Kohdellaanko...
Viimeisen vuoden aikana Yhdysvalloissa on kuollut yli 100 000 henkilöä huumeiden yliannostukseen. Näistä kuolemista yli 64 prosenttia aiheutui synteettisten opioidien, lähinnä fentanyylin ja sen johdannaisten käytöstä.
Fentanyyli on kymmeniä kertoja vahvempaa kuin heroiini. Sen annostelu on erittäin vaikeaa ja pienikin määrä voi johtaa kuolemaan.
Laittomasti valmistettua fentanyylia ja sen johdannaisia tuotetaan Kiinassa ja Intiassa, joista niitä salakuljetetaan Yhdysvaltoihin Meksikon kautta esimerkiksi jauheena tai tabletteina. Eurooppaan fentanyylia tulee muun muassa Kiinasta internetin kautta postitse toimitettuna.
Turvallisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Osalle ihmisistä koti on kuitenkin turvaton paikka eivätkä läheiset ihmissuhteet aina tarjoa hoivaa, läheisyyttä, iloa, lohtua ja turvaa.
Sanotaan, että lähisuhdeväkivallalla on varsinaisesti yksi kohde, mutta useampia uhreja.
Läheisten ihmisten kärsimyksellä on vaikutuksia meidän hyvinvointiimme. Läheisen kokema väkivalta voi herättää meissä monenlaisia tunteita – esimerkiksi huolta, häpeää, syyllisyyttä, pelkoa tai halua piilottaa asia.
Henkistä väkivaltaa voi olla erityisen vaikea tunnistaa, koska se ei jätä fyysisiä jälkiä ja alkaa usein lievempinä tekoina vähitellen...
Koronapandemia ei ole ohi, mutta koronan kanssa opitaan elämään. Kesäkuun 2022 loppuun mennessä Pohjoismaissa oli tilastoitu yli 8,4 miljoonaa koronatartuntaa, eniten Tanskassa (3,1 miljoonaa) ja Ruotsissa (2,5 miljoonaa), mutta Norjassa ja Suomessakin molemmissa reilusti yli miljoonan.
Koronaan kuolleita on Pohjoismaissa tähän mennessä ollut noin 34 000, joista runsas puolet Ruotsissa (19 000). Väestöön suhteutettuna Suomessa on ollut vähiten rekisteröityjä koronatapauksia ja vähemmän kuolleita kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Pohjoismaat selvisivät kohtalaisen hyvin koronasta maiden erilaisista strategioista huolimatta
Jokainen meistä aikuisista voi auttaa omilla teoillaan. Voimme rohkaista nuorta ja luottaa häneen omana itsenään, ilman suorittamista.
AIKUISTUVIEN nuorten mielen pahoinvoinnista on oltu huolissaan – syystäkin. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmiin hoitoa saavien nuorten osuus on kasvanut selvästi.
Julkisessa keskustelussa huomio on kohdistunut erityisesti siihen, ettei apua ja tukea henkisen hyvinvoinnin ongelmiin ole riittävästi tai riittävän nopeasti tarjolla. Jokaisella nuorella on oikeus laadukkaaseen mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon, ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi tehdään valtakunnallisesti paljon töitä.
